Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 26.01.2022/Pykälä 16

RAKYL 26.01.2022 § 16  

51/11.03.04/2022  

Valmistelijat Ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen, matti.rautiainen@savonlinna.fi

 puh. 044 417 4685

 ja toimistosihteeri Pasi Turtiainen, pasi.turtiainen@savonlinna.fi

 puh. 044 417 4688

Selostus VESIASIAT

 Savonrannan jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun tu­lok­set, joulukuu 2021

 Ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset ovat:

 Ramboll Finland Oy on toimittanut kuor­mi­tus­tark­kai­lun tulokset Sa­von­ran­nan jä­te­ve­den­puh­dis­ta­mon toi­min­nas­ta näyt­teen­ot­to­päi­väl­tä 19.12.2021:

Metsä Wood Oy:n Punkaharjun tehtaiden jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun neljännesvuosiyhteenveto, loka-joulukuu 2021 ja vuosiyhteenvetoraportti vuodelta 2021

Quant Finland Oy otti jätevedenpuhdistamolle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä kaksi kokoomanäyttettä (3.11. ja 15.12.), jotka analysoitiin Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa.

Puhdistamolta johdetun jäteveden määrä oli loka-joulukuussa 7 172 m3 (78 m3/d).

Jätevedenpuhdistamon puhdistustehot (%) olivat:

CODCr      BOD7ATU  kok. P  kok. N    kiintoaine

4. vuosineljännes 19 0,5 77 5,7 76

Jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus (kg/d) oli:

  CODCr BOD7ATU kok. P kok. N   kiintoaine

4. vuosineljännes     261 151 0,09 0,39 5,6

lupamääräys / 3 kk     250 - 0,2 - -

koko vuoden keskimää-

räinen kuormitus     323 179 0,13 0,55 6,1

Kemiallisen hapenkulutuksen ja kokonaisfosforin vesistökuormitukset alittivat jaksolle asetetut raja-arvot.

Päästötarkkailu vuonna 2021:

Puhdistamolle tulevasta ja lähtevästä jätevedestä otettiin vuonna 2021 velvoitetarkkailunäytteet kahdeksan kertaa. Vaneritehtaan hautomoaltaan tyhjennysvaiheen 23. - 31.7.2021 aikana tehtaan henkilökunta otti puhdistamolta lähtevästä jätevedestä päivittäin kokoomanäytteet. Kertopuutehtaan altailta jätevedet johdettiin vaneritehtaalle, joten kertopuutehtaan hautomoaltailta ei tyhjennetty jätevettä vesistöön.

Puhdistamon ylijäämälietteestä sekä koivu- ja kuusitukkihautomoiden pohjalietteistä otettiin näytteet 20.5.2021.

Vuonna 2021 puhdistamolle johdettiin jätevettä 376 909 m3 eli 1 033 m3/d. Vesimäärä oli pienempi kuin vuonna 2020 (385 359 m3). Puhdistamolta vesistöön johdetun jäteveden määrä oli yhteensä 44 652 m3 (122 m3/d) eli vain 12 % käsitellyn jäteveden määrästä. Loput käsitellystä jätevedestä käytettiin uudelleen. Kesän kertopuu- ja vaneritehtaiden altaiden tyhjennysvaiheessa vesistöön johdetun jäteveden määrä oli yhteensä 4 678 m3.

Metsä Wood Oy:n Punkaharjun tehtaiden jätevedenpuhdistamon vuoden 2021 tarkkailutulosten perusteella laskettu vuosineljännesten käsittelyteho oli kokonaisfosforin (kok. P) osalta keskimäärin kohtalainen ja kemiallisen hapenkulutuksen (CODCr) osalta melko huono. Biologisen hapenkulutuksen (BOD7ATU) puhdistehon vuosikeskiarvo oli negatiivinen.

Jätevedenpuhdistamon vuosineljännesten suhteelliset käsittelytehot (%) vuonna 2021 olivat:

  CODCr BOD7ATU kok. P kok. N      kiintoaine

1. vuosineljännes 16  5,6 66 41 81

2. vuosineljännes   7,8 -6,7 63 17 89

3. vuosineljännes 17 -5,0 83 54 86

4. vuosineljännes 19  0,5 77   5,7 76

Vuosikeskiarvo 15 -1,4 72 29 83

Ympäristölupapäätöksen lupamääräysten mukaan jätevesien mukana vesistöön joutuvat suurimmat päästöt lasketaan kolmen kuukauden keskiarvona kalenterivuorokautta kohden. Ohitusjuoksutusten, ylivuotojen ja häiriötilanteiden päästöt luetaan mukaan päästöihin. Hautomoiden vuotuisen tyhjennyksen aiheuttama jätevesistökuormitus jaetaan 3. ja 4. vuosineljänneksen kesken ja huomioidaan jaksojen kuormituslaskennassa. Puhdistamon lupaehdoissa neljännesvuosijaksolle asetetut luparaja-arvot kokonaisfosforin osalta (kok. P) saavutettiin kaikilla neljännesvuosijaksoilla. Kemiallisen hapenkulutuksen (CODCr) neljännesvuosijaksolle asetettu lupa-arvo saavutettiin 3. vuosineljänneksellä.

Jätevedenpuhdistamon vuosineljänneksen vesistökuormitukset (kg/d) vuonna 2021 olivat:

  CODCr BOD7ATU kok. P kok. N    kiintoaine

1. vuosineljännes 550 300 0,20 0,50 12

2. vuosineljännes 310 170 0,12 0,86   2,7

3. vuosineljännes 171   97 0,10 0,44   4,0

4. vuosineljännes 261 161 0,09 0,39   5,6

Lupaehto / 3kk 250 - 0,2 - -

Koko vuoden keskim.

kuormitus 323 179 0,13 0,55   6,1

Jätevedenpuhdistamolta Pihlajaveteen vuosina 2012 - 2021 kohdistuneet keskimääräiset vesistökuormitukset (kg/d) olivat:

 CODCr BOD7ATU kok. P kok.N kiintoaine

2012 114   58 0,061 0,27 5,1

2013 147   84 0,115 0,31 5,2

2014 113   49 0,050 0,22 2,8

2015 141   87 0,060 0,27 3,8

2016 111   66 0,040 0,26 3,3

2017   92   54 0,029 0,24 2,2

2018   22 118 0,076 0,36 5,3

2019 106   59 0,031 0,28 3,8

2020 157   95 0,052 0,28 3,1

2021 323 179 0,13 0,55 6,1

Keskim.

 152 85 0,064 0,30 4,1

Vuonna 2021 jätevedenpuhdistamon vesistökuormitukset olivat kaikilta osin korkeampia kuin vuosina 2012 - 2021 keskimäärin.

LUONNONSUOJELUASIAT

Etelä-Savon ELY-keskuksen päätös 29.12.2021 / poikkeaminen luonnonsuojelulain 39 §:n mukaisesta rauhoitettujen eläinten häiritsemiskiellosta saimaannorpan osalta

Itä-Suomen yliopisto on hakenut muutosta ELY-keskuksen päätökseen ESAELY/747/2018 saimaannorpan häiritsemiseen tutkimustoiminnan aikana vuosina 2019 - 2025. Tutkimushankkeissa yliopisto on jatkanut norppien pesäpaikoiksi soveltuvien apukinosten ja keinopesien kehitystyötä sekä saimaannorpan käyttäytymistutkimuksia.

Voimassa olevan luvan mukaan keinopesät voidaan asentaa vuosittain 1.12. - 10.2. välisenä aikana. Yliopisto on hakenut päätökseen muutosta siten, että keinopesät voitaisiin asentaa paikoilleen myös avoveteen, jolloin jään muodostuessa pesäpaikalle ei tarvitsisi enää mennä pesän asentamista varten. Tämä hyödyntäisi myös norppia hyvin heikkojäisinä talvina, jolloin asennus saattaisi jääaikaan olla mahdotonta. Tämän vuoksi yliopisto pyytää lupaa asentaa keinopesät vuosittain 1.5. alkaen. Samalla yliopisto pyytää, että luvasta poistettaisiin velvollisuus ilmoittaa keinopesien rakentamisen aloittamisesta pitää ilmoittaa Itä-Suomen poliisilaitokselle.

ELY-keskus muuttaa päätöstä siten, että keinopeät voidaan asentaa vuosittain 1.9. - 10.2. sekä poistaa pesien rakentamisen aloittamista koskevan ilmoitusvelvollisuuden Itä-Suomen poliisilaitokselle.

 MUUT ASIAT

 Itä-Suomen aluehallintoviraston päätös 11.1.2022

 Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri ry on toimittanut Etelä-Savon ELY-keskukseen 13.10.2020 vesilain 14 luvun 4 § mukaisen hallintopakkohakemuksen ja ympäristönsuojelulain 175 § ja 135 § mukaisen hallintopakkohakemuksen koskien Finavia Oy:n lentokentän toimintaa ja siellä toteutettuja toimenpiteitä. ELY-keskus on siirtänyt 15.10.2020 hakemuksen vesilain mukaisten vaatimusten osalta käsiteltäväksi Itä-Suomen aluehallintovirastoon.

 Hakija on katsonut menettelyn Savonlinnan lentokentällä rikkovan vesilakia ja vaatinut, että lupaviranomainen keskeyttää ojitukset ja edellyttää asianmukaista ojitusmenettelyä. Lisäksi lupaviranomaisen tulee huolehtia, että tehdyt ojitukset vastaavat ympäristöluvan lupaehtoja. Lupaviranomaisen tulee myös selvittää ja yksilöidä voimassa olevat lupaehdot, mikäli lupaehdot tulevat voimassa olevasta ympäristöluvasta. Jos tehdyt toimet eivät vastaa ympäristöluvassa kuvattua ojitusta, tulee vuoden 2020 aikana aloitetun ojitushankkeen ojat saattaa vastaamaan lupaehtoja, jollei lupaehdot ole nykyistä menettelyä ympäristön kannalta katsoen huonommat.

 Päätöksen mukaan aluehallintovirasto ei tutki vaatimuksia ojitusten sisältymisestä Savonlinnan lentokentän ympäristölupaan. Muutoinkin aluehallintovirasto jättää toiminnan ympäristölupaan ja sen noudattamiseen kohdistuneet vaatimukset tutkimatta.

 Aluehallintovirasto on tutkinut ja hylännyt vaatimukset koskien ojitusten keskeyttämistä ja ojitusmenettelyn edellyttämistä.

 Aluehallintovirasto toimii vesilain 1 luvun 7 §:n nojalla vesilain mukaisena lupaviranomaisena, joka ratkaisee hakemuksesta vesilain 3 ja 14 luvun nojalla vesilain mukaiset lupa- ja hallintopakkoasiat. ELY-keskukset ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset toimivat ympäristönsuojelulain 23 §:n nojalla ympäristönsuojelulain mukaisina valvontaviranomaisina, jotka ratkaisevat ympäristönsuojelulain 175 §:n nojalla myös ympäristönsuojelulain mukaiset hallintopakkoasiat. Aluehallintovirastolla ei ole toimivaltaa tutkia vaatimuksia, jotka kohdistuvat lentokentän ympäristöluvan noudattamiseen. Aluehallintovirasto ei voi antaa hallintopakkomääräyksiä laillisen tilan palauttamiseksi ympäristönsuojelulain nojalla.

 Aluehallintovirasto on tutkinut, ovatko hakemuksen kohteena olevat ojitustoimenpiteet edellyttäneet vesilain mukaista ojitusmenettelyä ja onko laillisen tilan palauttamiseksi annettava velvoitteita vesilain nojalla. Aluehallintovirasto on tulkinnut hakijan tarkoittaneen ojitusmenettelyllä vesilain mukaisia ennakkovalvontakeinoja, joita ovat vesitalouslupa, ojitustoimitus ja ojitusilmoitus.

 Asiassa saadun selvityksen mukaan Savonlinnan lentokentällä tehtyjen ojitustoimenpiteiden tarkoituksena on ollut ympäristöluvanvaraisesta lentokentän toiminnasta aiheutuvan vesistökuormituksen vähentäminen. Lentokenttäalueen ojiin on tehty tätä varten uusia patorakenteita ja vanhoja patorakenteita on korotettu. Lisäksi on tehty uutta ojaa aitalinjan kuivattamiseksi. Uudesta ojasta ei ole suoraa yhteyttä vesistöön.

 Ojitusta koskevan sääntelyn eräänä lähtökohtana on kiinteistönomistajan oikeus ryhtyä toimenpiteisiin kiinteistön käyttöä haittaavan veden poistamiseksi. Uuden ojan tekeminen ja olemassa olevien ojien kunnostaminen on ollut tarpeen lentokentän hoidon ja ylläpidon kannalta. Tehdyt toimenpiteet ovat olleet vähäisiä ja ne ovat kohdistuneet ojittajan omalle kiinteistölle. Ojituksesta ei ole aiheutunut vesitalouslupaa edellyttävää pilaantumista vesialueella tai vesistön muuttumista. Lentokentän toiminnassa käytettävien kemikaalien mahdollinen kulkeutuminen ojien kautta vesistöön ei ole ojituksesta vaan lentokentän toiminnasta aiheutuvaa päästöä vesistöön. Ympäristöluvanvaraisen toiminnan päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja rajoittamisesta määrätään tarvittaessa ympäristöluvassa. Aloite lentokentän ympäristöluvan muuttamiseksi on tällä hetkellä vireillä aluehallintovirastossa.

 ELY-keskus on vesilain valvontaviranomaisena ja ojitusilmoituksen osalta toimivaltaisena viranomaisena katsonut, että hanke ei edellytä vesilain 5 luvun 3 §:n nojalla vesilain mukaisen luvan hakemista tai 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ojitusilmoituksen tekemistä. Ojituksesta ei ole vesilain 2 luvun 7 §:n vastaisesti aiheutunut yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Näin ollen ojitustoimenpiteet eivät ole olleet vesilain vastaisia. Aluehallinvirastolla ei siten ole edellytyksiä antaa määräyksiä vesilain vastaisen menettelyn oikaisemiseksi.

Esittelijä Ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen, matti.rautiainen@savonlinna.fi

 puh. 044 417 4685

Päätösehdotus Lautakunta päättää, etteivät edellä olevat asiat anna aihetta ottaa niitä erikseen käsiteltäväksi, ja merkitä asiat tiedoksi.

Päätös Esitys hyväksyttiin.