Sivistyslautakunta
Pöytäkirja 20.04.2023/Pykälä 64

SL 20.04.2023 § 64  

610/12.00.00.00.00/2022  

Valmistelija Sivistystoimenjohtaja Mikko Ripatti, mikko.ripatti@savonlinna.fi, p. 044 417 4202, talousjohtaja Tuula Ahvonen, tuula.ahvonen@savonlinna.fi, p. 050 575 8803, kasvatus- ja opetuspäällikkö Tero Tuononen, tero.tuononen@savonlinna.fi, p. 044 417 4303, koulusuunnittelija Merja Leppänen, merja.leppanen@savonlinna.fi, p. 044 417 4201

Selostus Sivistyslautakunta päätti kokouksissaan 23.9.2021 ja 26.10.2021, että sivistystoimessa käynnistetään selvitystyö suunnitelmasta tasapainoisen talouden ja palveluverkon aikaansaamiseksi. Suunnitelmassa otetaan huomioon mm. palveluverkon sopeuttaminen lapsi- ja oppilasmäärien kehitykseen, investointitarpeet, saavutettavuus, lapsivaikutukset sekä opetuksen laatu ja sisältö osana kaupungin koulutuksen kokonaissuunnitelmaa.

Sivistyslautakunnan asettamaan työryhmään lautakunta nimesi seuraavat henkilöt: Sivistystoimenjohtaja Mikko Ripatti, varhaiskasvatuspäällikkö Anna-Liisa Sairanen, koulusuunnittelija Merja Leppänen, kirjanpitäjä Päivi Eronen, talouspäällikkö Outi Ollila, palvelusuunnittelija Minna Rautiainen, palvelusuunnittelija Heidi Auvinen, toimitilainsinööri Ritva Kutvonen, kiinteistöjohtaja Jukka Oikari, logistiikkapäällikkö Pia Hokka-Itkonen, logistiikkasihteeri Outi Behm / logistiikkasihteeri Birgitta Korhonen sivistyslautakunnan puheenjohtaja Tommi Tuunainen sekä varapuheenjohtaja Heli Pitkänen.

Palveluverkkotyöryhmän kokouksia pidettiin yhteensä viisi. Kokoukset olivat teemoitettuja. Ajankohdat ja teemat olivat seuraavat:
- 16.11 klo 13-15: lähtö- ja tavoitetilanne; Savonlinnan lapsi- ja oppilasennakoinnit ja koulujen oppilasmääräkehitys, valtionosuuksien kehitys
- 14.12 klo 12-14: päiväkoti- ja koulukiinteistöt, investointi- ja korjaustarpeet, tilojen käytön tehokkuus KTI, koulujen tasearvot ja alaskirjaukset; kouluruokailun ja oppilashuollon järjestäminen
- 18.1 klo 13-15: päiväkotien ja koulujen talous; kustannukset, tasearvot, alaskirjaus ja vyörytyskulut
- 22.2 klo 13-15: palveluverkon sopeuttaminen, kuljetuslogistiikka ja -kustannukset, lapsivaikutusten arvioinnin toteutus, sivistyslautakunnan ja kh:n yhteisen iltakoulun järjestelyt, henkilöstöjärjestöjen kuulemisen järjestäminen, kuljetusoppilaiden määrä sekä maakunnallisen lapsivaikutusten arvioinnin mallin käyttö selvityksessä
- 5.4 klo 14.30-15.30: työryhmän palveluverkkoesitys, lapsivaikutusten arviointi.

Valmistelutyön etenemisestä tiedotettiin sivistyslautakuntaa kokousten yhteydessä. Kaupunginhallituksen ja sivistyslautakunnan yhteinen iltakoulu asiasta järjestettiin 13.4.2022. Työryhmä laati selvityksen ja esityksen sivistyslautakunnalle lautakunnan kokoukseen 19.5.2022 § 90.

Vuoteen 2030 perusopetuksen oppilasmäärän ennakoidaan Savonlinnassa vähenevän n. 2625 oppilaasta n. 1570:een oppilaaseen. Tämä tarkoittaa prosentuaalisesti n. 40 % vähenemää. Oppilaskohtaiset valtionosuudet tulevat vähenemään samassa suhteessa. Saadut oppilaskohtaiset laskennalliset kotikuntakorvaukseen perustuvat valtionosuudet vähenevät n. 25 M€:sta yhteensä n. 15 M€:aan vuoteen 2030 mennessä. Valtionosuuksien keskimääräinen vähenemä vuodessa on siten n. 1,1 M€/vuosi.

Sote-uudistuksen seurauksena kaupungin saama valtionosuus väheni vuoden 2022 n. 3000 e/asukas valtionsuudesta n. 300 euroon/asukas. Kaupungin 22 %:n tuloveroprosentista leikattiin 12,64 prosenttiyksikköä hyvinvointialueiden rahoitukseen ja kaupungille jäi loput. Savonlinnan kaupungin tuloveroprosentti on siten 9,36 % vuonna 2023. Valtionosuuksiin tulee lisäksi pysyvä leikkaus sote-kustannuksista. Arvio Sosterin vuoden 2022 ylityksen vaikutuksesta on noin 4 milj.euroa pysyvää leikkausta vuosittain valtionosuustuloon. Tämä vähennettävä summa täsmentyy kuntien tilinpäätösten valmistuttua ja lopulliset laskelmat ovat valmiina loppuvuonna 2023.

Hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä valtionosuuksien määräytymisen perusteet muuttuivat. Valtionosuudet maksetaan käytännössä tulevina vuosina pääosin vain oppivelvollisuusikäisistä lapsista ja nuorista. Tämän seurauksena nykyinen vuoden 2023 tasoinen kaupungin saama n. 10 milj. euron valtionosuus laskee syntyvyyden mukana keskimäärin yli miljoonan vuodessa siten, että kaupungin saama valtionosuus putoaa nollaan. Tämä puolestaan tarkoittaa, että kaupunki ylläpitää kaikkia peruspalvelujaan yksistään verotuloin. On mahdollista, että valtionosuus kääntyy jopa negatiiviseksi tämän vuosikymmenen loppua kohti mentäessä.

Yksi vaihtoehto tilanteen sopeuttamiseen on jo nyt Suomen korkeimpiin kuuluvan tuloveroprosentin korottaminen. Savonlinnan kaupunki ei ole kriisikunta, mutta tuloveroprosentti täyttää jo tällä hetkellä asetetun kriisikunnan kriteeritason. 8 milj.euron sopeuttamiseen tarvittaisiin noin 1,3 %-yksikön korotus tuloveroprosenttiin, mikäli mitään muuta sopeuttamista ei tehdä. On syytä huomioida, että Etelä-Savon asukkaista - Savonlinna mukaan lukien n. 44% yli 16-vuotiaista on eläkkeensaajia ja heistä suurin osa pienituloisia eläkkeensaajia. Verotuksen korottamisella saatava verotuotto saattaa jäädä pieneksi. On muistettava, että myös ikääntyvän väestön määrä on vähenevä. Korotuksen kautta saatava verotuotto kuluisi päiväkoti- ja kouluverkon ylläpitoon eikä kohdentuisi varsinaisiin veroja maksavien kuten ikäihmisten palveluihin. Nouseva veroprosentti ei myöskään lisää kaupungin kilpailukykyä suhteessa naapurikuntiin vaan entisestään heikentää sitä. On todennäköistä, että kaupungista muuttaisi työikäisiä veronmaksajia naapurikuntiin, jolloin veropohja pienentyisi entisestään.

Mikäli veroprosenttia ei nosteta, on tehtävä vastapainoksi muita sopeuttamistoimia. Sopeuttamisella on pienennettävä toimialojen kustannuksia. Ylisuuri palveluverkko kasvavine kustannuksineen aiheuttaa siten paineita ja heijastuu myös tekniselle toimialalle, jolla on silläkin hoidettavanaan lakisääteisiä palveluita ja tehtäviä, esim. katujen kunnossapito. Tällä taas puolestaan on vaikutusta kuntalaisten turvallisuuteen. Tarvittaviin peruskorjausinvestointeihin tai mahdollisiin uusiin hankkeisiin taloudelliset voimavarat eivät riitä toimialojen osalta. Investointien määrää on leikattava jyrkästi jo suunnitellusta.

Lasten määrän vähenemisen ja valtionosuustulojen laskun myötä, mikäli mitään sopeuttamista ei talouden osalta tehdä, Savonlinnan kaupungin taseeseen tilinpäätöksessä 2022 kertynyt n. 29 milj. euron ylijäämä hupenee nopeasti. Alustavan ennustelaskelman mukaan näyttäisi, että vuonna 2027 kaupungin taseessa on n. 13 miljoonaa euroa alijäämää. Vuonna 2028 alijäämän määrä olisi jo yli 30 miljoonaa. Vuonna 2029 ylitettäisiin alijäämän osalta 50 miljoonan raja.

Sopeuttamisen toteuttaminen edellyttää henkilöstömäärän tarkastelua. Nykyisellä palveluverkkorakenteella henkilöstömäärän vähentäminen ei ole mahdollista. Opetushenkilöstömäärän vähentämistarve on yhteensä n. 56 htv ja ohjaajien määrän väheneminen 27 htv. Nämä voitaneen toteuttaa pääasiassa eläköitymisten ja määräaikaisten tehtävien vähentämisen kautta.

Sivistystoimen säästöjä on jouduttu tekemään viime vuosina pääasiallisesti henkilöstömenoja ja koulujen tuntikehystä leikkaamalla. Tällöin on jouduttu vähentämään lapsille ja nuorille järjestettävän opetuksen määrää. Koulujen määrää ei vähennetty edellisellä valtuustokaudella, vaikka oppilasmäärä väheni huomattavasti. Tämä tarkoittaa perusopetuksen palveluverkon tilatehokkuuden huomattavaa heikkenemistä.

Savonlinnan kaupungin peruskoulujen yhteenlaskettu huoneneliöala on tällä hetkellä yhteensä 52096 htm2. Oppilasmäärä väheni edellisen valtuuskauden aikana vuodesta 2017 vuoteen 2021 yhteensä 304 oppilaalla eli n. 10,4%:lla. Mikäli tilatehokkuus olisi säilytetty samankaltaisena vuodesta 2017 vuoteen 2021, olisi perusopetuksen koulutilojen määrän tullut vähetä samassa suhteessa, jolloin koulujen huoneneliöiden yhteenlaskettua kokonaismäärää olisi täytynyt vähentää 52096 htm2:stä 46678 htm2:iin.

Mikäli tilatehokkuus pyritään säilyttämään nykyisellään, tämä tarkoittaisi, että nykyinen perusopetuksen koulutilojen 52096 htm2 kokonaismäärä tulisi vähentää 30528 htm2:öön. Nykyiselläänkin poikkeuksellisen korkea huoneistoala oppilasta kohden on tällä hetkellä n. 19,8 htm2/oppilas ja nousee nykyisellä kouluverkolla oppilasmäärien laskiessa vuoteen 2030 mennessä 33,18 htm2/oppilas.

Tilatehokkuuden heikkeneminen tarkoittaa sitä, että yhä suurempi osa koko opetustoiminnan rahoituksesta menee koulutilojen ylläpitoon varsinaisen perustehtävän eli opetuksen kustannuksella.

Perusopetuksessa tämä näkyy monella eri tasolla heikentäen palvelun laatua: Savonlinnan kaupungissa on viime vuosina ollut Itä-Suomen kaupungeista pienin tuntijako. Tämä on tarkoittanut sitä, että Savonlinnan peruskoululaiset ovat saaneet määrällisesti vähiten opetusta Itä-Suomen kaupungeista. Nykyinen kaupunginvaltuusto nosti tuntijakoa lv. 2022-2023 kahdella viikkotunnilla 226 vvt:iin, joten tilanne on edellisiin vuosiin nähden tältä osin parantunut.

Perusopetuksen toimintamenojen säästöt ovat johtaneet siihen, että koulutarvikkeisiin ja oppimateriaalihankintamäärärahat ovat muihin vastaavan kokoisiin Itä-Suomen verrokkikaupunkeihin verrattuna n. 40% pienemmät. Tämä tarkoittaa sitä, että mm. kouluissa on käytössä paljon vanhentuneita kalusteita ja oppimateriaaleja. Määrärahaa valinnaisen A2-kielen opiskeluun ei ole ollut. Opetushenkilöstöllä ei ole myöskään viimeiseen neljään vuoteen ollut mahdollisuutta osallistua täydennyskoulutukseen. Lisäksi oppilaiden vierailut mahdollistavia koulukuljetuksia ei ole voitu järjestää, koulukalusteiden uusimiseen ei ole määrärahaa ja koulujen it-ja tvt -varustelu on pääasiassa hyvin vanhentunutta.

Lukuvuonna 2021-2022 opetusryhmien keskimääräinen koko oli 17,5 oppilasta/opetusryhmä, kun valtakunnallinen keskiarvo on yli 19 oppilasta/ryhmä. Lukuvuonna 2022-2023 keskimääräinen ryhmäkoko on laskenut 16,77 oppilaaseen. Vuoden 2020 tilinpäätöksen yksikkökustannustietojen perusteella opetukseen liittyvät kustannukset olivat n. 43% ja muuhun toimintaan liittyvät kustannukset n. 57%, kun vielä kymmenen vuotta sitten opetukseen meni n. 58% ja kiinteistöihin n. 42%.

Kiinteistökustannukset nousevat lähivuosina lisää: Nojanmaan, Nätkin ja Punkaharjun koulujen peruskorjauskustannukset nostavat kiinteistömenoja ja poistojen aiheuttamat uudet sisäiset vuokrat käyttömenoja. Lämmitysenergian kustannukset ovat olleet voimakkaassa kasvussa ja samoin myös Nätkin ja Nojanmaan koulujen leasingmaksujen korkomenot. Koulutilojen suuri määrä luo kustannustehottomuutta ja vie resurssia itse pääasiasta, opetuksesta. Henkilöstösäästöä on miltei mahdotonta tehdä enempää, jos koulukiinteistöjen määriin ei puututa.

Juvolan, Kallislahden ja Louhen koulujen oppilaat voidaan sijoittaa suurempien koulujen olemassa oleviin opetusryhmiin. Myös koulujen olemassa oleva vakinainen henkilökunta voidaan sijoittaa avoimiin tehtäviin, joka puolestaan mahdollistaa henkilöstövähennysten tekemisen. Kouluyksiköiden väheneminen vähentää koulunjohtajien määrää ja helpottaa opiskeluhuollon tukipalvelujen tehokkaammassa mitoituksessa mm. pienryhmien ja koulunkäynnin ohjaajien osalta.

Koulujen toimintakustannukset on eriteltynä liitteessa A vuoden 2022 tilinpäätöstietoihin perustuen. Pienten kyläkoulujen osalta lakkauttamisesta saatavat kustannussäästöt vuositasolla olisivat arvion mukaan yhteensä n. 900 000 euroa vuodessa, kun lasketaan yhteen palkat sivukuluineen sekä kiinteistö-, siivous- ja vuokramenot.



Kyseisten koulujen yhteenlaskettu kirjanpitoarvo on 704 543 euroa. Investointi- ja korjaustarve vuosille 2022-2030 on 2 000 000 euroa, joiden aiheuttamat poistot ja vuokrakustannuslisäys nykyisiin vuokramenoihin ovat yhteensä 100 000 euroa vuodessa.

Kallislahden, Juvolan ja Louhen koulujen yhteenlaskettu kuljetuskustannusten lisäys keväällä 2022 palveluverkkoselvityksessä tehdyn arvion mukaan oli yhteensä 83006 euroa vuodessa. Tällöin pienten koulujen lakkauttamisesta saatava vuosittainen säästö olisi n. 820 000 euroa.

Varhaiskasvatuksen osalta lapsiennusteet on tehty. Varhaiskasvatuksessa lain velvoittama lapsimäärän suhde kasvattajiin on huomioitu. Louhen koulussa toimiva Anttolan päiväkodin varhaiskasvatuksen ryhmä voidaan tarvittaessa siirtää Anttolaan. Sen sijaan Kallislahden varhaiskasvatuksen ryhmä toimii koulurakennuksesta erillisessä rakennuksessa ja ryhmä voi tarvittaessa jatkaa nykyisissä tiloissa. Varhaiskasvatuksen osalta tilatehokkuus on lähellä valtakunnallista keskiarvoa. Varhaiskasvatuspalveluiden järjestämisessä vuosikymmenen lopulle tultaessa päiväkodeissa toimivien ryhmien määrää joudutaan vähentämään. Tämä heikentää tilatehokkuutta myös varhaiskasvatuksen osalta. Mittasuhteet ovat kuitenkin huomattavasti perusopetusta pienempiä, sillä kokonaistilamäärä on huomattavasti pienempi.

Vaikean tilanteen ja yhä haastavammaksi käyvien tulevien vuosien jyrkästi vähenevien oppilasmäärien vuoksi edessä on palvelurakenteen toiminnallinen sopeuttaminen muuttuvaan tilanteeseen. Muutos tulee toteuttaa siten, että samanaikaisesti opetustoimintaan kohdentuvan määrärahan suhteellista osuutta saadaan vahvistettua siten, että riittävä ja kilpailukykyinen palvelutaso kyetään kiristyvässä seutukaupunkien välisessä kilpailussa turvaamaan.

Savonlinnan kaupunginvaltuuston päätöksen 16.10.2017 § 127 perusteella kouluilla, joissa on esiopetusta, laskennassa huomioidaan myös esikoululaiset ja että, jos koulun oppilasennuste lähivuosina on yli 25, ei 2-3 vuoden oppilasmäärän alitus aiheuta automaattisesti koulun lakkauttamista, vaan asia tuodaan valtuuston ratkaistavaksi.

Juvolan, Kallislahden ja Louhen koulujen oppilasmäärät ovat lähivuosina seuraavat:

 Juvolan ja Louhen koulujen oppilasmäärät putoavat lv. 2024-2025 pysyvästi alle valtuuston asettaman oppilasmäärärajan ja laskevat tuosta eteenpäin vuosittain.

Myös Kallislahden koulussa koulun oppilasmäärä on vuodesta 2018 ollut alle 25 oppilaan asetetun rajan. Kallislahden oppilasmääräkehitys vaihtelee ja nousee yli valtuuston asettaman oppilasmäärärajan ennusteen mukaan vuosikymmenen puolivälissä. On huomioitava, että pienten koulujen oppilasmääräennusteissa ei ole voitu huomioida etukäteen mahdollisia pienryhmiin siirtyviä eikä toissijaiseen kouluun hakevia oppilaita, jotka kuitenkin voivat alentaa koulujen oppilasmääriä entuudestaan.

Oppilasmäärään liittyvästä syystä koulujen toiminnan päättäminen on käynnistettävä ja asiasta on järjestettävä kuulemistilaisuus. Sopeuttamistoimilla tavoitellaan rakenteellisia säästöjä vuodelle 2024 n. 300 000 euroa ja vuodesta 2025 eteenpäin n. 820 000 euroa vuodessa. Jotta tähän aikatauluun on mahdollista päästä, on toimenpiteet käynnistettävä oheisen aikataulun mukaisesti.

Prosessin aikataulu:
- sivistyslautakunta 20.4.2023
- tiedoksi huoltajille ja opiskelijoille Wilma-ilmoituksella 26.4.2023
- julkisen kuulutuksen julkaiseminen 27.4.2023 kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja internet -sivulla sekä alueiden palvelupisteiden ilmoitustauluilla, 27.4.2023 Itä-Savo -lehdessä ja 27.4.2023 Puruvesi -lehdessä
- kuuleminen ke 3.5.2023 klo 17.00-18.30
- kirjalliset kannanotot 17.5.2023 klo 15.00 mennessä
- sivistyslautakunta 25.5.2023 (ylimääräinen kokous)
- kaupunginhallitus kesäkuu 2023
- kaupunginvaltuusto kesäkuu 2023

Lapsivaikutusten arviointi Asialla ei ole merkittäviä vaikutuksia.

Yritysvaikutusten arviointi Asialla ei ole merkittäviä vaikutuksia.

Esittelijä Sivistystoimenjohtaja Ripatti Mikko

Päätösehdotus Sivistyslautakunta päättää järjestää kuulemistilaisuuden Juvolan, Kallislahden ja Louhen koulujen oppilaiden huoltajille ke 3.5.2023 klo 17.00-18.30 Savonlinnan kaupunginvaltuuston salissa. Tilaisuudesta ilmoitetaan julkisella kuulutuksella kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä kaupungin internet-sivuilla, www.savonlinna.fi to 27.4.2023 sekä kirjallisella ilmoituksella huoltajille wilmassa ke 26.4.2023. Kuulemistilaisuuteen osallistuvat sivistystoimenjohtaja, kasvatus- ja opetuspäällikkö, koulusuunnittelija sekä sivistyslautakunnan puheenjohtaja ja hänen estyneenä ollessaan lautakunnan varapuheenjohtaja sekä lautakunnan jäsenet mahdollisuuksiensa mukaan.

Asiasta on mahdollista esittää kirjallinen kannanotto sivistyslautakunnalle ke 17.5.2023 klo 15.00 mennessä.

Lautakunta päättää pitää ylimääräisen sivistyslautakunnan kokouksen asian käsittelemiseksi to 25.5.2023.

Käsittely Kaupungin talousjohtaja Tuula Ahvonen oli kokouksessa selostamassa kaupungin talouden kokonaistilannetta. Talousjohtaja poistui kokouksesta klo 18.27.

Lautakunta piti tauon klo 18.27-18.32.

Jäsen Timo Lajunen teki seuraavan muutosesityksen:

"Esitän, että sivistyslautakunta päättää järjestää kuulemistilaisuuden Juvolan ja Louhen koulujen oppilaiden huoltajille ke 3.5.2023 klo 17.00-18.30 Savonlinnan kaupunginvaltuuston salissa.
Tilaisuudesta ilmoitetaan julkisella kuulutuksella kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä kaupungin internet-sivuilla, www.savonlinna.fi to 27.4.2023 sekä kirjallisella ilmoituksella huoltajille wilmassa ke 26.4.2023. Kuulemistilaisuuteen osallistuvat sivistystoimenjohtaja,
kasvatus- ja opetuspäällikkö, koulusuunnittelija sekä sivistyslautakunnan puheenjohtaja ja hänen estyneenä ollessaan lautakunnan varapuheenjohtaja sekä lautakunnan jäsenet mahdollisuuksiensa
mukaan.

Kallislahdessa kuulemistilaisuutta ei järjestetä, koska 25 oppilaan raja on yhä voimassa, oppilasraja alittuu vain tilapäisesti ja oppilasennuste on nouseva."

Jäsen Sanna Niemelä ja puheenjohtaja Jonne Tynkkynen kannattivat Lajusen muutosesitystä.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty esittelijän pää­tös­esi­tyk­ses­tä poikkeava kannatettu esitys, oli asiasta suoritettava äänestys.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä Lajusen muutosesityksen puo­les­ta annettiin 8 (kahdeksan) ei-ääntä (Tynkkynen, Pitkänen, Blomerus, Hämäläinen, Lajunen, Niemelä, Smedberg, Sallinen) ja kaksi jäsentä (Ihalainen ja Käyhkö) äänestivät tyhjää.

Puheenjohtaja totesi jäsen Lajusen muutosesi­tyk­sen tulleen valituksi.

Päätös Sivistyslautakunta hyväksyi jäsen Timo Lajusen muutosesityksen.

 Sivistystoimenjohtaja jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Tiedoksi Tiedottaja
Ilmoitustaulunhoitaja

Toimenpiteet Sivistysvirasto