Sivistyslautakunta
Pöytäkirja 20.04.2023/Pykälä 65

SL 16.02.2023 § 33 

Valmistelija Koulusuunnittelija Merja Leppänen, merja.leppanen@savonlinna.fi, p. 044 417 4201, kasvatus- ja opetuspäällikkö Tero Tuononen, tero.tuononen@savonlinna.fi, p. 044 417 4303, sivistystoimenjohtaja Mikko Ripatti, mikko.ripatti@savonlinna.fi, p. 044 417 4202

Selostus Sivistyslautakunta päätti kokouksissaan 23.9.2021 ja 26.10.2021, että sivistystoimessa käynnistetään selvitystyö suunnitelmasta tasapainoisen talouden ja palveluverkon aikaansaamiseksi. Suunnitelmassa otetaan huomioon mm. palveluverkon sopeuttaminen lapsi- ja oppilasmäärien kehitykseen, investointitarpeet, saavutettavuus, lapsivaikutukset sekä opetuksen laatu ja sisältö osana kaupungin koulutuksen kokonaissuunnitelmaa.

Sivistyslautakunnan asettamaan työryhmään lautakunta nimesi seuraavat henkilöt: Sivistystoimenjohtaja Mikko Ripatti, varhaiskasvatuspäällikkö Anna-Liisa Sairanen, koulusuunnittelija Merja Leppänen, taloussuunnittelija-kirjanpitäjä Päivi Eronen, talouspäällikkö Outi Ollila, palvelusuunnittelija Minna Rautiainen, palvelusuunnittelija Heidi Auvinen, toimitilainsinööri Ritva Kutvonen, kiinteistöjohtaja Jukka Oikari, logistiikkapäällikkö Pia Hokka-Itkonen, logistiikkasihteeri Outi Behm / logistiikkasihteeri Birgitta Korhonen sivistyslautakunnan puheenjohtaja Tommi Tuunainen sekä varapuheenjohtaja Heli Pitkänen.

Palveluverkkotyöryhmän kokouksia pidettiin yhteensä viisi. Kokoukset olivat teemoitettuja. Ajankohdat ja teemat olivat seuraavat:
- 16.11 klo 13-15: lähtö- ja tavoitetilanne; Savonlinnan lapsi- ja oppilasennakoinnit ja koulujen oppilasmääräkehitys, valtionosuuksien kehitys
- 14.12 klo 12-14: päiväkoti- ja koulukiinteistöt, investointi- ja korjaustarpeet, tilojen käytön tehokkuus KTI, koulujen tasearvot ja alaskirjaukset; kouluruokailun ja oppilashuollon järjestäminen
- 18.1 klo 13-15: päiväkotien ja koulujen talous; kustannukset, tasearvot, alaskirjaus ja vyörytyskulut
- 22.2 klo 13-15: palveluverkon sopeuttaminen, kuljetuslogistiikka ja -kustannukset, lapsivaikutusten arvioinnin toteutus, sivistyslautakunnan ja kh:n yhteisen iltakoulun järjestelyt, henkilöstöjärjestöjen kuulemisen järjestäminen, kuljetusoppilaiden määrä sekä maakunnallisen lapsivaikutusten arvioinnin mallin käyttö selvityksessä
- 5.4 klo 14.30-15.30: työryhmän palveluverkkoesitys, lapsivaikutusten arviointi

Valmistelutyön etenemisestä tiedotettiin sivistyslautakuntaa kokousten yhteydessä. Kaupunginhallituksen ja sivistyslautakunnan yhteinen iltakoulu asiasta järjestettiin 13.4.2022. Kuntalaisinfo järjestettiin valtuustosalissa striimattuna 2.5.2022. Työryhmä laati selvityksen ja esityksen sivistyslautakunnalle lautakunnan kokoukseen 19.5.2022 § 90.

Vuoteen 2030 perusopetuksen oppilasmäärän ennakoidaan Savonlinnassa vähenevän n. 2625 oppilaasta n. 1570:een oppilaaseen. Tämä tarkoittaa prosentuaalisesti n. 40 % vähenemää. Oppilaskohtaiset valtionosuudet tulevat vähenemään samassa suhteessa. Saadut oppilaskohtaiset laskennalliset kotikuntakorvaukseen perustuvat valtionosuudet vähenevät n. 25 M€:sta yhteensä n. 15 M€:oon vuoteen 2030 mennessä. Valtionosuuksien keskimääräinen vähenemä vuodessa on siten n. 1,1 M€/vuosi.

Opetushenkilöstömäärän vähentämistarve on yhteensä n. 56 htv ja ohjaajien määrän väheneminen 27 htv. Nämä voitaneen toteuttaa pääasiassa eläköitymisten ja määräaikaisten tehtävien vähentämisen kautta.

Sivistystoimen säästöjä on jouduttu tekemään viime vuosina pääasiallisesti henkilöstömenoja ja koulujen tuntikehystä leikkaamalla. Tällöin on jouduttu vähentämään lapsille ja nuorille järjestettävän opetuksen määrää. Koulujen määrää ei vähennetty edellisellä valtuustokaudella, vaikka oppilasmäärä väheni huomattavasti. Tämä tarkoittaa perusopetuksen palveluverkon tilatehokkuuden huomattavaa heikkenemistä.

Savonlinnan kaupungin peruskoulujen yhteenlaskettu huoneneliöala on tällä hetkellä yhteensä 52096 htm2. Oppilasmäärä väheni edellisen valtuustokauden aikana vuodesta 2017 vuoteen 2021 yhteensä 304 oppilaalla eli n. 10,4%:lla. Mikäli tilatehokkuus olisi säilytetty samankaltaisena vuodesta 2017 vuoteen 2021, olisi perusopetuksen koulutilojen määrän tullut vähetä samassa suhteessa, jolloin koulujen huoneneliöiden yhteenlaskettua kokonaismäärää olisi täytynyt vähentää 52096 htm2:stä 46678 htm2:iin.

Mikäli tilatehokkuus pyritään säilyttämään nykyisellään, tämä tarkoittaisi, että nykyinen perusopetuksen koulutilojen 52096 htm2 kokonaismäärä tulisi vähentää 30528 htm2:öön. Nykyiselläänkin poikkeuksellisen korkea huoneistoala oppilasta kohden on tällä hetkellä n. 19,8 htm2/oppilas ja nousee nykyisellä kouluverkolla oppilasmäärien laskiessa vuoteen 2030 mennessä 33,18 htm2/oppilas.

Tilatehokkuuden heikkeneminen tarkoittaa sitä, että yhä suurempi osa koko opetustoiminnan rahoituksesta menee koulutilojen ylläpitoon varsinaisen perustehtävän eli opetuksen kustannuksella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että perusopetuksen kustannukset nousevat ilman, että käytetty määräraha kohdentuu varsinaiseen opetustoimintaan.

Perusopetuksessa tämä näkyy monella eri tasolla heikentäen palvelun laatua: Savonlinnan kaupungissa on viime vuosina ollut Itä-Suomen kaupungeista pienin tuntijako. Tämä on tarkoittanut sitä, että Savonlinnan peruskoululaiset ovat saaneet määrällisesti vähiten opetusta Itä-Suomen kaupungeista. Nykyinen kaupunginvaltuusto nosti tuntijakoa lv. 2022-2023 kahdella viikkotunnilla 226 vvt:iin, joten tilanne on edellisiin vuosiin nähden tältä osin jossakin määrin parantunut.

Perusopetuksen toimintamenojen säästöt ovat johtaneet siihen, että koulutarvikkeisiin, -välineisiin ja oppimateriaalihankintoihin käytettävät määrärahat ovat muihin vastaavan kokoisiin Itä-Suomen kaupunkeihin verrattuna n. 40% pienemmät. Tämä tarkoittaa sitä, että mm. kouluissa on käytössä vanhentuneita kalusteita ja oppimateriaaleja. Määrärahaa valinnaisen A2-kielen opiskeluun ei ole ollut. Vuodelle 2023 kaupunginvaltuusto on myöntänyt määrärahan opettajien täydennyskoulutukseen sekä oppilaiden koulupäivän aikaisten tapahtumiin liittyviin kuljetuksiin. Näitä ei ole ollut mahdollisuutta järjestää viimeiseen neljään vuoteen.

Lukuvuonna 2021-2022 opetusryhmien keskimääräinen koko oli 17,5 oppilasta/opetusryhmä, kun valtakunnallinen keskiarvo on yli 19. Vuoden 2020 tilinpäätöksen yksikkökustannustietojen perusteella opetukseen liittyvät kustannukset olivat n. 43% ja muuhun toimintaan liittyvät kustannukset n. 57%, kun vielä kymmenen vuotta sitten opetukseen käytettiin n. 58% ja muuhun toimintaan n. 42%.

Kiinteistökustannukset nousevat lähivuosina lisää: Nojanmaan, Nätkin ja Punkaharjun koulujen peruskorjauskustannukset nostavat kiinteistömenoja ja poistojen aiheuttamat uudet sisäiset vuokrat käyttömenoja. Lämmitysenergian kustannukset ovat olleet voimakkaassa kasvussa. Koulutilojen suuri määrä luo kustannustehottomuutta ja vie resurssia itse pääasiasta, opetuksesta. Henkilöstösäästöä on miltei mahdotonta tehdä enempää, jos koulukiinteistöjen määriin ei puututa. Savonlinnan kouluverkon ja vähenevästä oppilasmäärästä aiheutuvien ongelmien ratkaiseminen edellyttää sekä pienten että suurempien koulujen toiminnan tarkastelua yhä kriittisemmin.

Osana vuoden 2023 talousarvion valmistelua sivistyslautakunta käsitteli talousarviota iltakoulussaan 22.9.2022 sekä kokouksessaan 20.10.2022 § 167. Sivistystoimialan talousarviossa  toimintatuotot olivat 4 201 310 e, toimintakulut 61 847 573 e ja toimintakate - 57 646 263 e, mikä oli 2 896 263 euroa yli annetun raamin. Savonlinnan kaupunginhallitus käsitteli vuoden 2023 talousarviota ja vuosien 2024-2026 taloussuunnitelmaa kokouksessaan 14.11.2022 § 365. Leikkauksiksi sivistystoimialalle esitettiin yhteensä noin -361 tuhatta euroa, jolloin sivistystoimen talousarvioesitys vuodelle 2023 oli kaupunginhallituksen asettamaan raamiin noin 3,5 miljoonaa euroa yli. Savonlinnan kaupunginvaltuuston 12.12.2023 §111 hyväksymässä vuoden 2023 talousarviossa sivistystoimen talousarvioon hyväksyttiin 361 000 euron alijäämä, joka huomioidaan edellisten vuosien ylijäämällä.

Savonlinnan kaupunginvaltuusto hyväksymässä talousarviossa vuodelle 2023 ja taloussuunnitelmassa vuosille 2024-2026 perusopetuksen henkilöstömitoitus vuodelle 2023 oli yhteensä 289,2 htv:ta ja vuodelle 2024 yhteensä 283,67 htv:ta. Vuodelle 2026 htv-mitoitus on yhteensä 268,68 htv:ta. Suunnitelman mukaan htv:n vähentämistarve vuodelle 2024 on yhteensä 5,53 htv:ta ja vuoteen 2026 mennessä yhteensä 20,52 htv:ta.

Savonrannan koulussa opetetaan tällä hetkellä perusopetuksen kaikkia vuosiluokkia 1-9. Koulussa on yhteensä 5 opettajaa, 5 koulunkäynninohjaajaa sekä 37 perusopetuksen oppilasta ja yhteensä 3 valmistavan opetuksen oppilasta. Oppilaat jakautuvat tulevina vuosina eri luokka-asteilla oheisen taulukon 6.2.2023 tilanteen mukaisesti seuraavasti:

  Kuluvana lukuvuonna Savonrannan yläluokilla on yhteensä 7 oppilasta, lv. 23-24 yhteensä 10, lv. 24-25 oppilaita on 16 ja lv. 25-26 yhteensä 19. Tämän jälkeen oppilasmäärät yläluokilla putoavat siten, että lv. 2028-2029 oppilaita ennakoidaan olevan vuosiluokilla 7-9 yhteensä 11.

Tällä hetkellä Savonrannan koulussa on kaksi opettajaa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja kolme opettajaa määräaikaisessa työsuhteessa. Yläluokkien aineenopetuksen tehtävät on täytetty määräaikaisesti vakinaisten aineenopettajien siirryttyä toisiin tehtäviin.

Asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (628/1998) säädetään perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998) tarkoitettujen rehtoreiden ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista (4.2.2021/126). Kelpoinen yläluokkien aineenopettajaksi on henkilö, jolla on ylempi korkeakoulututkinto sekä tämän lisäksi suoritettuna 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot sekä 60 opintopisteen laajuiset opetettavan aineen opinnot.

Savonrannan yläluokkien pienistä oppilasmääristä aiheutuu tilanne, jossa kunkin oppiaineen oppituntimääräkertymä jää hyvin pieneksi ja työehtosopimusten mukaista päätoimisen opettajan opetusvelvollisuutta ei yksittäisessä oppiaineessa tai edes yksittäisissä oppiaineyhdistelmissä saada täyteen. https://www.kt.fi/sopimukset/ovtes (III Viranhaltijoiden työaika, 7§). Tällöin opettajan tehtäviin täytyisi liittää oppiaineyhdistelmiä, jotka ovat niin laajoja ja vaativia, että kelpoisia opettajia avoimiin tehtäviin on vaikea löytää. Tällöin syntyy tilanne, että opetusta antaa henkilö, jolla ei ole kelpoisuutta kyseisten vuosiluokkien 7-9 opetuksen hoitamiseen. Kun tehtävään ei saada kelpoista hakijaa, tehtävä on täytettävä määräaikaisesti sellaisella parhaalla mahdollisella tehtävään hakeneella.

Perusopetuksen 1-9 vuosiluokilla oppivelvollisuusikäisten perusopetus järjestetään lähiopetuksena. Lähiopetukseen kuuluu opettajan antama opetus koulun osoittamassa turvallisessa opiskeluympäristössä työsuunnitelmassa määriteltyinä työaikoina. Perusopetuslaki ei mahdollista opetuksen järjestämistä etäopetuksena, jossa oppilas valitsee itse opiskelun ajan ja paikan. Opetuksessa voidaan kuitenkin hyödyntää etäyhteyksiä esimerkiksi videon tai tietokoneen välityksellä, kunhan edellä mainitut lähiopetuksen kriteerit täyttyvät. Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetus voidaan sen sijaan perusopetuslain mukaan järjestää osaksi tai kokonaan etäopetuksena. https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/etaopetus-perusopetuksessa

Sovellettava lainsäädäntö
Perusopetuslaki 29 § 1 momentti
Perusopetuslaki 46 § 9 momentti
Perusopetuslaki 30 §
Perusopetuslaki 23 §

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen. Perusopetuksessa voidaan hyödyntää etäyhteyden kautta tapahtuvaa opetusta ja näin täydentää opetusta sekä tarjota monipuolisia opiskelumahdollisuuksia eri oppiaineisiin.  Etäyhteyden kautta annettavasta opetuksesta vastaa aina perusopetuksen järjestämisluvan saanut opetuksen järjestäjä. Opetustavan soveltuvuutta pohditaan erityisesti oppilaiden iän ja edellytysten näkökulmasta.

Etäyhteyksillä voidaan tukea erityisesti harvemmin opiskeltujen kielten ja uskontojen sekä valinnaisten aineiden opetusta. Etäyhteyksiä hyödyntävällä opetuksella edistetään oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia monipuoliseen ja laadukkaaseen perusopetukseen koulun koosta ja sijainnista riippumatta. Etäyhteyksien käyttö lisää osaltaan koulun toiminnan ekologista kestävyyttä.

Etäyhteyksiä hyödyntämällä opetusta voidaan sekä eriyttää että eheyttää. Opetuksella voidaan vastata oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin - tarjota erityislahjakkuuden kehittymistä tukevaa opetusta, syventää koulun tarjoamaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea tai huolehtia opetuksesta joissakin poikkeustilanteissa, esimerkiksi oppilaan pitkän sairausjakson aikana. Etäyhteyksien ja erilaisten opetusteknologioiden käyttö monipuolistavat oppimisympäristöjä. Tällöin voidaan käyttää eri opettajien osaamista sekä koulun yhteistyökumppaneiden ja mahdollisten kansainvälisten verkostojen asiantuntemusta oppilaiden tarpeiden ja opetuksen tavoitteiden mukaisesti.

Oppimisympäristön turvallisuudesta sekä oppilaiden valvonnasta ja ohjauksesta huolehditaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin muissakin opetustilanteissa. Opetusryhmällä tulee olla turvallisuudesta ja hyvinvoinnista vastaava opettaja ja oppilaiden mahdollisuudet oppimista edistävään vuorovaikutukseen tulee turvata. Oppilaiden tarpeet huomioonottavalla ja opetusteknologian mahdollisuuksia hyödyntävällä pedagogisella suunnittelulla varmistetaan opetuksen laadukas toteuttaminen. Tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön toteutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/429348 ; saatavilla 8.2.2023

Aineenopettajan käynti Kerimäeltä Savonrannalla opetettavassa aineessa maksaa n. 1800-2300 e vuosiviikkotuntia kohden. Koska etäisyys koulujen välillä on alle 40 km, siirtymäkorvauksia ei opettajalle korvata. Siirtymiseen liittyvä kilometrikorvaus vuositasolla kerran viikossa on n. 1500 euroa. Tällä hetkellä Savonrannan koululla käy Kerimäen koulun laaja-alainen erityisopettaja yhtenä päivänä viikossa. Mitä useampi aineenopettaja kävisi opettamassa Kerimäeltä Savonrannalta, sitä kalliimmaksi tulee opetus ja sitä vaikeammaksi tulee koulujen välisen opetuksen yhteensovittaminen mm. työjärjestysteknisesti ja koulupäivien rytmittäminen. Toisaalta vierailevilla opettajilla voidaan esimerkiksi varmistaa kelpoisen aineenopettajan antama opetus tilanteissa, joissa sitä ei muutoin olisi järjestettävissä.

Esimerkiksi Lieksan Kolin koululla annetaan perusopetusta luokilla 0-9. Lisäksi koululla toimii ryhmäperhepäivähoitokoti. Koulu sijaitsee Pielisen länsirannalla n. 80 km päässä Lieksan keskustasta. Koulussa on neljä perusopetusryhmää. Lukuvuonna 2022-2023 oppilaita on hieman yli 60. Yli puolet heistä tulee Juuan kunnan alueelta. Koululla käy kuvataiteen opettaja, musiikin opettaja ja erityisopettaja. Lisäksi koulun oppilaita opettaa teknisten aineiden opettaja Lieksassa. Etäopetuksena toteutetaan venäjä Lieksan Keskuskoululta. Valinnaisaineiden opetuksessa tehdään yhteistyötä mm. Lieksan kansalaisopiston ja Pielisen Karjalan musiikkiopiston kanssa. Koululla on kaksi koulunkäynninohjaajaa.

Lapsivaikutusten arviointi toteutettiin 1.2.-10.2.2023 välisenä aikana. Vastauksia saatiin yhteensä 30 kappaletta esiopetusryhmän sekä vuosiluokkien 1.-7. oppilailta. Saatujen vastausten perusteella lasten suurin huolenaihe vastausten perusteella ovat pitkät koulumatkat. Hyvänä puolena nähtiin se, että luokat olisivat suuremmat ja olisi mahdollisuus saada enemmän kavereita. Eniten lapsia harmitti vastausten perusteella pitkät koulumatkat ja vapaa-ajan vähentyminen.

Savonrannan huoltajille järjestettiin 2.2.2023 keskustelutilaisuus asiasta. Asiasta saadun palautteen perusteella eniten huolta aiheuttivat pidentyvät koulumatkat, koulumatkojen turvallisuus, vähentyvä vapaa-aika sekä kylän elinvoimaisuus. Tärkeänä palautteessa pidettiin sitä, että opetus myös yläluokilla säilyisi lähellä lapsia ja perheitä. Kerimäen koulun tarjoamista mahdollisuuksista lasten opetukselle kaivattiin lisätietoa.

Koulujen toimintakustannukset on eriteltynä vuoden 2021 tilinpäätös-tietoihin perustuen. Taulukko on kokousmateriaalina.

Savonrannan koulun kustannukset ovat seuraavat:

 

 Savonrannan koulun yläluokkien oppilaat voidaan sijoittaa Kerimäen koulun olemassa oleviin opetusryhmiin. Tämä mahdollistaa laajemmat valinnaisaineiden opiskelun mahdollisuudet yläluokilla. Myös erityisopetuksen sekä oppilashuollon resurssit ovat Kerimäellä monipuolisemmin saavutettavissa. Kerimäellä vuosiluokkien 7-9 opetus on kussakin oppiaineessa aineenopettajan antamaa opetusta. Myös taito- ja taideaineissa opetus voidaan järjestää suuremmissa ryhmissä, joka mahdollistaa opetussuunnitelman mukaisen opiskelun vertaisryhmässä myös esim. kielissä, liikunnassa tai musiikissa.

Siirtyminen Kerimäelle mahdollistaa henkilöstövähennysten tekemisen. Savonrannan koululla on tällä hetkellä yhteensä 5 opettajaa sekä 5 koulunkäynninohjaajaa. Lisäksi koululla käy laaja-alainen erityisopettaja yhtenä päivänä viikossa. Arviona on, että säästöä saadaan yhteensä 4,6 henkilötyövuotta, joista opettajahenkilötyövuosien osuus on opettajien osalta yhteensä 3 htv ja koulunkäynninohjaajien 1,6 htv. Henkilöstöstä saataviksi kustannussäästöksi arvioidaan yhteensä siis 4,6 htv, joista arvioitu säästö palkkakustannuksista vuositasolla on n. 180 000 euroa.

Savonlinnan kaupungin logistiikkayksikkö on laatinut alustavat laskelmat kuljetusten aiheuttamista lisäkustannuksista. Jos yläkoulun oppilaat siirtyvät Kerimäen kouluun:
- Kuljetukset on kilpailutettava keväällä 2023, joten tiedossa ei ole liikennöitsijöitä tai hintoja syksystä 2023 alkaen
- oppilaat kuljetetaan kaupungin ostamalla Savonranta-Kerimäki linja-autovuorolla aamulla Kerimäelle ja klo 14.10 paluuvuorolla takaisin Savonrannalle (paluuvuoron aikataulua aikaistetaan, lähtee nykyään Kerimäeltä klo 14.50)
- viisi oppilasta asuu Savonrannan taajaman ulkopuolella, joten tarvitaan kaksi taksia tuomaan heidät Savonrannan keskustaan linja-autolle ja kaksi taksia iltapäivällä linja-autolta takaisin kotiin (Savonranta-Pyyniemi ja Savonranta-Hankavaara Säimen-Rönkönvaara)
- oppilaiden koulumatkaan käytettävä aika n. 40 min - 1 h 10 min
- Kerimäen koulun 7.-9. lk työaika on pääsääntöisesti klo 8-14, joten jos oppilaalla koulu päättyy klo 13 tai 15, tarvitaan erilliskyyti (ei ole huomioitu laskelmassa)

Arvio Savonrannan koulun 7.-9. luokkien koulukuljetuskustannuksista Kerimäelle lv 2023-2024

 Iltapäivän erilliskuljetuksia ei lähtökohtaisesti tarvitse järjestää, koska Kerimäen koulun työpäivät on järjestetty jo olemassa olevien kuljetusoppilaiden aikataulujen mukaisesti siten, että työpäivät alkavat ja päättyvät päivittäin samaan aikaan. Arvioitu vuosittainen kustannussäästö kuljetusten aiheuttamat lisäkustannukset huomioiden vuositasolla on n. 150 000 euroa/vuosi.

Vaikean tilanteen ja yhä haastavammaksi käyvien tulevien vuosien jyrkästi vähenevien oppilasmäärien vuoksi edessä on palvelurakenteen toiminnallinen sopeuttaminen muuttuvaan tilanteeseen. Muutos tulee toteuttaa siten, että samanaikaisesti opetustoimintaan kohdentuvan määrärahan suhteellista osuutta saadaan vahvistettua siten, että riittävä ja kilpailukykyinen palvelutaso kyetään lakisääteisesti turvaamaan.

Savonlinnan kaupungin voimassa olevan hallintosäännön 6§ mukaan (hallintosaanto-1.6.2017-paivitetty-14.11.2022.pdf (savonlinna.fi) mukaan lautakunta päättää palveluverkosta lukuun ottamatta kouluverkkoa, josta päättää kaupunginvaltuusto. Sivistyslautakunnan erityisen ratkaisuvallan mukaan lautakunta päättää oppilaan koulun määräytymisperusteista ja päättää koulukuljetusten järjestelyissä noudatettavista perusteista kouluilla. Kyseessä ei ole Savonrannan koulun lakkauttaminen, vaan sen yläluokkien oppilaiden opetuksen siirtäminen Kerimäen kouluun. Ratkaisuvalta asiassa kuuluu tällöin hallintosäännön mukaisesti sivistyslautakunnalle.

Mikäli Savonrannan koulun perusopetuksen vuosiluokkien 7-9 opetus siirrettäisiin Kerimäen koululle, asiasta on järjestettävä kuulemistilaisuus. Tällöin prosessin aikataulu olisi seuraava:
- sivistyslautakunta 16.2.2023
- tiedoksi huoltajille ja opiskelijoille Wilma-ilmoituksella 23.2.2023
- julkisen kuulutuksen julkaiseminen 23.2.2023 kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja internet -sivulla sekä alueiden palvelupisteiden ilmoitustauluilla, 25.2.2023 Itä-Savo -lehdessä ja xx.2.2023 Puruvesi -lehdessä
- kuuleminen ke 8.3.2023 klo 17.00-18.30
- kirjalliset kannanotot 17.3.2023 klo 15.00 mennessä
- sivistyslautakunta 13.4.2023

Lapsivaikutusten arviointi Arviointi on tehty.

Yritysvaikutusten arviointi Asialla ei ole merkittäviä vaikutuksia.
 

Esittelijä Sivistystoimenjohtaja Ripatti Mikko

Päätösehdotus Sivistyslautakunta päättää esittää kuulemistilaisuuden pitämistä Savonrannan koulun oppilaiden huoltajille ke 8.3.2023 klo 17.00-18.30. Tilaisuudesta ilmoitetaan julkisella kuulutuksella kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä kaupungin internet-sivuilla, www.savonlinna.fi sekä kirjallisella ilmoituksella huoltajille wilmassa 23.2.2023. Kuulemistilaisuuteen osallistuvat sivistystoimenjohtaja, kasvatus- ja opetuspäällikkö, koulusuunnittelija sekä sivistyslautakunnan puheenjohtaja ja hänen estyneenä ollessaan lautakunnan varapuheenjohtaja sekä lautakunnan jäsenet mahdollisuuksiensa mukaan.

Asiasta on mahdollista esittää kirjallinen kannanotto sivistyslautakunnalle 17.3.2023 klo 15.00 mennessä. Lautakunta käsittelee asian huhtikuun kokouksessaan.

Käsittely Jäsen Timo Lajunen teki seuraavan muutosesityksen: "Asia palautetaan uudelleen valmisteluun seuraavin evästyksin: Tehdään tarkempi selvitys etäyhteysopetuksen järjestämisestä ja kustannuksista, konsultoiden esim. Kolin koulua Lieksassa. Selvitetään yhteistyötahojen käyttö opetuksessa. Selvitetään rakennusosien purkumahdollisuudet ja kustannusvaikutus. Selvitetään pienemmän vuokrarakennuksen käytännöllisyys ja kustannus n. 40-50 oppilaan tarpeisiin."

Jäsen Sanna Niemelä kannatti Lajusen muutosesitystä.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty esittelijän pää­tös­esi­tyk­ses­tä poikkeava kannatettu esitys, oli asiasta suoritettava äänestys.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puo­les­ta annettiin 6 (kuusi) jaa-ääntä (Pitkänen, Blomerus, Ihalainen, Kuikka, Käyhkö, Smedberg) ja Lajusen muutosesityksen puolesta 4 (neljä) ei-ään­tä (Tynkkynen, Lajunen, Niemelä, Visunen).

Puheenjohtaja totesi esittelijän esityksen tulleen valituksi.

Jäsen Sanna Niemelä teki täydennysesityksen esittelijän esitykseen: "Esitän, että seuraavaan sivistyslautakunnan kokoukseen selvitetään, jos se lain puitteissa on mahdollista, Savonrannan yläkoulun opetuksen laatua verrattuna muihin Savonlinnan yläkoulujen opetuksen laatuun".

Jäsen Timo Lajunen kannatti Niemelän esitystä.

Päätös Sivistyslautakunta hyväksyi esittelijän päätösehdotuksen jäsen Sanna Niemelän esittämällä täydennyksellä.

Toimenpiteet Tiedottaja
Ilmoitustaulun hoitaja
Sivistysvirasto

SL 20.04.2023 § 65  

143/12.00.00.00.00/2023  

Valmistelija Sivistystoimenjohtaja Mikko Ripatti, mikko.ripatti@savonlinna.fi, p. 044 417 4202, kasvatus- ja opetuspäällikkö Tero Tuononen, tero.tuononen @savonlinna.fi,  p. 050 435 4901, koulusuunnittelija Merja Leppänen, merja.leppanen@savonlinna.fi, p. 044 417 4201

Selostus Savonlinnan kaupungin sivistyslautakunta päätti kokouksessaan 16.2.2023 §33 kuulemistilaisuuden pitämisestä Savonrannan koulun oppilaiden huoltajille ke 8.3.2023 klo 17.00-18.30. Tilaisuudesta ilmoitettiin julkisella kuulutuksella kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä kaupungin internet-sivuilla, www.savonlinna.fi sekä kirjallisella ilmoituksella huoltajille wilmassa 23.2.2023. Kuulemistilaisuuteen osallistuivat sivistystoimenjohtaja, kasvatus- ja opetuspäällikkö, koulusuunnittelija sekä sivistyslautakunnan puheenjohtaja sekä lautakunnan jäsenet mahdollisuuksiensa mukaan.

Asiasta oli mahdollista esittää kirjallinen kannanotto sivistyslautakunnalle 17.3.2023 klo 15.00 mennessä.

Lisäksi lautakunta päätti, että seuraavaan sivistyslautakunnan kokoukseen selvitetään, jos se lain puitteissa on mahdollista, Savonrannan yläkoulun opetuksen laatua verrattuna muihin Savonlinnan yläkoulujen opetuksen laatuun.

Sivistyslautakunnan päätöksen mukaisesti kuulemistilaisuus pidettiin ke 8.3.2023 Savonrannan koululla.

Julkisessa kuulutuksessa mainittuun määräaikaan mennessä sivistyslautakunnalle esitettiin aiemmin Savonrannan koulun keskustelutilaisuuden 2.2.2023 jälkeen saapuneiden kolmentoista (13) kannanoton lisäksi neljä (4) kirjallista kannanottoa asiasta. 

Saadussa palautteessa pääasiallinen huoli oli koulumatkojen pidentyminen ja oppilaiden vapaa-ajan väheneminen. Valtaosassa palautteista kannettiin huolta Savonrannan kylän ja sitä ympäröivän maaseudun elinvoimasta. Koulun vanhempainyhdistykseltä saadussa palautteessa nousi lisäksi esille etäopetuksen hyödyntämisen mahdollisuus. Etäopetus on mahdollista, mutta lisää kustannuksia. Pysyvänä ratkaisumallina sitä on pidemmällä tähtäimellä vaikea nähdä kuin pääasiassa valinnaisten kielten opiskelussa. Lisäksi saadussa palautteessa nostettiin esille tilatehokkuuden kautta haettavien säästöjen aikaan saaminen. Tilatehokkuutta on kuitenkin vaikea nähdä vaihtoehtoisena ratkaisuna, koska sitä joudutaan tarkastelemaan erikseen erillisenä kokonaisuutena riippumatta siitä, mikä vaihtoehto toteutetaan. Savonrannan koulukeskuksen tilatehokkuus on siis otettava omaksi tarkasteltavaksi kokonaisuudeksi riippumatta nyt tehtävästä ratkaisusta yläluokkien siirtämisen osalta. Saatu palaute on kokonaisuudessaan luettavissa kaupungin internetsivuilla osoitteessa: https://www.savonlinna.fi/asukas/kasvatus-ja-opetus/varhaiskasvatuksen-ja-perusopetuksen-palveluverkkoselvitys/

Perusopetuksen laadusta määritellään valtioneuvoston vahvistamissa perusopetuksen laatukriteereissä (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012/29). Laatukriteerit tarjoavat käytännöllisen työkalun arvioida koulutoimea koskevien päätösten lyhyen ja pidemmän aikavälin vaikutuksia koulujen toimintaan kuten esimerkiksi opetussuunnitelman toteuttamiseen, opetukseen ja opetusjärjestelyihin, henkilöstöön, taloudellisiin resursseihin sekä oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tukeen.

Savonrannan koulun yläluokkien (vuosiluokat 7-9) oppilasmääräkehityksen osalta ollaan tultu tilanteeseen, jossa laatukriteereiden asettamien tavoitteiden toteuttaminen opetuksen järjestäjän näkökulmasta on poikkeuksellisen haasteellista. Tällaisia asioita ovat mm. kelpoisen opetushenkilöstön varmistaminen oppilaille sekä opetukseen ja opetusjärjestelyihin liittyvät poikkeuksellisen pienet eri luokka-asteiden ryhmäkoot. Oppilashuollon ja oppimisen tuen tuki on vaikeasti järjestettävissä ja toisaalta myös oppilaille vaikeasti saatavilla, koska koulun pienuudesta johtuen laaja-alaisen erityisopetuksen tai kuraattorin tukea akuutteihin tilanteisiin on miltei mahdotonta organisoida.

Oppimistulosten arviointia esimerkiksi valtakunnallisten kokeiden tulosten perusteella ei voida tehdä, koska Savonrannalla niitä ei ole tehty. Ikäluokkien puuttuminen aiheuttaa sen, että esimerkiksi viime keväältä tai tulevanakaan vuonna vertailun tekeminen ei olisi mahdollista.  Toisaalta pienellä oppilasmäärällä satunnaisuuden vaikutus voi tällaisissa vertailuissa olla poikkeuksellisen suuri ja oppimistulosten vertailukelpoisuus epäluotettavaa, jos vertailuryhmien keskimääräinen koko vaihtelee vertailtavien ryhmien välillä kolmesta sataan oppilaaseen.

Sote-uudistuksen seurauksena kaupungin saama valtionosuus väheni vuoden 2022 n. 3000 e/asukas valtionsuudesta n. 300 euroon/asukas. Kaupungin 22 %:n tuloveroprosentista leikattiin 12,64 prosenttiyksikköä hyvinvointialueiden rahoitukseen ja kaupungille jäi loput. Savonlinnan kaupungin tuloveroprosentti on siten 9,36 % vuonna 2023. Valtionosuuksiin tulee lisäksi pysyvä leikkaus sote-kustannuksista. Arvio Sosterin vuoden 2022 ylityksen vaikutuksesta on noin 4 milj.euroa pysyvää leikkausta vuosittain valtionosuustuloon. Tämä vähennettävä summa täsmentyy kuntien tilinpäätösten valmistuttua ja lopulliset laskelmat ovat valmiina loppuvuonna 2023.

Hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä valtionosuuksien määräytymisen perusteet muuttuivat. Valtionosuudet maksetaan käytännössä tulevina vuosina pääosin vain oppivelvollisuusikäisistä lapsista ja nuorista. Tämän seurauksena nykyinen vuoden 2023 tasoinen kaupungin saama n. 10 milj. euron valtionosuus laskee syntyvyyden mukana keskimäärin yli miljoonan vuodessa siten, että kaupungin saama valtionosuus putoaa nollaan. Tämä puolestaan tarkoittaa, että kaupunki ylläpitää kaikkia peruspalvelujaan yksistään verotuloin. On mahdollista, että valtionosuus kääntyy jopa negatiiviseksi tämän vuosikymmenen loppua kohti mentäessä.

Yksi vaihtoehto tilanteen sopeuttamiseen on jo nyt Suomen korkeimpiin kuuluvan tuloveroprosentin korottaminen. Savonlinnan kaupunki ei ole kriisikunta, mutta tuloveroprosentti täyttää jo tällä hetkellä asetetun kriisikunnan kriteeritason. 8 milj.euron sopeuttamiseen tarvittaisiin noin 1,3 %-yksikön korotus tuloveroprosenttiin, mikäli mitään muuta sopeuttamista ei tehdä. On syytä huomioida, että Etelä-Savon asukkaista - Savonlinna mukaan lukien n. 44% yli 16-vuotiaista on eläkkeensaajia ja heistä suurin osa pienituloisia eläkkeensaajia. Verotuksen korottamisella saatava verotuotto saattaa jäädä pieneksi. On muistettava, että myös ikääntyvän väestön määrä on vähenevä. Korotuksen kautta saatava verotuotto kuluisi päiväkoti- ja kouluverkon ylläpitoon eikä kohdentuisi varsinaisiin veroja maksavien kuten ikäihmisten palveluihin. Nouseva veroprosentti ei myöskään lisää kaupungin kilpailukykyä suhteessa naapurikuntiin vaan entisestään heikentää sitä. On todennäköistä, että kaupungista muuttaisi työikäisiä veronmaksajia naapurikuntiin, jolloin veropohja pienentyisi entisestään.

Mikäli veroprosenttia ei nosteta, on tehtävä vastapainoksi muita sopeuttamistoimia. Sopeuttamisella on pienennettävä toimialojen kustannuksia. Ylisuuri palveluverkko kasvavine kustannuksineen aiheuttaa siten paineita ja heijastuu myös tekniselle toimialalle, jolla on silläkin hoidettavanaan lakisääteisiä palveluita ja tehtäviä, esim. katujen kunnossapito. Tällä taas puolestaan on vaikutusta kuntalaisten turvallisuuteen. Tarvittaviin peruskorjausinvestointeihin tai mahdollisiin uusiin hankkeisiin taloudelliset voimavarat eivät riitä toimialojen osalta. Investointien määrää on leikattava jyrkästi jo suunnitellusta.

Lasten määrän vähenemisen ja valtionosuustulojen laskun myötä, mikäli mitään sopeuttamista ei talouden osalta tehdä, Savonlinnan kaupungin taseeseen tilinpäätöksessä 2022 kertynyt n. 29 milj. euron ylijäämä hupenee nopeasti. Alustavan ennustelaskelman mukaan näyttäisi, että vuonna 2027 kaupungin taseessa on n. 13 miljoonaa euroa alijäämää. Vuonna 2028 alijäämän määrä olisi jo yli 30 miljoonaa. Vuonna 2029 ylitettäisiin alijäämän osalta 50 miljoonan raja.
Savonrannan toimintakustannukset on eritelty tuoreimpiin saatavilla oleviin vuoden 2022 tilinpäätöstietoihin perustuen. 

Oppilasmääräennusteet on päivitetty 2.3.2023. Uusien ennakointien mukaan Savonrannan koulun oppilasmäärät ovat seuraavat:

 

Savonrannan koulun kustannukset ovat seuraavat:

 

 Myös Savonlinnan kaupungin logistiikkayksikkö on päivittänyt kevään 2022 tietoihin perustuneet aiemmat kuljetuskustannusarviolaskelmansa tuoreimpiin kevään 2023 kustannustietoihin perustuviksi. Näiden perusteella arvio Savonrannan koulun 7.-9. luokkien koulukuljetuskustannuksista Kerimäelle lv. 2023-2024 olisi seuraava:

 

 Savonrannan koulukuljetusten hankintasopimus päättyy 3.6.2023. Kohteiden kuljetuksia hoitaa taksiyhteenliittymä (neljä autoilijaa).

Jos yläkoulun oppilaat siirtyvät Kerimäen kouluun:

- Kuljetukset on kilpailutettava keväällä 2023, joten tiedossa ei ole liikennöitsijöitä tai hintoja syksystä 2023 alkaen
- Lukuvuonna 2023-2024 Savonrannalla on 7.-9. lk:n oppilaita 12, joista kuusi asuu taajaman ulkopuolella. Yläkoulun oppilaat kuljetettaisiin Savonrannalta Kerimäelle kaupungin ostamalla linja-autovuorolla, joka lähtee Savonrannan keskustasta klo 7.20. Kuusi oppilasta olisi kuljetettava syöttökuljetuksena linja-autolle. Syöttökuljetuksia ei voi aamulla yhdistää Savonrannan koulukuljetuksiin (0-6 lk), koska Savonrannan koulu alkaa klo 8.30. Syöttökuljetuksia hoitamaan tarvitaan kaksi autoa: reitille Pyyniemi-Savonranta (12 km, 2 opp.) ja reitille Rönkönvaara-Säimen-Hankavaara-Savonranta (25 km, 4 opp.)
- Paluukuljetus Kerimäen koululta klo 14.10 Savonrannalle kaupungin ostamalla linja-autovuorolla, jonka aikataulua muokataan (lähtee nykyään klo 14.50). Savonrannalla kaksi oppilasta jatkaa taksilla Pyyniemen suuntaan ja neljä oppilasta jatkaa toisella taksilla Säimenen-Rönkönvaaran suuntaan.
- Kerimäen koulun 7. ja 8. lk:n oppilailla voi joissakin jaksoissa koulu päättyä klo 12 tai klo 13 (1-2 krt/vko), jolloin savonrantalaisille on järjestettävä kuljetus erikseen heti koulun päätyttyä (kustannuksia ei ole huomioitu laskelmassa)
- Laskelmassa ei ole huomioitu Kerimäki-Savonranta linja-autovuoron aikataulumuutoksesta johtuvia kustannuksia, koska niitä ei ole liikennöitsijältä saatu
- oppilaiden koulumatkaan käytettävä aika n. 40 min - 1 h 20 min/suunta

Tällä hetkellä Kerimäen koulun 7. ja 8. luokan oppilailla päättyy yhtenä päivänä viikossa koulu klo 12 tai 13. Kerimäen koulun nykyiset kyydit lähtevät klo 12 ja 14, joten koulun nykyisille yläluokkalaisille ei ole tarvinnut järjestää erilliskyytejä, koska 3 h päivässä ei ylity. Savonrantalaisten osalta ainoa kyyti iltapäivällä lähtisi klo 14.10, joten lyhyempinä koulupäivinä he eivät voi odottaa koululla 1-2 h, koska tällöin 3 h päivässä ylittyy taajaman ulkopuolella asuvilla oppilailla. Näin ollen erilliskyydit olisi järjestettävä.

Heinäveden ja Liperin kanssa on alustavasti keskusteltu mahdollisuudesta, jossa Rönkönvaaran ja Säimenen alueen oppilailla olisi mahdollisuus etäisyyksistä johtuen käydä koulua naapurikunnassa. Tämä poistaisi tarpeen erilliskuljetuksille näiltä alueilta.

Koska henkilöstösäästöt ovat vuositasolla n. 180 000 euroa ja kuljetuksista aiheutuvat lisäkustannukset n. 60 000 euroa, arvioidut vuosittaiset kustannussäästöt vuositasolla ovat n. 120 000 euroa/vuosi.

Lapsivaikutusten arviointi Arviointi on tehty.

Yritysvaikutusten arviointi Asialla ei ole merkittäviä vaikutuksia.

Esittelijä Sivistystoimenjohtaja Ripatti Mikko

Päätösehdotus Sivistyslautakunta merkitsee tiedoksi yhteensä seitsemäntoista (17) saapunutta kirjallista kannanottoa ja toteaa, että niissä olleet asiat on otettu valmistelussa huomioon.

Sivistyslautakunta toteaa, että Savonrannan koulun henkilöstön YT-lain mukainen kuulemistilaisuus on pidetty 19.4.2023.

Sivistyslautakunta päättää, että Savonrannan koulun vuosiluokkien 7-9 oppilaat siirtyvät opiskelemaan Kerimäen koulussa 1.8.2023 alkaen. Perusteena esitykselle ovat oppilasmäärien väheneminen, opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sekä saatavat kustannussäästöt.

Käsittely  Jäsen Sanna Niemelä teki seuraavan muutosesityksen:
"Esitän, että Savonrannan yläkoulua ei siirretä Kerimäelle.
Kustannuksiin ei saataisi tällä siirrolla niin suuria leikkauksia, että sen vuoksi oppilaita kannattaisi käydä kuljettamaan tuntikausia viikoittain Kerimäelle. Myöskään siirron kaikki kustannukset, esim. erilliskyytien tarve eivät ole tiedossa ja ne voivat kyytien osalta nousta huomattavasti. 

Palveluverkon sopeutus täytyy tehdä sieltä, missä saatavilla on suurimmat talousvaikutukset ja missä se vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin vähiten eikä sieltä, missä on vähiten kuntalaisia protestoimassa asiaa. Tämä on järkevää paitsi talouden kannalta, mutta kyse on myös tasa-arvoisista palveluista veroja maksaville asukkaillemme.

Lasten ja nuorten erityisen tuen tarve sekä uupuminen kasvaa joka puolella Suomea. Koulumatkojen pidentäminen ei tue lastemme hyvinvointia, vaan leikkaa siitä. Sivistystoimenjohtajan selvityksen mukaan osan opiskelijoiden koulupäivään tulisi pituutta 2h 20min päivässä, yhteensä 11h viikossa. Tämä aika käytettäisiin kännyköillä, eikä harrastuksissa tai perheen parissa, 11h viikossa siis. 

Väitetystä opetuksen laadun heikkoudesta ei ole saatu mitään todisteita, se ei siis voi olla peruste siirrolle. 

Tilojen tehokkaampaa käyttöä ei ole edes tutkittu, saati etäyhteyksin toteutettavaa opetusta. 

Joten perusteet siirtoon kohdissa tarkoituksenmukaisen opetuksen järjestäminen sekä kustannussäästöt eivät mielestäni toteudu. 

Savonlinnan kaupungin strategiaan kuuluu kohta lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisesta, samoin uusien lapsiperheiden houkuttelemisesta kaupunkiin. Tämä päätös ei siis olisi linjassa omien arvojemme ja strategiamme kanssa, joihin olemme sitoutuneet."

Jäsen Timo Laitinen ja puheenjohtaja Jonne Tynkkynen kannattivat jäsen Sanna Niemelän muutosesitystä.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty esittelijän pää­tös­esi­tyk­ses­tä poikkeava kannatettu esitys, oli asiasta suoritettava äänestys.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä pohjaesityksen puolesta annettiin 1 (yksi) jaa-ääni (Pitkänen) ja jäsen Sanna Niemelän muutosesityksen puo­les­ta annettiin 9 (yhdeksän) ei-ääntä (Tynkkynen, Blomerus, Hämäläinen, Ihalainen, Käyhkö, Lajunen, Niemelä, Smedberg, Sallinen).

Puheenjohtaja totesi jäsen Niemelän muutosesi­tyk­sen tulleen valituksi.

Päätös Sivistyslautakunta hyväksyi Sanna Niemelän muutosesityksen.

 Sivistystoimenjohtaja jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.
 

Tiedoksi Kerimäen koulu
Savonrannan koulu
Taloushallinto

Toimenpiteet Sivistysvirasto