Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 20.09.2023/Pykälä 134

RAKYL 20.09.2023 § 134  

Valmistelijat Ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen, puh. 044 417 4685, matti.rautiainen@savonlinna.fi ja toimistosihteeri Tarja Säily, puh. 044 417 4688, tarja.saily@savonlinna.fi

Selostus JÄTEASIAT

 Andritz Oy:n Savonlinnan paikoitusalueen ratapohjan PIMA-tutkimus

 Ramboll Finland Oy on toimittanut raportin Andritz Oy:n teollisuusalueelle vievän käytöstä poistetun junaradan pohjalle tekemästään maaperän pilaantuneisuustutkimuksesta (kiinteistöt RN:ot 740-10-1-19 ja 740-10-1-14). Alueelle on tekeillä paikoitusalue eikä ratapohjan maa-aineksia ole tarkoitus siirtää tai hyötykäyttää vaan ne peitetään suodatinkankaalla ja jätetään laajennuksen alle.

 Tutkimuksessa selvitettiin haitta-aineista raskasmetallien, öljyhiilivetyjakeiden (>C10-C40) ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksia alueella. Maaperä koostuu aistinvaraisesti arvioiden louheesta ja hiekasta. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella (lähin pohjavesialue on Lähteelä n. 4,3 km etäisyydellä. Kyrönsalmeen on etäisyys noin 10 m.

 Alueelta otettiin yhteensä 21 näytettä 9 m välein. Näytteitä tarkasteltiin sekä aistinvaraisesti että laboratorioanalyysein. Aistinvaraisesti ei havaittu viitteitä maaperän pilaantuneisuudesta. Näytteistä tehtiin neljä kokoomanäytettä, jotka analysoitiin akkreditoidussa SGS Finland Oy:n tutkimuslaboratoriossa. Tutkimus voitiin tehdä VNa 214/2007 mukaisena viitearviovertailuna, koska ympäristöhallinnon ohjeen 6/2014 mukaiset ehdot täyttyivät.

 Näytteissä todettiin PAH-yhdisteitä yli VNa 214/2007 kynnysarvotason, mutta ei alemman tai ylemmän ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina (koska kyseessä on teollisuuskiinteistö, viitearvoina voidaan käyttää haitta-ainekohtaisia ylempiä ohjearvoja). Raskasmetalli- ja öljyhiilivetopitoisuudet eivät ylittäneet kynnysarvotasoa.

 Tutkimusalueella ei ole pilaantuneen maan kunnostustarvetta. Kynnysarvotason ylittävien pitoisuuksien takia on huomattava, että mikäli maa-aineksia kaivetaan, niitä voi dokumentoidusti käyttää alueella; kiinteistöltä poistettaessa ne voidaan kuitenkin toimittaa vain asianomaiset luvat omaavaan vastaanottolaitokseen.

 Kipparinkatu 15, pilaantuneen maaperän kunnostus ja riskinarviointi

 Ramboll Finland Oy on toimittanut loppuraportin Haislahdessa sijaitsevan, Savonlinnan kaupungin omistaman Kipparinkatu 15:n asuinkerrostalotontin pilaantuneen maaperän kunnostuksesta ja riskinarvioinnista. Raportissa esitetään 27.3. - 18.4.2023 tehdyt lisätutkimukset, kunnostustyöt ja riskinarviointi.

 Tutkimusalue ei sijaitse pohjavesialueella, lähimpään pintavesistöön on etäisyys n. 50 m. Otetuista maaperänäytteistä mitattiin raskasmetallien pitoisuudet kenttämittarilla sekä hiilivetyjen kokonaispitoisuudet kenttäanalysaattorilla, ja pitoisuuksia varmennettiin laboratoriotutkimuksin. Haitta-ainepitoisuuksien kynnysarvo ylittyi yhdessä näytteenottopaikassa antimonin ja elohopean osalta. Raskasmetallien kynnysarvot eivät ylittyneet. Orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet eivät ylittyneet vesipinnan yläpuolisissa täyttökerroksissa toisin kuin vesipinnan alapuolisissa maakerroksissa (näytteenottokohdassa KK1).

 Koekuoppien maa-aines oli kasattuna kuoppien viereen ja tutkimustulosten perusteella sijoitettiin takaisin kaivantoihin. Kaivua seurattiin kenttämittauksin, tarvittaessa tuloksia analysoitiin laboratoriossa. Pilaantuneet maa-ainekset toimitettiin Nousialan jäteasemalle. Myös kaivantovedestä otettiin näytteitä.Ympäristölaatunormin ylittäviä pitoisuuksia havaittiin sekä öljyhiilivetyjen, MTBE:n että metallien kokonaispitoisuuksien osalta, mutta ei liukoisten raskasmetallien osalta. Kohteen pohjavesi on tulosten perusteella pilaantunutta.

 Kunnostustyön tilanteesta pidettiin kokous 13.4.2023, jolloin paikalla oli edustajia ELY-keskuksesta, Savonlinnan kaupungilta, rakennuttajalta sekä Rambollilta. Kokouksessa todettiin, ettei kaivuteknisesti päästä kunnostustavoitteen tasoon. ELYn kannan mukaan kaivu voidaan rajata pohjaveden pinnan tasoon.

 Kulkeutumisriskejä arvioitiin käsitteellisen mallin avulla. Kulkeutumisreittejä ovat kulkeutuminen sisäilmaan ja pintaveteen (Haislahteen). Sisäilmaan kulkeutumisen ehkäisemiseksi rakennukselle päätettiin suunnitella riskinhallintarakenteita (alapohjan betoniittieristys, läpivientien tiivistäminen, lattialaatan alle rakennettu tuuletus, josta ilma johdetaan rakennuksen katolle, näytteenottoyhde, diffuusiosuojatusta putkesta tehty talousvesilinja).

 Kohteelle tulevan rakennuksen suojarakenteiden perusteella arvioitiin, ettei sisäilmaan muodostu terveydellistä haittaa. Näytteenottoyhteellä suositellaan tehtävän seurantamittauksia ensimmäisien käyttövuosien aikana. Alueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuutta suositellaan tarkennettavan lisätutkimuksin ja tulosten perusteella laaditaan kokonaisvaltainen riskinarvio.

 Ajoneuvopalo, Rantasalmentie 1837 (öljyntorjuntatyö)

 Ramboll Finland Oy on toimittanut toimenpideraportin 24.1.2023 Rantasalmentiellä tapahtuneesta aura-auton palosta kiinteistöllä RN:o 740-513-9-8. Paikalla tehtiin öljyntorjuntatyötä 27.1.2023, joista on laadittu raportti 17.2.2023. Maan routaisuuden takia jäi epävarmuuksia, joten 10.5.2023 otettiin pintamaasta öljyhiilivetypitoisuuksien analysoimiseksi kokoomanäytteet, joiden perusteella todettiin kunnostustarve. Ramboll Finland Oy valvoi 5.6.2023 tehdyn massanvaihdon, jossa kohteelle jääneet öljyt poistettiin. Pilaantunut maa-aines, lumi ja jää toimitettiin Nousialan jäteasemalle.

 Kohde ei sijaitse pohjavesialueella eikä kohteen läheisyydessä ole vesistöjä tai muita merkittäviä kohteita. Maaperä on täyttömaata (moreenia, pinnassa humuskuntta).

 Noin 70 m2 alueen kattaneen kaivutyön yhteydessä otettiin näytteitä, joista analysoitiin hiilivetypitoisuuksia sekä kenttämittarilla että aistinvaraisesti. Kun näiden avulla määritelty kunnostustavoite oli saavutettu, kaivu päätettiin ja otettiin kaksi jäännöspitoisuusnäytettä laboratorioanalyysejä varten. Kummassakaan näytteessä tai kunnostusalueen eteläpuolelta otetussa pintakokoomanäytteessä ei todettu määritysraja ylittäviä öljyjakeiden pitoisuuksia eli kunnostustavoite täyttyi. Viereisen kiinteistön talousvedessä ei todettu öljyjakeita tai haihtuvia hiilivetyjä.

 Kohteella ei ole käyttörajoitteita tai jatkotoimenpidetarvetta.

 FCG Toimenpideraportti 28.8.2023, Neste Express Olavinkatu 16

 FCG on laatinut Neste Markkinointi Oy:n toimeksiannosta raportin Neste Express -jakeluaseman muutostöistä 24.4. - 26.4.2023. Vanha II-luokan polttoaineenerotin vaihdettiin I-luokan erottimeen. Alueella tehtiin maankaivua 0 - 2,8 m syvyydeltä ja pilaantumattomat ylijäämämaat toimitettiin Nousialan jäteasemalle.

 Ympäristöteknistä valvontaa suoritettiin muutostöiden yhteydessä: näytteitä otettiin kaivumassoista ja kaivannoista. Mitattuja yhdisteitä olivat haihtuvat hiilivedyt, öljyhiilivedyt, BTEX-yhdisteet ja oksygenaatit. Maanäytteet analysoitiin SGS Finland Oy:n laboratoriossa. Yhdessäkään näytteessä ei havaittu kynnysarvojen tai laboratorion määritysrajan ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, joten ympäristöteknisille jatkotoimenpiteille ei raportin mukaan ole tarvetta.

 VESIASIAT

 Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun tulokset, elokuu 2023

 Ramboll Finland Oy on toimittanut vesistökuormituksen tarkkailun tulokset Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon toiminnasta näytteenottopäivänä 21.8.2023:

 Selvitys koskien Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon jakson 2/2023 puhdistamo-ohitusta

 Savonlinnan Vesi on toimittanut selvityksen 1.4. - 31.5.2023 tapahtuneesta biologisen prosessin ohituksesta. Kyseessä oli normaali toiminta, joka johtui sulamisvesien aiheuttamasta ylimääräisestä kuormituksesta ja jonka tarkoitus oli varmistaa puhdistamon tehokas toiminta. Ohittamista joudutaan yleensäkin tekemään sulamisvesien ja rankkasateiden aikana, jotta jälkiselkeytyksen lietepinnat eivät nouse ja lietettä karkaa vesistöön.

 Jaksolla 2 puhdistustulokset ovat olleet hyviä lukuunottamatta BOD7 tulosta. Kyseinen näytteenotto 25.4.2023 sattui sulamisvesien huippuvirtaaman aikana.

 Savonlinnan Vesi voi jatkossa ilmoittaa ohitukset, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Etukäteen niitä ei voi ilmoittaa, koska tilanteet johtuvat sääolosuhteista.

 Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon korjattu jaksoraportti 2/2022

 Ramboll Oy on toimittanut virheellisen laskennan havaitsemisen myötä korjatun vuoden 2022 jakson 2. jaksoraportti. Raporttiin on korjattu päästöpitoisuudet ja vesistökuormitukset virheellisen jätevedenpuhdistamon ohituskirjauksen vuoksi. Verkostossa tapahtui 90 m3:n ohitus, joka on huomioitu laskennassa.

 Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon korjattu vuosiraportti 2022

 Jaksoraportin korjaamisen myötä on tullut liitemuutoksia myös vuosiraporttiin 2022. Vuosiraporttiin laskettiin uudelleen myös asukasvastikeluvut.

 Savonrannan jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailu, elokuu 2023

 Ramboll Finland Oy on toimittanut vesistötarkkailun tulokset näytteenotosta 15.8.2023, jolloin otettiin näytteet neljästä tarkkailupisteestä (Purkupiste 2, Jokilahti 023, Pukkivirta 019, Uimaranta 1). Tulosten mukaan veden laadussa ei ollut havaittavissa merkittäviä poikkeamia aiempien vuosien vastaavan ajankohdan tasoihin, joskin tarkkailupisteillä Purkupiste 2 ja uimaranta 1 hygieniabakteerien määrät olivat aiempia suurempia.

Havaintopaikka: Uimaranta 1

 kokonaissyvyys 3,0 m; näkösyvyys 2,8 m, pilvisyys 1, ilman lämpötila 20 oC

 Havaintopaikka: Pukkivirta 019

 kokonaissyvyys 5,0 m, näkösyvyys 2,7 m, pilvisyys 1/8, ilman lämpötila 19 oC

 Havaintopaikka: purkupiste 2

 kokonaissyvyys 6 m, näkösyvyys 2,7 m, pilvisyys 1/8, ilman lämpötila 19 oC

 Havaintopaikka: Jokilahti 023

 kokonaissyvyys 11,1 m; näkösyvyys 2,8 m, ilman lämpötila 19 oC

 Savonrannan jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, elokuu 2023

 Ramboll Finland Oy on toimittanut raportin velvoitetarkkailusta, jossa kokoomanäytteet kerättiin 24 tunnin aikana 22.8. - 23.8.2023.

 Raportin mukaan tarkkailukerralla tulovirtaama oli normaali ja puhdistamon toiminta saavutti kaikki ympäristöluvan puolivuosikeskiarvoina tarkasteltavat vaatimukset. Nitrifikaatio toimi hyvin; nitrifikaatioaste oli 95 %. Vesistölle haitallisia ja vaarallisia aineita (HaVa-aineet) ei tällä tarkkailukerralla analysoitu, vaan näiden osalta analyysi tullaan tekemään poikkeuksellisesti lokakuun tarkkailukerralla.

 Ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset ovat:

 Kuormitustarkkailun tulokset Savonrannan jätevedenpuhdistamon toiminnasta näytteenottopäivältä 22.8.2023:

 Metsä Wood Punkaharjun tehtaiden kompostointi- ja varastointialueen vesientarkkailu, toukokuu 2023

 Saimaan Vesi- ja ympäristötutkimus Oy on ottanut näytteitä kolmelta näytepisteeltä (kahdesta pohjavesiputkesta ja yhdestä valumavesien kokoojakaivosta) 24.5.2023. Putkien antoisuus oli heikko, joten ne eivät olleet edustavia näytteenottoon.

 Tarkkailun tulokset olivat pohjaveden osalta:

 Putki 1 (kompostointialueen ulkopuolella):

-          veden laatu tutkituilta osin hyvä, kuitenkin selvä vierasperäinen haju

-          laatu oli pitkälti samankaltaista kuin keväällä 2022.

 Putki 2 (kompostointialueella)

-          pH-arvo erittäin korkea

-          orgaaninen aines ylitti suositusarvon

-          ammoniumtyppipitoisuus erittäin korkea

-          natrium ylitti suositusarvon

-          kloridi erittäin runsas pitoisuus

Selvä vierasperäinen haju, veden laatu selvästi huonompi kuin putki 1:ssä. Veden laatu oli heikentynyt kevääseen 2022 verrattuna

Oravin vesiosuuskunnan panospuhdistamon kuormitustarkkailu, elokuu 2023

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus on toimittanut raportin puhdistamon puhdistustuloksista. Vesinäytteet otettiin neljänä osanäytteenä 16.8. - 17.8.2023 klo 18:00 - 7:00. Vesimäärä näytteidenkeräysaikana oli 33 m3/d. Tuleva jätevesi vastasi pitoisuuksiltaan tavanomaista asumajätevettä (tuleva BOD-kuorma oli 92 % laitoksen mitoituskuormasta ja virtaama 73 % keskimitoitusarvosta).

Puhdistustulos oli ympäristöluvan sekä valtioneuvoston asetuksen edellyttämällä tasolla.

 Louhen kaivoksen vesien tarkkailu, elokuu 2023

Ramboll Finland Oy on toimittanut raportit 16.8. ja 17.8.2023 otetuista vesinäytteistä. Pohjavesinäytteitä otettiin kaivosvesien purkureitiltä ja kolmesta pohjavesiputkesta ja pintavesinäytteitä kaivoksen kuivatusvedestä, Löksästä, Löksän luusuasta sekä Löksään laskevasta ojasta. Saapuneessa sähköpostissa Rambollin suunnittelija toteaa, että tuloksissa ei ollut havaittavissa merkittäviä poikkeamia edellisiin vuosiin verrattuna.

 Kaakkolammen vanhan kaatopaikan vesistötarkkailut, elokuu 2023

Ramboll Finland Oy on toimittanut järvivesinäytteiden tutkimustulokset:

 Lisäselvityspyyntö vesirakennustyöstä, Tappuvirran lauttapaikan muutos- ja parannushankkeen työt

 Varsinais-Suomen ELY-keskus on pyytänyt Destialta lisätietoja suunnitelluista toimenpiteistä hankkeen vesilain luvantarveharkinnan tekemiseksi. Hankkeeseen sisältyy ruoppauksen ja louhinnan lisäksi myös rakennustöitä. Lisäksi toimenpiteet ulottuvat osin Natura-alueelle. Lisätietoja pyydetään penkereiden kiviaineksesta, sen määrästä ja pinta-aloista vesialueella, Natura-alueen ja sisävesiväylän huomioimisesta (turvallisuus) sekä muista luvista, ilmoituksista, viranomaisten lausunnoista ja vesialueen omistajilta saaduista suostumuksista. Töitä ei saa aloittaa ennen kuin ELY-keskus on käsitellyt selvityksen.

 Vastaus lisäselvityspyyntöön vesirakennustyöstä, Tappuvirran lauttapaikan muutos- ja parannushankkeen työt

 Lisäselvityspyyntöön on tullut vastaus, johon on liitetty vesialueiden omistajien suostumukset ja jossa on annettu selvitykset yllä mainittuihin kysymyksiin.

Pohjoisen ja eteläisen penkereen kiviaines, määrät ja pinta-alat vesialueella:

Pohjoinen penkere: Asfalttia 5 m3rtr, mursketta 165 m3rtr, louhetta 900 m3rtr. Pinta-ala 600 m2, josta 530 m2 vesialueella. Lisäksi nykyisen penkereen ja varsinaisen maatuen vahvistamiseen kokonaan vesialueelle sijoittuva louhe 150 m3rtr, pinta-alaltaan 160 m2.

Eteläinen penkere: Asfalttia 5 m3rtr, mursketta 115 m3rtr, louhetta 400 m3rtr. Pinta-ala 400 m2, josta 320 m2 vesialueella. Lisäksi nykyisen penkereen ja varsinaisen maatuen vahvistamiseen kokonaan vesialueelle tai sen rajaan sijoittuva louhe 200 m3rtr, pinta-alaltaan 240 m2.

Natura-alueen huomioiminen:

Louhinta- ja ruoppaustyöt minimoidaan ja tehdään lisääntymis- ja pesimiskauden ulkopuolella, pohjoispuolen varalauttapaikka ennallistetaan, vain eteläinen jää pysyväksi.

Sisävesiväylän huomioiminen:

Urakoitsija toimittaa turvallisuus- ja laatusuunnitelmat ennen töiden aloitusta, työt suoritetaan Väylän ohjeistuksen mukaan ja aloitus- ja lopetusilmoitukset tehdään.

 Ruoppaus- ja niittoilmoitukset

1)      Kiinteistö RN:o 740-559-4-107 Käpälämäki, Vaahersalontie 270. Toimenpiteen tarkoitus on parantaa rannan käytettävyyttä ottamalla käyttöalueelta pohjakivet pois ja syventämällä pohjaa osittain. Ruopattavan alueen syvyys ennen toimenpidettä on 0 - 1,5 m ja valmiina 0 - 2 m. Ruopattava maa-aines on soraa, hiekkaa ja kiveä ja määrältään 400 m3. Ruoppaustyö tehdään kaivurilla ja ruopatusta maa-aineksesta kivet käytetään rinnetontin pengerrykseen ja maisemointiin, muu mahdollinen aines läjitetään tontille. Ruoppauksesta on ilmoitettu vesialueen RN:o 740-876-65-3 yhteyshenkilölle.

2)      Kiinteistö RN:o 740-538-2-111 Kannonniemi, Kannonniementie 75. Toimenpiteen tarkoitus on purkaa vanhan venelaiturin tukena olleita kivikasoja uuden ponttoonilaiturin alta. Ruopattavan alueen syvyys (2 m) ei muuttuisi. Ruopattava maa-aines on soraa, hiekkaa ja kiveä ja määrä 4 m3. Ruoppaustyö tehdään kaivinkoneella lautan päältä muutamassa tunnissa. Läjitysalue sijaitsee joutomaalla teettäjän omalla tontilla. Ruopattavan alueen pinta-ala on 70 m2 ja läjitysalue yhteensä n. 3 020 m2. Massat on tarkoitus tasoittaa ja maisemoida. Ruoppauksesta on ilmoitettu vesialueen RN:o 740-876-19-1 yhteyshenkilölle.

 Ilmoitus vesistön alituksesta

 Järvi-Suomen Energia Oy on lähettänyt tarkennuksen vesistön alitukseen kohteessa Pieni-Vuokalanjärvi. Etelä-Savon ELY-keskukselle aiemmin tehtyyn hakemukseen on liitetty lausuntopyyntö ja karttoja työalueesta, koska siihen sisältyy myös pohjavesialuetta.

 Päätös Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 15.9.2017 nro 38/2017/2 lupamääräyksen 9 muuttamisesta, Kulennoisharjun pohjavedenottamo

 Aluehallintovirasto oli päätöksellään 15.9.2017 myöntänyt Savonlinnan Vedelle luvan Kulennoisharjun pohjavedenottamon rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen tilalta Makkola (RN:o 740-582-2-45) erotetulle määräalalle. Lupamääräyksen mukaan rakantamistyöt oli tehtävä ja vedenotto aloitettava viimeistään neljän vuoden ja saatettava päätökseen kuuden vuoden kuluessa siitä, kun päätös oli saanut lainvoiman. Päätös oli tullut lainvoimaiseksi 16.10.2017.

 Savonlinnan Vesi on pyytänyt hankkeelle neljän vuoden jatkoaikaa. Syynä tähän on ollut vesimäärältään kaksinkertaisen Kuhasalmen pohjavesihankkeen priorisointi. Aluehallinto muuttaa lupamääräystä siten, että rakentamistyöt on aloitettava viimeistään 16.10.2025 ja saatettava valmiiksi 16.10.2027 mennessä. Pohjavedenotto on aloitettava viimeistään 16.10.2027. Muuten lupa raukeaa. Etelä-Savon ELY-keskus valvoo hankkeen toimeenpanoa myönnetyn luvan mukaisesti.

 LUONNONSUOJELUASIAT

 Luonnonsuojelualueen perustaminen, Lähdekorpi

 Etelä-Savon ELY-keskus on tehnyt päätöksen luonnonsuojelualueen perustamisesta Tornatorin omistamalle alueelle Särkilahden Lähdekorvessa (Ruokokankaan harjualueelle). Alueella ei ole voimassa olevaa yksityiskohtaista kaavaa. Luonnonsuojelualueen perustamisella toteutetaan Helmi-elinympäristöohjelman suojelutavoitteita.

 Alueella esiintyy meso-eutrofisia tihkupintoja, ruohoista lähdekorpea, avolähteitä ja niistä alkunsa saavia puroja, mm. lähdepuro, johon kertyy pohjavesiä. Puusto on osin hoitamatonta sekametsää, jonne on muodostunut lahopuuta sekä (reunaosiltaan) harvennettua talousmetsää. Vanhin osa on iältään yli 150-vuotiasta. Alue on merkittävä lähteisten luontotyyppien kokonaisuus; siellä on mm. yli 20 paikasta tavattu uhanalaista harsosammalta.

 ELY-keskus ja maanomistaja ovat sopineet alueen rauhoitusmääräyksistä ja korvauksesta luonnonsuojelulain (1096/1996) 24.1 §:n mukaisesti. Korvaus perustuu metsätalousarvon menetykseen. Alueella on kiellettyä kaikki sellainen toiminta, joka muuttaa haitallisesti alueen maisemakuvaa, kasvillisuutta tai eläimistöä. Alueella sallitaan kuitenkin marjastus ja sienestys, metsästys (maanomistajan luvalla), haitallisten vieraslajien poistaminen, tieliikennettä vaarantavien puiden kaataminen (jätettävä kuitenkin alueelle), tarvittaessa laadittavan hoitosuunnitelman mukaiset toimet sekä luvanvarainen piirteiden ja lajien kartoitus. ELY voi myöntää luvan poiketa rauhoitusmääräyksistä tiettyjen ehtojen täyttyessä.

 Luonnonsuojelualueen perustaminen, Toivola

 Etelä-Savon ELY-keskus on tehnyt päätöksen METSO-ohjelman mukaisen luonnonsuojelualueen perustamisesta kiinteistölle Toivola RN:o 740-550-1-52 (Toivolan tervaleppälehto, luonnonsuojelualue, pinta-ala noin 1,6 ha).

 Alue käsittää Hiisjärven itärannalla sijaitsevan tervaleppämetsikön, jolla alueella on voimassa Savonlinnan kaupungin laatima Haukiveden - Haapaveden osayleiskaava. Alue on edustava ja monimuotoinen metsäluonnon suojelukohde, jonka maasto on alavaa ja osittain vanhaa järvenpohjaa. Puusto on pääosin vanhaa ja luonnontilaista. Vesitalous on luonnontilainen lukuun ottamatta reunoilla olevia ojia.

 Alueelle laaditaan hoitosuunnitelma. Alueella on kiellettyä kaikki sellainen toiminta, joka muuttaa haitallisesti alueen maisemakuvaa, kasvillisuutta tai eläimistöä. Alueella sallitaan kuitenkin marjastus ja sienestys, metsästys (maanomistajan luvalla), haitallisten vieraslajien poistaminen, tieliikennettä vaarantavien puiden kaataminen (jätettävä kuitenkin alueelle), tarvittaessa laadittavan hoitosuunnitelman mukaiset toimet sekä luvanvarainen piirteiden ja lajien kartoitus. ELY voi myöntää luvan poiketa rauhoitusmääräyksistä tiettyjen ehtojen täyttyessä.

  Alue on I-luokan Metso-metsää, ja kiinteistön omistajalle maksetaan taloudellisista menetyksistä kertakorvaus.

 Luonnonsuojelualueiden perustaminen, Pihlajaveden saaristo

 Etelä-Savon ELY-keskus on tehnyt päätöksen Suomen Natura 2000-luonnonsuojeluverkoston mukaisten luonnonsuojelualueiden perustamisesta Pihlajaveden saaristossa sijaitseville kiinteistöille:

-          Korkiasaari RN:o 740-542-16-0 (Norppis, noin 3,2 ha); Korkiasaaren alue on osoitettu arvokkaaksi maisema-alueeksi Pihlajaveden osayleiskaavassa

-          Hietasalo RN:o 740-520-2-40 (Hietaharju, noin 4,9 ha); Hietasalon alue on ELY-keskuksen inventoinnissa luokiteltu luontotyypiksi boreaalinen luonnonmetsä.

 Korkiasaaren puusto on iäkästä ja varsin luonnontilaista, vanhimmat männyt yli 150-vuotiaita eikä alueella ole jälkiä metsätalouden harjoittamisesta. Hietasalon alue on vanhaa mäntyvaltaista kangasmetsää, jossa valtapuusto on kookasta mäntyä

 Alueilla on kiellettyä kaikki sellainen toiminta, joka muuttaa haitallisesti alueen maisemakuvaa, kasvillisuutta tai eläimistöä. Alueilla sallitaan kuitenkin marjastus ja sienestys, metsästys (maanomistajan luvalla) sekä haitallisten vieraslajien poistaminen. ELY voi myöntää luvan poiketa rauhoitusmääräyksistä tiettyjen ehtojen täyttyessä.

 Kiinteistön omistajille maksetaan taloudellisista menetyksistä kertakorvaukset.

 Ympäristöministeriön lausunto Linnansaaren kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmasta

 Ympäristöministeriö on pyynnöstä antanut lausunnon Metsähallituksen laatimaan suunnitelmaan, jolla päivitetään hoidon ja käytön ohjaaminen uuden luonnonsuojelulain (521/2023) rauhoitussäännösten mukaiseksi. Alueen keskeisimmät arvot ovat luontodirektiivien luontotyypit ja lajit, erityisesti saimaannorppa, järvi- ja selkävesilinnusto, järviekosysteemi, saaristomaisema, perinnemaisemat, virkistyskäyttö ja matkailun yritystoiminta. Alueeseen ja lajistoon kohdistuu moninaisia uhkia, esimerkiksi ihmisen liikkumisen aiheuttama häiriö, vieraslajit, hajakuormitus, talvitulvat, aiempi metsätalouskäyttö, lehtojen kuusettuminen ja paahderinteiden, niittyjen ja metsälaidunten umpeutuminen sekä alueen runsas kävijämäärä.

 Suunnitelma sisältää kahdeksan päämäärää, joista keskeisiä ovat saimaannorppakannan kasvu, luontotyyppien ja lajien säilyminen, matkailun ja virkistystoiminnan kestävyys sekä niihin liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet (hoitotoimet, lajitietojen ylläpito, liikkumisrajoitukset, pienpetopyynti sekä yhteistyösopimukset alueen matkailuyrittäjien kanssa).

 Keskeisin väline hoito- ja käyttösuunnittelussa on vyöhykejako. Vyöhykkeitä on määritetty kolme: retkeily- ja luontomatkailuvyöhyke (2,7 % pinta-alasta), mahdollisimman luonnontilaisena pidettävä syrjävyöhyke (71 % pinta-alasta) sekä saimaannorpan ja linnuston kannalta tärkeä rajoitusvyöhyke (23,8 % pinta-alasta).

 Ympäristöministeriö pitää suunnitelmissa määriteltyjä päämääriä ja toimenpiteitä tarkoituksenmukaisina, tunnistaa resurssien riittävyyteen liittyvät haasteet ja priorisointitarpeen (lajit ja luontotyypit, jotka tarvitsevat katkeamatonta hoitoa suojelun tilan säilyttämiseksi). Ministeriöllä on ollut mahdollisuus seurata suunnitteluprosessia ja se katsoo Metsähallituksen laatiman hoito- ja käyttösuunnitelman täyttävän tehtävänsä alueen hoitoa ja käyttöä ohjaavana asiakirjana.

 Ympäristöministeriön lausunto Koloveden kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmasta

 Ympäristöministeriö on pyynnöstä antanut lausunnon Metsähallituksen laatimasta alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta. Alueen keskeisiä arvoja suunnitelmassa ovat luontodirektiivin tyypit ja lajit, uhanalaiset lajit, järviekosysteemi, saaristoluontokokonaisuus, arkeologiset kohteet ja rakennettu kulttuuriperintö sekä virkistyskäyttö ja matkailu. Alueeseen kohdistuu moninaisia uhkia (ihmisen vaikutus, ilmastonmuutos, vieraslajit, petoeläimet, vanhan metsätalouskäytön vaikutukset sekä kävijäpaine).

 Suunnitelmassa on asetettu kuusi päämäärää ja niihin liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Keskeisiä päämääriä ovat saimaannorppakannan kasvu ja luontotyyppien, arkeologisten kohteiden, rakennusperintökohteiden ja lajien säilyminen. Tärkeimmät toimenpiteet ovat hoitotoimet, soiden ennallistaminen, lajitietojen ylläpito, pienpetopyynti, liikkumisrajoitukset ja yhteistyösopimukset alueen matkailuyrittäjien kanssa. Virkistyskäytön vaikutuksia seurataan LAC-työkalulla (Limits of Acceptable Change / Hyväksyttävän muutoksen rajat).

 Keskeisin väline hoito- ja käyttösuunnittelussa on vyöhykejako. Vyöhykkeitä on määritetty kolme: retkeily- ja luontomatkailuvyöhyke (8,2 % pinta-alasta), mahdollisimman luonnontilaisena pidettävä syrjävyöhyke (35,5 % pinta-alasta) sekä saimaannorpan ja linnuston kannalta tärkeä rajoitusvyöhyke (56 % pinta-alasta).

 Ympäristöministeriö pitää suunnitelmissa määriteltyjä päämääriä ja toimenpiteitä tarkoituksenmukaisina, tunnistaa resurssien riittävyyteen liittyvät haasteet ja priorisointitarpeen (lajit ja luontotyypit, jotka tarvitsevat katkeamatonta hoitoa suojelun tilan säilyttämiseksi). Ministeriöllä on ollut mahdollisuus seurata suunnittluprosessia ja se katsoo Metsähallituksen laatiman hoito- ja käyttösuunnitelman täyttävän tehtävänsä alueen hoitoa ja käyttöä ohjaavana asiakirjana.

 LUPA-ASIAT

 Melumittausraportti Huwila Areena ja lähialue 1.9.2023

 Melumittausraportti:

Yleisön ääni ylitti hetkellisesti 100 dB. Taustamelu liikenteen määrästä ja mittauspaikasta riippuen 55 - 68 dB (Malmirannassa nuoria kuuntelemassa musiikkia autoista). Säätila oli pilvinen ja sateinen. Puuskittainen tuuli oli kova.

 MUUT ASIAT

 Ilmanlaadun mittausten kuukausiraportti, elokuu 2023

 Savonlinnan ilmanlaatua seurataan Olavinkadun varteen sijoitetulla mittausasemalla vuosina 2022 - 2023. Elokuussa tehtyjen mittausten mukaan ilmanlaatu oli hyvä. Pitoisuudet olivat alle ohjearvojen eikä raja-arvotason ylityksiä mitattu.

 Hengitettävien hiukkasten (PM10) huipputuntipitoisuus oli 37 µg/m3. Toiseksi suurin ohjearvoon verrattava vuorokausiarvo oli 12 µg/m3, joka on 17 % ohjearvosta (70 µg/m3).

 Typpidioksidin (NO2) huipputuntipitoisuus oli 34 µg/m3. Toiseksi suurin ohjearvoon verrattava vuorokausiarvo oli 10 µg/m3, joka on 14 % ohjearvosta (70 µg/m3).Typpidioksidin tuntikeskiarvojen 99 %:n arvo oli 24 µg/m3, joka on 16 % ohjearvosta (150 µg/m3).

 PM10-mittausten ajallinen kattavuus oli 100% ja validiteetti 98,2%.

 NO2-mittausten ajallinen kattavuus oli 100% ja validiteetti 97,9%.

Esittelijä Ympäristöpäällikkö Rautiainen Matti, puh. 044 417 4685, matti.rautiainen@savonlinna.fi

Päätösehdotus Lautakunta päättää, etteivät edellä olevat asiat anna aihetta ottaa niitä erikseen käsiteltäviksi ja merkitä asiat tiedoksi.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.