Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 21.02.2024/Pykälä 38

RAKYL 21.02.2024 § 38  

Valmistelijat Ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen, puh. 044 417 4685, matti.rautiainen@savonlinna.fi ja toimistosihteeri Tarja Säily, puh. 044 417 4688, tarja.saily@savonlinna.fi

Selostus JÄTEASIAT

 Ympäristöhaittailmoitus jätteellä täytetystä vaihtolavasta ja sen ympäristöön tuoduista jätteistä kiinteistöllä RN:o 740-598-1-378

 Savonlinnan ympäristönsuojelupalveluille on 5.6.2023 ja 12.9.2023 ilmoitettu Punkaharjulla Palomäentiellä sijaitsevasta pitkään paikallaan olleesta, jätteellä täytetyllä vaihtolavasta. Lavan omistajalle on lähetetty selvityspyyntö 19.10.2023 sekä kehotus 30.11.2023 toimittaa lava jätteineen pois ja ilmoittaa poistamisesta ympäristösuojelupalveluille. Ilmoitusta ei annettu eikä lavaa poistettu määräaikaan 31.12.2023 mennessä.

 Omistajalle lähetettiin 31.1.2024 saantitodistuskirjeenä määräys toimittaa lava jätteineen pois asianmukaiseen vastaanottopaikkaan ja ilmoittaa tästä ympäristönsuojelupalveluille 21.2.2024 mennessä. Muussa tapauksessa asia siirrettäisiin rakennus- ja ympäristölautakuntaan juoksevan uhkasakkomenettelyn käynnistämiseksi kokouksessa 21.2.2024.

 VESIASIAT

 Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon purkuvesistön tarkkailutulokset vuodelta 2023

 Savonlinnan Veden Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailu perustuu Itä-Suomen vesioikeuden Savonlinnan kaupungille 1.6.1992 myöntämään vesitalouslupaan johtaa Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolta käsiteltyjä jätevesiä Pihlajaveteen. Sittemmin Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan toukokuussa 2003.

 Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräykset on tarkistettu joulukuussa 2013. Itä-Suomen aluehallintovirasto on antanut ympäristöluvasta päätöksen 11.12.2013. Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan liitteenä olevaa vesistötarkkailuohjelmaa täydennettiin Etelä-Savon ELY-keskuksen esittämän lausunnon tavoin. Viimeisin vesistötarkkailuohjelman päivitys on päivätty 22.1.2014 (Ramboll Finland Oy).

 Vuonna 2023 Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun toteutti Ramboll Finland Oy. Vuonna 2023 näytteenotto-ohjelmaan sisältyi kasviplanktonseuranta. Vesinäytteet analysoitiin MetropoliLab akkreditoidussa ympäristölaboratoriossa Helsingissä. Kasviplanktonnäytteet toimitettiin analysoitavaksi Eurofins Environment Testing Oy:n akkreditoituun laboratorioon.

 Tarkkailuohjelman mukaisesti vesinäytteet otettiin vuonna 2023 kahdesti viidestä tarkkailupisteestä, keväällä 9.5. ja syksyllä 6.9. Tarkkailuohjelman mukainen kolmen vuoden välein tehtävä kasviplanktonnäytteenotto tehtiin alkusyksyn näytteenoton yhteydessä 6.9. kolmesta tarkkailupisteestä. Kasviplanktonnäytteiden tulokset raportoidaan erikseen, arviolta maaliskuussa 2024.

 Puhdistamolla käsiteltiin tarkkailuvuoden aikana 3 097 257 m3 jätevettä. Puhdistamon toiminta ei saavuttanut sille myönnetyn ympäristöluvan mukaisia vaatimuksia vuoden toisella tarkkailujaksolla, jolloin puhdistamolla tehtiin viisi puhdistusprosessin ohitusta. Nämä ohitukset eivät kuitenkaan näkyneet merkittävästi vesistön veden laadussa, ainoastaan syyskuussa todettiin hieman aikaisemmasta korkeampi määrä fekaalisia koliformeja puhdistamon purkupisteen läheisyydessä Pihlajavesi 5 tarkkailupisteen alusvedessä ja Pihlajavesi 6 tarkkailupisteen päällysvedessä. Muiden tarkkailujaksojen osalta ympäristöluvan vaatimukset saavutettiin. VNa 888/2006:n mukaiset vaatimukset täytettiin lukuun ottamatta kokonaistypen pitoisuutta yhdellä tarkkailukerralla.

 Vuonna 2023 puhdistamon vesistökuormitus oli:

  - kiintoainetta    38 kg/d

  - BOD7-ATU    55 kg/d

  - CODCr   274 kg/d

  - fosforia       2,2 kg/d

  - kokonaistyppeä  167 kg/d

  - ammoniumtyppeä    68 kg/d

 Biologisen hapenkulutuksen, fosforin ja kiintoaineen kuormitukset olivat hieman edellisvuoden kuormitusta suurempia. Muutoin kuormitukset olivat edellisvuoden tasolla tai hieman pienempiä.

 Vuonna 2023 tarkkailualueen veden laatu oli erinomaista tai hyvää. Veden laadussa ei todettu merkittäviä muutoksia aikaisempaan. Myöskään merkittäviä eroavaisuuksia taustapisteen ja puhdistamon alapuolisten tarkkailupisteiden välillä ei todettu; Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon puhdistettujen jätevesien vaikutus purkuvesistöön ei näin ollen ollut merkittävää vuonna 2023.

 Savonrannan jätevedenpuhdistamon purkuvesistön tarkkailutulokset vuodelta 2023

 Etelä-Savon ympäristökeskus on myöntänyt Savonrannan kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan 20.12.2004. Savonrannan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräyksen tarkistamista koskeva päätös on annettu Itä-Suomen aluehallintovirastosta 31.12.2015.

 Savonrannan jätevedenpuhdistamolle on laadittu Savonrannan jätevedenpuhdistamon ja sen purkuvesistön tarkkailuohjelma, jonka on hyväksynyt Etelä-Savon ympäristökeskus 15.9.2005. Tarkkailussa ja tulosten raportoinnissa on noudatettu lisäksi ympäristöviranomaisten antamia voimassa olevia ohjeita, kuten Valtioneuvoston asetusta 888/2006. Tarkkailuohjelma on päivitetty alkuvuodesta 2016 ympäristöluvan tarkistamista koskevan päätöksen lupamääräysten mukaisesti.

 Jätevedenpuhdistamon purkuputken paikkaa on siirretty syksyllä 2018 (Itä-Suomen AVI:n lupa 13.6.2018). Siirtämisen jälkeen purkuputki sijoittuu Pukkivirran alapuoliseen Jokilahteen Heiskassaaren pohjoispuolelle noin 200 m etäisyydelle rannasta. Vesistötarkkailuohjelma päivitettiin siirretyn purkuputken muutoksen vaikutusten seuraamiseksi. Etelä-Savon ELY-keskus on hyväksynyt päivitetyn jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailuohjelman 8.1.2019. ELY-keskuksen hyväksymiskirjeen muutosvaatimusten mukainen päivitys on valmistunut 30.1.2019. Tarkkailuohjelmaa muutettiin vuonna 2021 Etelä-Savon ELY-keskuksen lausunnon 18.03.2021 mukaisesti. Väliaikaisen tarkkailupisteen Heiskassaari 3b käyttö lopetettiin ja tarkkailupisteet Uimaranta 1 ja Purkupiste 2 muutettiin pysyviksi näytteenottopisteiksi.

 Savonrannan jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun toteutti vuonna 2023 Ramboll Finland Oy. Näytteet analysoitiin MetropoliLab akkreditoidussa ympäristölaboratoriossa Helsingissä.

 Savonrannan jätevedenpuhdistamo sijaitsee kiinteistöllä RN:o 740-579-5-107. Purkuvesistö kuuluu Saimaan Enonveden - Pyyveden alueeseen ja pintavesityyppinä se edustaa suuria humusjärviä.

 Savonrannan jätevedenpuhdistamossa käsitellään Savonrannan taajaman jätevedet. Puhdistamo on etu- ja jälkiselkeytyksellä varustettu yksilinjainen bioroottorilaitos. Jäteveden käsittelyprosessi sisältää välppäyksen, esiselkeytyksen, bioroottorin, välipumppauksen, kemikaalin syötön sekoituksineen ja jälkiselkeytyksen. Puhdistamolla käsiteltiin 50 330 m3 jätevettä vuonna 2023.

 Puhdistamo ei saavuttanut vuonna 2023 kaikkia ympäristöluvan vaatimuksia; vuoden ensimmäisellä jaksolla ei saavutettu BOD:n, kiintoaineen tai kokonaisfosforin puhdistustehovaatimuksia. VNa 888/2006:n mukaiset vaatimukset täyttyivät vuonna 2023.

 Puhdistamon vesistökuormitus oli vuonna 2023 normaalilla tasolla. Kokonais- ja ammoniumtypen kuormitus oli lievässä laskussa.

 Puhdistamon kuormitus (kg/d) oli 2023:

-          kiintoaine  1,2 kg/d

-          BOD7ATU   0,75  kg/d

-          CODCr   3,7  kg/d

-          kokonaisfosfori  0,048 kg/d

-          kokonaistyppi  3,0  kg/d

-          ammoniumtyppi  1,4  kg/d

 Tarkkailualueen vesistö on virtaavaa ja kohtalaisen matalaa, joten selkeää talven tai kesän lämpökerrostuneisuutta ei pääse alueella syntymään. Veden lämpötilat olivat tarkkailualueella hyvin tasaiset, huhtikuussa välillä +1,9…+2,2 °C ja elokuussa välillä +20,0…+20,3 °C. Kaikissa otetuissa näytteissä vesi oli huhtikuussa kirkasta (K), lähes väritöntä (LV) ja hajutonta (H). Elokuussa vesi kaikissa näytteissä kirkasta (K), väritöntä (V) ja hajutonta (H). Näkösyvyydet olivat tarkkailualueella huhtikuussa ja elokuussa välillä 2,7…3,3 m.

 Huhtikuussa tarkkailualueen veden hygieeninen laatu oli erinomaista. Elokuussa tarkkailupisteillä Purkupiste 2 ja Uimaranta 1 todettiin selvästi kohonneet hygieniabakteerien pitoisuudet, mutta sillä ei kuitenkaan ollut vaikutusta uimarannan käytettävyyteen. Muutoin hygieeninen laatu oli elokuussakin hyvä.

 Tarkkailualueen veden pH-arvoissa oli havaittavissa vuodenaikaisvaihtelua siten, että sulamisvesien vaikutuksesta vesi oli hieman happamampaa keväällä otetuissa näytteissä. Huhtikuussa pH oli 6,7…6,9 ja elokuussa 7,0…7,1.

 Sähkönjohtavuus kuvaa vedessä olevien suolojen määrää ja pitoisuuden äkillinen nousu voi viitata jätevesipäästöön vesistössä. Vuonna 2023 sähkönjohtavuus oli tarkkailualueella hyvin tasainen ja järvivedelle normaalilla tasolla 3,6…3,9 mS/m.

 Veden väriluvuissa ja sameudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisten vuosien aikana. Vesistön humusleimaisuutta ilmensivät todetut väriluvun arvot 41…54 mg Pt/l. Tarkkailualueen sameusarvot olivat välillä 0,39…0,95 FNU.

 Kemiallinen hapenkulutus CODMn kertoo vedessä olevien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrästä ja kuvaa humusleimaisuutta. Jätevedet, jotka sisältävät orgaanisia aineita (mm. metsäteollisuus), lisäävät CODMn-arvoa. Asutuksen jätevesien vaikutusta ei juurikaan saada esiin CODMn mittauksilla suuren luontaisen taustapitoisuuden vuoksi. Kemiallisen hapenkulutuksen CODMn-arvot 8,6…11 mg/l olivat aiempien vuosien tasolla.

 Biologinen hapenkulutus (BOD7ATU) mittaa vedessä olevan orgaanisen aineen aiheuttamaa hapen kulumista ja jätevesipäästöt näkyvät vesistössä kohonneina BOD7ATU -arvoina. BOD7ATU on puhtaissa vesissä alle 2 mg/l. Tarkkailualueella BOD7ATU -arvot olivat vuonna 2023 huhtikuussa <1,0…1,3 mg/l, syyskuussa tarkkailualueella ei todettu laboratorion määritysrajaa <1,0 mg/l ylittäviä arvoja. Näin ollen pitoisuuksilla ei ole vaikutusta vesistön happitasapainoon ja tarkkailualueen vesistön tila on hyvä.

 Tarkkailualueella happitilanne oli hyvä ja eikä merkittäviä muutoksia todettu vuoden 2023 näytetulosten perusteella. Jokilahti 023 syvänteessä ei ole esiintynyt happivajetta vuosien 2019 – 2023 aikana. Vuonna 2023 happipitoisuudet olivat tarkkailualueella 8,0…12,4 mg/l ja hapen kyllästysaste 88…94 %. Happipitoisuuksissa tai kyllästysasteessa ei ollut havaittavissa merkittävää eroa päällys- ja alusveden välillä.

 Taustapisteen Pukkivirta 019 ja alapuolisen tarkkailupisteen Jokilahti 023 välillä ei ollut merkittäviä eroja ravinnepitoisuuksissa. Puhdistamon vaikutus oli havaittavissa tarkkailupisteen 2 kohdalla ajoittain kohonneina typpi- ja fosforipitoisuuksina. Kuitenkaan alapuolisissa Uimaranta 1 ja Jokilahti 023 tarkkailupisteissä vaikutusta ei ollut selkeästi havaittavissa. Ravinnepitoisuuksissa ei havaittu merkittäviä muutoksia verrattuna aikaisempiin vuosiin.

 Kokonaistypen pitoisuudet olivat vuonna 2023 tarkkailupisteissä välillä 320…510 µg/l, josta suurin pitoisuus todettiin pisteen 2 alusvedessä huhtikuussa. Typestä noin 1/3 oli nitraattityppenä. Ammoniumtypen osuus ei ollut merkittävä, <4…28 µg/l.

 Kokonaisfosforipitoisuudet olivat vuonna 2023 hyvin tasaiset, 7…9 µg/l. Liukoisen fosfaattifosforin osuus ei ollut merkittävä, huhtikuussa pitoisuudet olivat 2…3 µg/l ja elokuussa ainoa laboratorion määritysrajan (µg/l) ylittävä tulos 5 µg/l todettiin tarkkailupisteen Purkupiste 2 päällysvedessä.

 Vuonna 2023 klorofylli-a:n pitoisuudet olivat hieman edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa korkeampia, mutta muutoin aiempia vuosia matalampia. Eri tarkkailupisteiden välillä ei ollut merkittäviä eroja, pitoisuudet vaihtelivat välillä 2,9…3,2 µg/l.

 Vuonna 2023 puhdistamon vaikutus oli havaittavissa elokuussa hygieenisen laadun lievänä heikkenemisenä paikallisesti alapuolisessa purkuvesistössä. Muutoin puhdistamon vaikutusta ei ollut merkittävästi havaittavissa. Tarkkailua jatketaan tarkkailuohjelman mukaisesti.

 Ruoppaus- ja niittoilmoitukset

 Etelä-Savon ELY-keskukselle on saapunut seuraavat ilmoitukset:

 1) Haukiveden Ahvensalmella kiinteistöillä RN:ot 681-876-28-2 (Haukiveden osakaskunta), 740-502-576-17 (Multalan osakaskunta) ja 740-502-876-3 (Ahvensalmen osakaskunta). Toimenpiteen tarkoitus on tehostaa virtausta ja poistaa kasvituppaikkoa niittoalueen rantavyöhykkeillä. Ruoppaustyö tehdään talvella matalan veden aikana kaivinkoneella.

 Vesialueen niitto tehdään niittokoneella, kasviaines ohjataan rantaan ja siirretään läjitysalueille. Työt on suunniteltu tehtäväksi vuoden 2024 heinäkuun ja vuoden 2025 lokakuun välisenä aikana. Ruopattavan alueen pinta-ala on 2460 m3, ruopattava massamäärä noin 250 m3. Läjitysalueiden pinta-ala on 10950 m2.

 Läheisyydessä ei sijaitse herkkiä ympäristökohteita. Ilmoitus vesialueen omistajalle on tehty ja suostumus läjitysalueiden omistajalta saatu.

 2) Haukiveden Tervassaarensalmessa kiinteistöllä RN:o 681-876-28-2. Toimenpiteen tarkoitus on ruopata Kallislahden Tervassaaren veneväylää, avata Juotinkallion itäpuolella olevan tien alitusrumpu sekä Tyttösalmen kohdalta tien alitusrummun välitön läheisyys. Ruoppaus edesauttaa virtausta ja parantaa veden laatua alueella. Työ tehdään joko kelluvalla kaivinkonekalustolla (sulan maan aikana) tai kaivinkoneella jään päältä (talvella). Poistettavat kasvi- ja maamassat kuljetetaan maanparannusaineeksi yksityisen omistajan maalle Loikansaareen. Ruopattava alue on 4940 m2 ja ruopattavan massamäärän arvioidaan jäävän alle 500 m3. Läjitysalueen pinta-ala on noin 598 m2.

 Läheisyydessä ei sijaitse herkkiä ympäristökohteita. Ilmoitus vesialueen omistajalle on tehty ja suostumus läjitysalueiden omistajalta saatu.

 3) Multalantie 331, Ahvensalmi. Toimenpiteen tarkoitus on ruopata rantaa 2560 m2 alueella siten, että alueen syvyys on ennen ruoppausta 0,7 m ja ruoppauksen jälkeen 0,85 m. Ruopattava massamäärä, noin 400 m3 liejua tai mutaa, on tarkoitus läjittää teettäjän omalla maalla sijaitsevalle 4658 m2 peltoalueelle. Vesialueen RN:o 740-502-876-17 omistajalle on tehty ilmoitus. Ruoppaus on suunniteltu tehtäväksi lokakuussa 2024, toimenpiteen kesto olisi 1 - 2 päivää. Kalustona on tarkoitus käyttää alueella vuoden 2024 aikana toteutettavan Ahvensalmen ruoppaukseen tulevaa kalustoa, jota ei vielä ole kilpailutettu.

 Ojitusilmoitus

 Etelä-Savon ELY-keskus on ilmoittanut metsäojitusilmoituksen vastaanottamisesta. Ojitushanke kohdistuu kiinteistöille RN:ot 740-503-12-25 Kuusela, 740-509-2-6 Soidinmäki ja 740-503-14-3 Ruunu. Muokkauskuvioita on kaksi, joista kuvio 4,2 kuuluu Lohijärven valuma-alueeseen ja kuvio 50,1 Pihlajaveden valuma-alueeseen.

 Kyseessä on tilakohtainen täydennysojitus; alue on ojitettu arviolta 60 – 70 -luvuilla. Ojituksen tarkoituksena on vesien poisjohtaminen maanmuokkauskuviolta metsän uudistamisen varmistamiseksi. Lähimmät alapuoliset vesistöt ovat Likastenjärvi (440 m) ja Pihlajavesi (800 m). Alue on korpea, kasvillisuusluokaltaan tuoretta kangasta vastaavaa turvekangasta. Ojitus on suunniteltu tehtäväksi kesällä / syksyllä 2024 ojitusmätästyksellä. Ilmoittaja ei arvioi maanmuokkauksella olevan vähäistä merkittävämpää vaikutusta Likastenjärven / Pihlajaveden veden laadulle.

 Kuviolla 4,2 avataan laskuojaa jättäen sopiviin kohtiin kaivukatkoja. Lietekuoppia tehdään 50 m välein ja alueen länsireunaan laskeutusallas. Myös laskuojan länsipäähän jätetään noin 20 m kaivukatko, joista vedet valuvat osin umpeutunutta ja rahkasammaleista ojaa pitkin kohti Likastenjärveä. Kuviolta 50,1 avataan laskuojat tarvittavilta osin. Vanhat kuivatusojat avataan korjuussa tukkeutuneilta osiltaan. Muokkausalan itäpäähän tehdään kaksi laskeutusallasta. Alan reunalta on 700 m matka Likastenlahteen. Vanha, osin umpeenkasvanut ja rahkasammaleinen laskuoja suodattaa ravinteita ja hidastaa veden liikettä. Ennen Likastenlahtea on lisäksi pintavalutuskenttänä toimiva luhta. Molemmilla kuvioilla mätäsojat kaivetaan kalanruotomallilla kuivatusojia matalammiksi ja yhdistetään vanhoihin laskuojiin. Mätäsojiin tehdään lietekuoppia 50 m välein ja 5 m ennen ojaristeyksiä.

 Hylätyn aluksen poistaminen kiinteistöltä RN:o 740-876-65-3

 Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojelupalvelut on pyytänyt Etelä-Savon ELY-keskukselta lausuntoa siitä, kenelle hylätyn aluksen poistaminen kuuluu tapauksessa, jossa aluksen omistajaa ei saada selville eikä tavoiteta.

 Lausunnossa on todettu mm., että jätelain mukaan alueen haltija voi olla siivoamisvelvollinen, jos roskaajaa ei saada selville tai tavoiteta tai jos tämä ei huolehdi siivoamisvelvollisuudestaan. Siivoaminen ei kuitenkaan saa olla kohtuutonta mm. ottaen huomioon haltijan mahdollisuudet ehkäistä roskaantumista tai huolehtia siivoamisesta.

 ----------

 Poliisilta saadun tiedon mukaan aluksen omistaja on tiedossa ja omistaja on luvannut poistaa aluksen jäiden lähdön jälkeen.

 LUONNONSUOJELUASIAT

 Luonnonsuojelulain 83 §:n mukainen päätös koskien rauhoitetun lajin pesien hävittämistä ja pesinnän estämistä

 Varsinais-Suomen ELY-keskus on toimittanut päätöksensä koskien hakemusta tervapääskyn pesien poistamisesta ja mahdollisesta pesinnän estämisestä kattoremontin yhteydessä osoitteessa Asunto Oy Heikinpohjantie 4. Poikkeuslupaa oli haettu kansanterveyden turvaamiseksi. Tervapääsky on luonnonsuojelulain 9/2023 69 §:n perusteella rauhoitettu eläinlaji, joka on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Rauhoitettujen eläinlajien tahallinen häirintä erityisesti lisääntymisaikana, muuton aikaisilla tärkeillä levähdysalueilla tai muilla lajien elämänkierron kannalta tärkeillä alueilla on kielletty luonnonsuojelulain 70 §:n nojalla. Myös esim. pesien siirto on kielletty lisääntymiskauden ulkopuolellakin, jos laji käyttää samoja pesiä toistuvasti. Tervapääsky käyttää samoja pesiä toistuvasti. Luonnonsuojelulain 83 §:n mukaan ELY-keskus voi myöntää luvan poiketa kielloista ko. pykälässä mainituin perustein.

 Remontti on tarkoitus toteuttaa ennen pesimäkautta 1.3. - 30.4.2024, säävarauksella ennen 31.5.2024. Taloyhtiölle oli ilmoitettu 30.11.2023 kattorakenteissa pesivistä tervapääskyistä; osakkaan mukan talon ympäristössä lensi 10 - 20 tervapääskyä heinä-elokuun vaihteessa. Isännöitsijä ehdotti räystään alle asennettavia vanerisia tervapääskynpönttöjä korvaamaan mahdollisesti häviäviä pesäkoloja.

 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hakemus täytti luonnonsuojelulain 83 §:n edellytykset poikkeusluvan myöntämiselle: kattoremontti on tarpeen, koska muuten sadevesi pääsisi talon rakenteisiin ja voisi aiheuttaa vakavia terveyshaittoja talon asukkaille, eikä muuta tyydyttävää vaihtoehtoa remontin toteuttamiselle ole. Lajin suojelun tason ei katsota vaarantuvan, koska vaikutus kohdistuu hyvin pienelle alueelle ja häviävät pesäpaikat korvataan tekopesillä.

 Hakijalle myönnetään ehdollisena lupa, joka on voimassa 31.5.2024 asti. Luvan ehtojen mukaan mm. kaikkien lintujen pesintä kattorakenteissa tulee pyrkiä estämään ennen remonttia paikoissa, joissa ne mahdollisesti häiriintyisivät. Remontin valmistuttua vähintään kahdeksan tekopesää on asennettava räystäiden alle ilman aiheetonta viivytystä. Hakijan on valvottava, että kaikki toimenpiteisiin osallistuvat henkilöt noudattavat luvan ehtoja. Varsinais-Suomen ELY-keskus valvoo lupaehtojen noudattamista alueellisen ELY-keskuksen kanssa. Hakijan on raportoitava luvan käytöstä vuoden 2024 loppuun mennessä, ja raportista on selvittävä kattoremontin toteutunut ajankohta, löydettyjen tervapääskyn pesien ja asennettujen keinopesien määrä.

 MUUT ASIAT

 Punkaharjun uudemmalla kaatopaikalla on tehty tarkkailuohjelman mukaiset kaatopaikkakaasumittaukset 16.1.2024. Kaikista biosuodattimien kaasunkeräyskaivoista (K1 - K3) mitattiin metaanin, hiilidioksidin, hapen ja rikkivedyn pitoisuudet. Metaanipitoisuus oli hiilidioksidipitoisuutta suurempi, eli kaasujen muodostuminen täytössä on vielä merkittävää. Rikkivetyä tai rikkivedyn hajua jätetäytön alueella ei todettu. Biosuodattimien lämpö on mahdollisesti sulattanut lunta jossain vaiheessa; sulia kohtia ei ollut, mutta lumikerros vaikutti vähäisemmältä suodattimien kohdalla ja hangen sisällä oli jäätynyt kerros. Seuraavat kaasumittaukset tehdään kesällä.

 Ilmanlaadun mittausten kuukausiraportti, tammikuu 2024

 Savonlinnan ilman laatua seurataan Olavinkadun varteen sijoitetulla mittausasemalla vuosina 2024 - 2025. Tammikuussa tehtyjen mittausten mukaan ilman laatu oli tunnuslukujen valossa tyydyttävä. Pitoisuudet olivat alle ohjearvojen eikä raja-arvotason ylityksiä mitattu. Asemalla aloitettiin 10.1. pienhiukkasten (PM2.5) mittaus.

 Hengitettävien hiukkasten (PM10) huipputuntipitoisuus oli 25 µg/m3. Toiseksi suurin ohjearvoon verrattava vuorokausiarvo oli 8 µg/m3, joka on 11 % ohjearvosta (70 µg/m3).

 Pienhiukkasten (PM 2.5) huipputuntipitoisuus oli 11,3 µg/m3.. Kuukauden suurin vuorokausiarvo oli 7,8 µg/m3 eli 52 % WHO:n ohjearvosta (15 µg/m3).

 Typpidioksidin (NO2) huipputuntipitoisuus oli 69 µg/m3. Toiseksi suurin ohjearvoon verrattava vuorokausiarvo oli 23 µg/m3, joka on 33 % ohjearvosta (70 µg/m3). Typpidioksidin tuntikeskiarvojen 99 %:n arvo oli 59 µg/m3, joka on 39 % ohjearvosta (150 µg/m3).

 Mittausten ajallinen kattavuus oli 100 %. PM10-mittauksen aineiston määrä oli 99,1 %, PM 2.5-mittauksen aineiston määrä 68,1 % ja NO2-mittauksen aineiston määrä 97,7 %.

 Teknisen lautakunnan vastine 13.2.2024 § 33 rakennus- ja ympäristölautakunnan aloitteeseen 24.5.2023 § 73 koskien talvikunnossapidon liukkauden torjuntaan käytettävästä murskeesta

 Teknisen johtajan päätösehdotuksen mukaan tekninen lautakunta päättää, että voimassa olevaa hankintasopimusta ei ole tarvetta muuttaa.

 Asian käsittelyssä puheenjohtaja Lea Kokko esitti jäsen Jouni Matilaisen kannattamana, että asian käsittely siirretään 12.3.2024 teknisen lautakunnan kokoukseen. Kokoukseen kutsutaan kuultaviksi ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen ja infrapäällikkö Jani Ahokas.

 Päätöksen mukaan lautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Lea Kokon esityksen ja asia käsitellään 12.3.2024 teknisen lautakunnan kokouksessa.

 Etelä-Savon ELY-keskuksen päätökset 23.5.2021 vireillepanoon 2 ja sen 18.6.2021 uusintaan sekä 25.7.2021 vireillepanoon 4 koskien kiinteistöä RN:o 740-597-1-61

 Vireillepanot koskevat Itä-Suomen AVI:n ympäristölupapäätöstä 8.11.2018. ELY-keskus teki 30.8.2021 vireillepanoista aiemmat päätökset, joista valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen. Vaasan HaO palautti päätöksillään 5.7.2023 vireillepanon 2 ja sen uusinnan ELY:lle siltä osin kuin oli kyse sen selvittämisestä, tapahtuuko toimintaa ympäristöluvassa määrätyn laitoskiinteistön ulkopuolella (kiinteistöllä RN:o 740-597-1-68). Vireillepanosta 4 tehdyn valituksen Vaasan HaO hylkäsi lupamääräystä 5 koskevien vaatimusten osalta, mutta palautti muilta osin vireillepanon ELY:lle uudelleen käsiteltäväksi.

 HaO:n päätöksen jälkeen ELY-keskus on lähettänyt selvityspyynnön / kuulemiskirjeen virellepanijalle ja kysynyt tämän näkemystä kiinteistöllä RN:o 740-597-1-68 tapahtuvasta toiminnasta, toiminnan muutoksista ja mahdollisesta lähiasutusta häiritsevästä toiminnasta. Vireillepanijan näkemyksen mukaan kyseisellä kiinteistöllä ei ole parkkipaikkaa tai pysäköintialuetta, vaan ilman lupia rakennettu alue.

Alueen omistaja vastasi selvityksessään, että alue on parkkipaikkakäytössä ja että omistaja säilyttää alueella omia rakennustarvikkeitaan ja tavaroitaan. ELY-keskus järjesti molemmille kiinteistöille tarkastuskäynnin, jossa todettiin alueen olevan käynnin aikaan varsin vähäisessä käytössä eikä nähtävissä ollut roskaantumista tai jätteitä / jäteperäisiä materiaaleja. Alueen omistajan mukaan aluetta käytetään lyhytaikaisesti (muutaman tunnin ajan tai yön yli) jätteenkäsittelylaitoksen tilapäisenä parkkipaikkana. Vireillepanija esittää vastaselityksessään, että alueella harjoitetaan laajamittaista jätteenkäsittely-, kuormaus- ja varastointitoimintaa sekä läjitetään ja kuormataan tuntemattomia maamassoja ja että tarkastuskäyntikertomus perustuu riittämättömiin selvityksiin.

ELY-keskus hylkäsi päätöksissään vireillepanot. Sen näkemyksen mukaan jätteenkäsittelylaitos ei ole ympäristöluvan vastaisesti laajentunut viereiselle kiinteistölle. Sen arvion mukaan vireillepanoissa, niistä pyydetyissä vastineissa ja vastaselityksissä ei ole tullut ilmi seikkoja, joiden vuoksi toiminta tulisi keskeyttää tai ympäristölupaa muuttaa. Jätteenkäsittelylaitoksen tulee kuitenkin toimittaa valvontaviranomaisena toimivalle ELY-keskukselle ajantasaiset tiedot toiminnasta ja sen muutoksista. ELY-keskus suorittaa säännöllistä lupavalvontaa laitoskiinteistöllä ja sen viereisellä alueella.

Pysäköintialueen rakentamiseen liittyviin lupamenettelyihin vireillepanoa 2 ja sen uusintaa koskevassa päätöksessä ei oteta kantaa. Vireillepanoa 4 koskevan päätöksen yhteenvedossa todetaan, että kiinteistölle RN:o 740-597-1-68 rakennetun pysäköintialueen lupamenettely on edelleen käsittelyssä Savonlinnan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnassa, eikä sen rakentamisen valvonta kuulu ELY-keskuksen suorittaman jätteenkäsittelylaitoksen ympäristöluvan valvonnan piiriin.

Esittelijä Ympäristöpäällikkö Rautiainen Matti, puh. 044 417 4685, matti.rautiainen@savonlinna.fi

Päätösehdotus Lautakunta päättää, etteivät edellä olevat asiat anna aihetta ottaa niitä erikseen käsiteltäviksi ja merkitä asiat tiedoksi.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.