Tekninen lautakunta
Pöytäkirja 07.03.2024/Pykälä 47

TL 13.02.2024 § 41 

Valmistelija Kaupunginpuutarhuri Raili Aurava, 044 417 4630

 Infrapäällikkö Jani Ahokas, 044 417 4601

 Työpäällikkö Jyrki Haajanen, 044 417 4622

Selostus Tekniselle toimialalle osoitetut valtuustoaloitteet

Aloite  Tero Juuti, KV 21.2.2022/kh 28.2.2022, puistokummitoiminta, roskaantumisen ehkäiseminen:

 ”Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys laati ympäristön roskaantumista ehkäisevän aloitteen Säämingin kumppanuuspöytään 10.3.2020. Tuolloin aloitteessa esitettiin mm., että vapaaehtoiset roskankerääjät

 saisivat toimittaa pieniä sekajäte-eriä kaupungin keräyspisteisiin. Lupa toimittaa roskia saatiin kaupungin puistotoimen varikolle. Pelkästään se ei riitä. Toiminta pitää olla aiempaa vastavuoroisempaa ja

 tehokkaampaa ja siksi kaupungin tulee aloittaa puistokummitoiminta.

 Puistokummitoimintaa on jo monissa kaupungeissa. Keravan kaupunki kuvaa toimintaa näin: “Kummitoiminta on pääasiassa puistojen hoitoon kuuluvaa roskien keräämistä, mutta myös muista viherkunnossapidon töistä voi neuvotella erikseen puistokummiohjaajan kanssa. Tavallisesta talkootoiminnasta puistokummitoiminta eroaa siten, että toiminta on toistuvaa ja jatkuvaa. Puistokummi päättää itse tavastaan osallistua ja vastaa toiminnan järjestämisestä. Kaupunki tukee puistokummeja avustamalla roskien pois viemisessä sekä antamalla kummien käyttöön huomioliivit, roskapihdit, työhanskat ja roskapusseja.” Alustavissa keskusteluissa vapaaehtoisten savonlinnalaisten roskankerääjien kanssa on noussut toive siitä, että luotetuille puistokummeille voisi vinkata eri alueilla sijaitsevista kaupungin jäteastioista ja antaa mahdollisuuden esim. molokkien käyttöön.

 Kaupungin tulee ehkäistä ympäristön roskaantumista entistä vahvemmin edellä mainittuja toimia yhdessä vapaaehtoisten roskankerääjien kanssa kehittämällä sekä uusia keksimällä. Esimerkiksi kannellisia tai luukullisia roskiksia kannattaa olla vilkkaammilla alueilla avoimien sijaan, jotta linnut eivät levittele roskia. Kaupungin tulisi myös nykyistä vahvemmin omassa tiedotuksessaan huomioida ympäristön siisteyden merkitys kannustamalla asukkaita ja matkailijoita välttämään luonnon roskaamista sekä ohjeistaa muita tahoja näkyvästi ympäristöstä huolehtimiseen.

 Kansalaislähtöisen ympäristönsiistimisen tukeminen ja ennaltaehkäisevä työ ympäristön roskaantumista vastaan on erityisen tärkeää luonnonkauniille kaupungillemme. Edellä mainituin perustein esitän, että Savonlinnan kaupunki aloittaa puistokummitoiminnan sekä kehittää muita ympäristön siisteyttä edesauttavia toimia roskaantumisen ehkäisemiseksi.”

Vastaus Halukkaat järjestöt, seurat, koululuokat ja yksityiset henkilöt oat tähänkin asti halutessaan saaneet kaupungilta siivousvälineitä ja -tarvikkeita, ja kaupunki on hoitanut siivouksen jälkeen roskasäkit pois. Ongelmana tähän saakka on ollut, että roskien keräämistä ja siivoamista  on oltu halukkaita tekemään useimmiten ainoastaan kaupungin keskustan alueella, jolloin laitakaupungin alueet, esim. Nätkin, Nojanmaan ja Kellarpellon metsiköt, eivät ole päässeet siivouksesta osallisiksi. Kaupunki huolehtii omana työnä myös laitakaupungin uima- ja leikkipaikkojen sekä rakennettujen viheralueiden siistimisen. Mikäli joku taho tai henkilö haluaa ryhtyä puistokummiksi, niin siihen ei kaupungin puolesta ole estettä. Halukkaat henkilöt tai järjestöt voivat ilmoittautua puistokummeiksi, jonka jälkeen sovitaan tarvittavista järjestelyistä.

Aloite Eija Stenberg, KV 27.3.2023/11.4.2023, Pienvenelaitureiden ja Kerimäen vierasvenesataman kunnostaminen:

 ”Savonlinnan kaupungin alueella on pienlaitureitten osalta aloitettava välittömästi keväällä 2023 selvitys tarvittavista toimenpiteistä, kunnostamistarpeista ja tehtävä tarvittavat kunnostukset vuoden aikana, kiireellisyys periaatteella kunto huomioon ottaen. Samalla tulee kartoittaa onko tarvetta kaikille nykyisille venepaikoille. Kerimäen vierasvenesataman osalta on tehtävä suunnitelma vuoden 2023 aikana ja varattava

 vuoden 2024 talousarvioon tarvittava määräraha satama-alueen ja venelaiturien kunnostamiseen.

 PERUSTELUT:

 Venepaikkoja vuokranneet henkilöt ovat olleet yhteydessä ja pyytäneet minua katsomaan paikan päälle laitureitten kuntoa. Olen havainnut, että laiturit ovat huonokuntoisia, kärsineet säiden muutoksista ja suurelta osin lahonneita. Joitakin pieniä korjauksia on tehty, vaikka tarvetta olisi laajamittaisempiin korjauksiin. Olen ottanut esille havaintoni lautakunnassa ja kertonut olevani erittäin huolissani tilanteesta. Olen kertonut myös, että lautakunnan jäsenenä sanoudun irti vastuusta, jos tapaturmia sattuu laitureitten kunnon takia.

 Kerimäen vierasvenesataman osalta on ryhmämme jäseniin oltu yhteydessä ja kerrottu erittäin vaarallisista tilanteista, joita on ollut jo pidemmän aikaa. Venepaikkojen osalta tarvitaan myös uudistettuja venelaitureita.

 Laituripaikkoja on Savonlinnassa 1000 ja niistä maksetaan kausimaksu. Ihmettelen mihin nuo venepaikkojen maksut käytetään ja olen monesti kysynyt lautakunnan esittelijältä asiasta. Meillä on varmaan säästössä huomattava summa, sillä eikö nuo tulot tulisi kohdentaa kunnostus

 toimenpiteisiin ja näin ei ole ilmeisesti tapahtunut.

 Savonlinnan kaupunkistrategiassa, sivulla 15 on kuva huonosta laiturista ja samalla siinä on kerrottu, että tasapainoinen kuntatalous, varautuminen talouden toimintaympäristön muutoksiin ja kustannustehokkuuden parantamiseen, mahdollistaa kaupunkistrategian toteuttamisen.

 Samaisessa asiakirjassa korostetaan tärkeitä osa-alueita, matkailun ympärivuotistaminen, asukaslähtöinen, palveleva, hyvinvoiva ja turvallinen kaupunki.”

Vastaus Laiturin kunto on tarkastettu ja se on runkorakenteeltaan hyvä, pientä pintalankutusten laittoa tehdään kesällä 2024.

Aloite Tero Juuti, KV 15.5.2023/kh 22.5.2023, Skeittiparkin pohja- ja päällystystyöt:

 ”Kaupungin strategiaan kuuluu osallistuvat kuntalaiset sekä lasten ja nuorten kuulemisen ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen. Nuorten mukaan heillä ei ole matalan kynnyksen ajanvietto- ja harrastuspaikkoja. Erityisesti skeittiparkkia on toivottu jo vuosia niin kyselyissä, nuorisovaltuustossa jamielipidekirjoituksissa.

 Savonlinnan Lautailijat Ry on hakenut aktiivisesti sopivaa paikkaa uudelle skeittiparkille, joka on helposti saavutettava eli kaupungin keskustan läheisyydessä. Kaupungin kanssa käydyissä neuvotteluissa sopivaksi

 paikaksi on osoittautunut vanhan aseman ja kirjaston välinen seutu. N. 1000:n neliön alue tarvitaan. Alue tulisi asfaltoida ja sen kustannukset on arvioitu olevan vähintään 60000 euroa.

 Savonlinnan Lautailijoiden lisäksi skeittiparkki ja sen läheisyys voi toimia nuorten matalan kynnyksen järkevänä hengailupaikkana. Paikka soveltuu myös skuuttaukseen, joka on suosittu harrastus nuorilla. Aluetta on myös mahdollista jatkokehittää, esim. ulkokuntosalilla. Lisäksi osallisuuden näkökulmasta aloitteeni eteneminen on hyvin tärkeää. Lautailijat ovat hakeneet kumppanuuspöydältä avustusta skeittiparkin rakentamiseen ja lisäksi myös Nuoriso Leaderista voisi hakea tukea hankkeeseen.

 Yllä olevin perustein esitän, että Savonlinnan kaupunki varaa määrärahan edellä mainitun alueen asfaltointiin joko tänä vuonna tai viimeistään vuoden 2024 budjetissa.”

Vastaus Puistoalue skeittirampille on annettu korvauksetta Asemantien puistoalueelta.

Aloite Tuukka Suomalainen, Kv 15.5.2023/kh 22.5.2023, Miljoona roskapussia – haasteeseen osallistuminen:

 Yle järjestää kevään aikana Miljoona roskapussia – kampanjan, jonka tarkoituksena on kannustaa suomalaisia keräämään ympäristöstään miljoona pussillista roskia. Savonlinnassakin on aiheellista ryhtyä yhteisvoimin keruutöihin ja ympäristön roskaantumista hillitsemään, koska monenlaisista ihmisten tuottamista roskista on tullut harmillinen osa kaupungin ja kirkonkylien katukuvaa ja viheralueita. Roskat rumentavat ympäristöä ja voivat olla vaaraksi ihmisille, lemmikeille, tuotantoeläimille, luonnonvaraisille eläimille. Olemme ilolla huomanneet, että kuntalaiset ovat vapaaehtoisesti siivonneet esimerkiksi Kauppalinnan ympäristöä ja Kerimäellä pidettiin kuun alussa yhteiset kirkonkylän siivoustalkoot. Pidämme tärkeänä, että kaupungissa syntyisi Ylen roskakampanjan aikana yhteinen tahto vähentää roskaamista.

 Haastamme toisetkin valtuustoryhmät edistämään tätä pyrkimystä ja miettimään konkreettisia toimia puhtaamman ympäristön puolesta Savonlinnassa. Vastuun lähiympäristönsä siisteydestä tulee olla kaupungin asukkaille, matkailijoille ja myös täällä toimiville yrityksille itsestäänselvyys. Näin ei kuitenkaan aina ole ja peräänkuulutammekin kauppiailta, ravintoloitsijoilta, kiinteistönomistajilta, seuratoimijoilta, tapahtumajärjestäjiltä, sekä oppilaitoksilta nykyistä vahvempaa lähialueidensa seurantaa ja toimia niiden siisteydestä huolehtimiseen.

 Savonlinnan kaupungin tulee monikanavaisesti kannustaa kansalaisia välttämään ympäristön roskaamista ja tehostaa ohjeistusta ympäristöstä huolehtimiseen. Samalla kaupungin tulee paremmin pystyä luomaan olosuhteita vapaaehtoisille ympäristön siistimis- ja raivaustöiden tekijöille. Muun muassa useat kumppanuuspöydät haluaisivat raivata kaupungin puisto- ja virkistysalueita vesakoista, mutta se ei vielä ole valitettavasti onnistunut.

 Kaupungin on myös huolehdittava siitä, että julkisilta paikoilta löytyy riittävä määrä tilavia, kannellisia sekajäteastioita, joista roskat eivät päädy luontoon tuulen tai lintujen kuljettamina, sekä omia asianmukaisia säiliöitä mm. tupakantumpeille ja juomatölkeille ja – pulloille.

 Keskustan valtuustoryhmä vastaa tällä aloitteella osaltaan Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistyksen lähettämiin kysymyksiin ympäristön roskaantumisen hillitsemiskeinoista.”

Vastaus Kaupunki on haasteeseen osallistunut.

Aloite Jonne Tynkkynen, kv 15.5.2023/kh 22.5.2023, Konekeskuksen kustannustehokkuuden selvittäminen:

 Savonlinnan kaupungin konekeskuksella on merkittävä määrä omaa kalustoa ja kiinteistö, joka tarvitsee laajan korjauksen. Talousuunnitelmakauden 2022–2025 investoinnit konekeskuksen

 kalustoon ja kiinteistöön on noin 4,6 miljoonaa euroa. Konekeskuksen käyttötalousmenoja ei ole eritelty talousarvioon, joten kustannuksia täytyy selvittää erillisen selvityksen avulla. Tekninen toimiala on usein viestinyt, ettei ulkopuolisilta tahoilta saada edes tarjouksia konetyöstä. On myös syytä selvittää, miksi tarjouksia ei saada. Savonlinna on seutukaupunki, jollaisista yleensä löytyy yrittäjiä konetöihin.

 Edellä mainituilla perusteilla me allekirjoittaneet esitämme, että:

 1. Konekeskuksen kustannustehokkuudesta tehdään erillinen selvitys. Selvitys voidaan teettää myös ulkopuolisella asiantuntijalla, mikäli kaupungin oma resurssi ei siihen riitä. Selvityksestä pitää käydä ilmi kaikkien eri koneiden tuntihinta. Tuntihintaan on vyörytettävä kaikki kustannukset, jotka koneisiin liittyy. Kustannuksia ovat mm. Investointien poistot, huollot, korjaukset, polttoaineet, vakuutukset, palkkakustannukset (myös tehottomalta työajalta ja välilliset palkkakustannukset), sisäiset kustannukset, kiinteistöjen kustannukset jne. Onko koneiden käyttöaste riittävän suuri.

 2. Selvitetään, voidaanko jättimäiset investoinnit välttää jollain tavalla. Voiko esimerkiksi vähemmän tarvittavia koneita vuokrata tarpeen mukaan?

 3. Selvitetään, voidaanko Konekeskuksen toiminta ulkoistaa kokonaan tai osittain ja voitaisiinko sitä kautta investoinneilta välttyä, sekä saada kokonaiskustannukset pienemmiksi? Mistä johtuu, ettei ulkopuolisilta ole saatu tarjouksia konetyöstä? Onko urakat esimerkiksi pilkottu riittävän pieniin osiin?

 4. Miten muissa vastaavissa kaupungeissa konetyöt hoidetaan? Esim. Mikkeli

 5. Tarvittaessa Tekninen toimiala tuo määrärahaesityksen selvityksen tekemisestä ulkopuolisen asiantuntijan toimesta.”

Vastaus Kunnallistekniset palvelut esitti vuoden 2024 talousarvioon konsulttimäärä-

 rahaa, että konekeskuksen kustannustehokkuusselvitys olisi voitu teetättää ulkopuolisella selvityksen tekijällä, mutta valtuuston talousarviokokouksessa esitys ei saanut tarvittavaa kannatusta.

Aloite Seppo Kosonen, KV 12.6.2023/kh 19.6.2023, Veneluiska Savonrannalle:

 ”Kun nyt Savonrannalta ollaan viemässä pohjaa pitää kaupunginosa viriilinä ja jopa kasvuvoimaisena esitän nyt Savonrannalta saamani ajatuksen saada jotakin Savonrannalle. Kuntaliitosrahoilla tehtiin Savonrannan satamaan veneenlaskuluiska aivan oikeaoppisesti betonirakenteisena ja kestämään vähintään se 50 vuotta. Siinä on vaan pari virhettä. Se on suunniteltu pääasiassa soutuveneen kokoisten veneiden laskemiselle Saimaaseen ja valu kyseiselle luiskalle on tullut liian jyrkäksi.

 Nyt Savonrantaan satama-alueelle halutaan loivempi luiska jonka leveys olisi 4,5 m (vapaa leveys). Luiskan leveys ei juuri nosta sen hintaa verrattuna kapeampaan luiskaan. Ajatellussa paikassa on hyvä pohja tehdä kyseinen työ vaikka paikallisen yrityksen työnä. Työn hinta ei varmaan vaadi maankattavaa urakkakilpailutusta. Liitteessä ajateltu paikka.”

Vastaus Aloitteeseen vastattu 10.7.2023. Aikataulu kesä 2024, jolloin asia tutkitaan:

 nykyisen luiskan leventäminen tai uuden rakentaminen.

Aloite Jarmo Mutikainen, KV 12.6.2023/kh 19.6.2023,

 Caravaanari-alueen perustaminen Kerimäelle:

 ”Kerimäki on luonnonhelmassa, monilla palveluilla varustettu seutu. Sieltä löytyy 500 metrin säteellä oleva maailman suurin puukirkko, lukuisia kampaamoita, hierojia sekä kauneuspalveluita.

 Kaksi ruokakauppaa, Alko, Tokmanni ja kenkäkauppa sekä kukkakaupat. Kahvila, joka on aivan kirkon juurella, mahtavilla herkuilla varustettuna. Myös pitseria löytyy torin laidalta.

 Ehdotukseni on:

 Torin vieressä on Sirkuskenttä – suuri nurmialue, jossa on jo sähkökeskus, sekä vesipisteitä valmiina. Tämän alueen laitamille sopisi loistavasti karavaanialue. Sijainti olisi kävelymatkan päässä kaikista kylän palveluista. Puhdasvetisimmän järvenrannalla. Leikkikentän, urheilupuiston ja padel-kentän tuntumassa. Ulkoiluun sopivaa aktiviteettia on seudulla paljon: Lintutorni, uimaranta, pururata, frisbeegolf-rata sekä runsaat pyöräily- ja kävelymaastot. Caravaani-alueen /matkaparkin perustaminen toisi alueelle paljon kaivattua ostovoimaa ja saisi turistit pysymään ja käyttämään kylän palveluita pidempään. Tällä hetkellä karavaanarit majoittuvat uimarannalla, jossa ei edes saisi leiriytyä.  Caravaani-alue/matkaparkki voisi olla käytössä esim. 1.5–30.9 välisenä aikana lyhytaikaiseen majoittumiseen (ei vaunujen säilytystä). Tämän saisi sijoiteltua niin, ettei siitä olisi haittaa mahdollisesti tulevalle sirkukselle. Päinvastoin siitä olisi hyötyä heidänkin majoittumisensa suhteen. Alustavasti olen kysellyt paikallisten yrittäjien mielipiteitä ja yhteistyömahdollisuuksia esim. avainten ja maksujen vastaanoton suhteen. Vastaanotto idealle on ollut positiivista ja toivottavaa seudun elävöittämisen suhteen. Tämä toisi myös mahdollisuuksia uudenlaiselle yritystoiminnalle kuten kanootti/ sup-lautojen vuokraus. Kentänreunalla on myös jo olemassa oleva kioski, jota voisi hyödyntää erinäisin tavoin. Voisiko tämän kauniimpaa paikkaa, toivotuille vieraille olla?”

Vastaus Asia valmistelussa, tulossa teklaan vuoden 2024 alkupuolella.

Aloite  Lea Kokko, kv 18.12.2023/kh 17.12.2023, Koirapuisto Punkaharjulle:

 ”Koirien määrä on ollut suuressa kasvussa viime vuosina. Samalla tavoin tarve koirapuistoille on lisääntynyt. Punkaharju on suosittu kohde matkailijoille ja taajama-alueella asuu myös paljon koiria. Koirapuisto antaa mahdollisuuden koirien monipuoliseen liikuntaan ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Esitän että kaupunki osoittaa, yhteistyössä paikallisten koiraharrastajien kanssa, koirapuistolle paikan Punkaharjun keskusta-alueelta ja rakentaa sen pikaisesti.”

Vastaus Infrapäällikkö ilmoittanut aloitteen tekijälle käsittelyaika-arvion ja vastuuhenkilön. Asiaa valmistellaan vuoden 2024 aikana.

Esittelijä Tekninen johtaja Tikkanen Kari

Päätösehdotus Lautakunta merkitsee tiedoksi tehdyt valtuustoaloitteet ja niihin annetut vastaukset sekä toteaa samalla valtuustoaloitteet tältä osin loppuunkäsitellyiksi.

Käsittely Aila Makkonen esitti Timo Pulkkisen, Teija Pesosen ja Pekka J. Laitisen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun.

Päätös Lautakunta päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteluun.

Toimenpiteet Tekninen toimiala

TL 07.03.2024 § 47  

388/01.04.00.02/2023

Valmistelija Kaupunginpuutarhuri Raili Aurava, 044 417 4630

 Infrapäällikkö Jani Ahokas, 044 417 4601

 Työpäällikkö Jyrki Haajanen, 044 417 4622

Selostus Teknisen lautakunnan 13.2.2024 selostusosan mukaisesti.

Aloite Tero Juuti, KV 21.2.2022/kh 28.2.2022, puistokummitoiminta, roskaantumisen ehkäiseminen:

 ”Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys laati ympäristön roskaantumista ehkäisevän aloitteen Säämingin kumppanuuspöytään 10.3.2020. Tuolloin aloitteessa esitettiin mm., että vapaaehtoiset roskankerääjät

 saisivat toimittaa pieniä sekajäte-eriä kaupungin keräyspisteisiin. Lupa toimittaa roskia saatiin kaupungin puistotoimen varikolle. Pelkästään se ei riitä. Toiminta pitää olla aiempaa vastavuoroisempaa ja

 tehokkaampaa ja siksi kaupungin tulee aloittaa puistokummitoiminta.

 Puistokummitoimintaa on jo monissa kaupungeissa. Keravan kaupunki kuvaa toimintaa näin: “Kummitoiminta on pääasiassa puistojen hoitoon kuuluvaa roskien keräämistä, mutta myös muista viherkunnossapidon töistä voi neuvotella erikseen puistokummiohjaajan kanssa. Tavallisesta talkootoiminnasta puistokummitoiminta eroaa siten, että toiminta on toistuvaa ja jatkuvaa. Puistokummi päättää itse tavastaan osallistua ja vastaa toiminnan järjestämisestä. Kaupunki tukee puistokummeja avustamalla roskien pois viemisessä sekä antamalla kummien käyttöön huomioliivit, roskapihdit, työhanskat ja roskapusseja.” Alustavissa keskusteluissa vapaaehtoisten savonlinnalaisten roskankerääjien kanssa on noussut toive siitä, että luotetuille puistokummeille voisi vinkata eri alueilla sijaitsevista kaupungin jäteastioista ja antaa mahdollisuuden esim. molokkien käyttöön.

 Kaupungin tulee ehkäistä ympäristön roskaantumista entistä vahvemmin edellä mainittuja toimia yhdessä vapaaehtoisten roskankerääjien kanssa kehittämällä sekä uusia keksimällä. Esimerkiksi kannellisia tai luukullisia roskiksia kannattaa olla vilkkaammilla alueilla avoimien sijaan, jotta linnut eivät levittele roskia. Kaupungin tulisi myös nykyistä vahvemmin omassa tiedotuksessaan huomioida ympäristön siisteyden merkitys kannustamalla asukkaita ja matkailijoita välttämään luonnon roskaamista sekä ohjeistaa muita tahoja näkyvästi ympäristöstä huolehtimiseen.

 Kansalaislähtöisen ympäristönsiistimisen tukeminen ja ennaltaehkäisevä työ ympäristön roskaantumista vastaan on erityisen tärkeää luonnonkauniille kaupungillemme. Edellä mainituin perustein esitän, että Savonlinnan kaupunki aloittaa puistokummitoiminnan sekä kehittää muita ympäristön siisteyttä edesauttavia toimia roskaantumisen ehkäisemiseksi.”

Vastaus  Kannelliset roskakorit maksavat noin 600 -  700 euroa / kori (asennettuna). Roskakorien hankkimista varten tulisi varata esim. 20 000 euroa talousarvioon, jos esimerkiksi haluttaisiin lisätä kannellisten roskakorien määrää keskusta-alueella 20: llä kappaleella.

 Nykyisiin roskakoreihin voitaisiin harkita lintuläppiä/hygienialuukkuja, jotka ehkäisisivät lintujen aiheuttamaa roskien leviämistä ympäristöön. Lintuläpät/hygienialuukut maksavat noin 100 euroa/roskakori.

Aloite Eija Stenberg, KV 27.3.2023/11.4.2023, Pienvenelaitureiden ja Kerimäen vierasvenesataman kunnostaminen:

 ”Savonlinnan kaupungin alueella on pienlaitureitten osalta aloitettava välittömästi keväällä 2023 selvitys tarvittavista toimenpiteistä, kunnostamistarpeista ja tehtävä tarvittavat kunnostukset vuoden aikana, kiireellisyys periaatteella kunto huomioon ottaen. Samalla tulee kartoittaa onko tarvetta kaikille nykyisille venepaikoille. Kerimäen vierasvenesataman osalta on tehtävä suunnitelma vuoden 2023 aikana ja varattava

 vuoden 2024 talousarvioon tarvittava määräraha satama-alueen ja venelaiturien kunnostamiseen.

 PERUSTELUT:

 Venepaikkoja vuokranneet henkilöt ovat olleet yhteydessä ja pyytäneet minua katsomaan paikan päälle laitureitten kuntoa. Olen havainnut, että laiturit ovat huonokuntoisia, kärsineet säiden muutoksista ja suurelta osin lahonneita. Joitakin pieniä korjauksia on tehty, vaikka tarvetta olisi laajamittaisempiin korjauksiin. Olen ottanut esille havaintoni lautakunnassa ja kertonut olevani erittäin huolissani tilanteesta. Olen kertonut myös, että lautakunnan jäsenenä sanoudun irti vastuusta, jos tapaturmia sattuu laitureitten kunnon takia.

 Kerimäen vierasvenesataman osalta on ryhmämme jäseniin oltu yhteydessä ja kerrottu erittäin vaarallisista tilanteista, joita on ollut jo pidemmän aikaa. Venepaikkojen osalta tarvitaan myös uudistettuja venelaitureita.

 Laituripaikkoja on Savonlinnassa 1000 ja niistä maksetaan kausimaksu. Ihmettelen mihin nuo venepaikkojen maksut käytetään ja olen monesti kysynyt lautakunnan esittelijältä asiasta. Meillä on varmaan säästössä huomattava summa, sillä eikö nuo tulot tulisi kohdentaa kunnostus

 toimenpiteisiin ja näin ei ole ilmeisesti tapahtunut.

 Savonlinnan kaupunkistrategiassa, sivulla 15 on kuva huonosta laiturista ja samalla siinä on kerrottu, että tasapainoinen kuntatalous, varautuminen talouden toimintaympäristön muutoksiin ja kustannustehokkuuden parantamiseen, mahdollistaa kaupunkistrategian toteuttamisen.

 Samaisessa asiakirjassa korostetaan tärkeitä osa-alueita, matkailun ympärivuotistaminen, asukaslähtöinen, palveleva, hyvinvoiva ja turvallinen kaupunki.”

Vastaus Kunnallisteknisten palveluiden vuoden 2024 tavoitekorttiin on venepaikkojen osalta kirjattu seuraavasti:

 Tavoite 2024

 Kaupungin vuokraamien venelaituripaikkojen lukumäärän priorisointi käyttöasteen ja laitureiden kunnon perusteella siten, että laituripaikkoja keskitetään vähintään tyydyttävässä kunnossa oleville laituripaikoille ja huonokuntoisia laitureita tullaan jatkossa poistamaan.  

 Tavoitteen seurannan mittariksi on kirjattu seuraavasti:

 Mittarit

 Parannettavien laituripaikkojen lukumäärä sekä laiturialuekohtaisten käyttöasteprosenttien nousut nykyisestä tasosta.

 Tilastotietoa Savonlinnan kaupungin hallinnassa olevista vuokralaituripaikoista:

 Laiturialueita on yhteensä 40 eri puolilla Savonlinnaa.

 Laiturialueilla on yhteensä 70 laituria, joissa on yhteensä 1 234 venepaikkaa. Käyttöaste vuonna 2023 oli 59 %.

 Laituripaikkojen inventointi toteutettiin vuoden 2023 aikana ja samoin valmisteltiin venepaikkavarausjärjestelmän käyttöönotto, joka on nyt vuoden 2024 alkupuolella otettu käyttöön.

 Laiturimetrejä on yhteensä noin 2 300 m ja laitureiden uudistamisen investointikustannus on karkeasti arvioiden noin 1 000 euroa / laiturimetri, jonka lisäksi tulisi vielä vanhojen laitureiden purkukustannukset.

 Käytännössä tämä tarkoittaa, että laiturimassan uusinvestointikustannukset vanhojen laiturien purkuineen ovat karkeasti arvioiden 2,5 - 3,0 Me

 Vuosien 2016–2023 välisenä aikana kaupungin hallinnassa olevien vuokralaituripaikkojen toteutuneet investoinnit ovat olleet keskimäärin 25 000 euroa / vuosi.

 Käytännössä tämä on tarkoittanut, että laitureille ei ole pystytty tekemään vuosittain kuin vain välttämättömiä kunnossapitoon liittyviä korjaustöitä, koska laitureiden uusinvestointeihin ei ole ollut tarpeeksi määrärahoja.

 Kaupunginvaltuuston 18.12.2023 pitämässä vuoden 2024 talousarviokokouksessa on Satamapalveluiden investointeihin kohdennettu 150 000 euroa uusien jätehuolto- ja ympäristömääräysten mukaisten septijärjestelmien hankintaan varautumista varten sekä laiturialueiden korjausinvestointien toteutusta varten.

 Kyseisestä 150 000 euron määrärahasta on jo valtuuston 18.12.2023 pitämässä talousarviokokouksessa varattu Jukolansalon venelaiturin purkamista ja kulkusillan uudelleen rakentamista varten 50 000 euroa.

 Laiturialueiden korjausinvestointien toteutukseen ja mahdollisiin septijärjestelmien hankintoihin vuodelle 2024 jää noin 100 000 euroa eli noin 1 400 euroa / laituri. Tämä tarkoittaa, että Satamapalveluiden tulee vuoden 2024 tavoitekortteihin kirjatun mukaisesti priorisoida käyttöasteen ja laitureiden kunnon perusteella laitureita siten, että laituripaikkoja keskitetään vähintään tyydyttävässä kunnossa oleville laituripaikoille ja huonokuntoisia laitureita tullaan jatkossa poistamaan.

 Investointimäärärahoja ei voi keskittää yhden yksittäisen laiturin uusinvestointiin, koska määräraha ei käytännössä riittäisi kuin yhden ison laiturin tai korkeintaan kahden pienemmän laiturin uusimiseen ja muita laitureita ei pystyttäisi kauden aikana korjaamaan ollenkaan.

 Tämän takia Satamapalvelut joutuu priorisoimaan korjaustarpeita ja tekemään vain ja ainoastaan kunnossapidollisia korjausinvestointeja esim. lankutusten tai yksittäisten ponttonien/kettinkien ja painojen uusimisia laitureille. 

 Kerimäen vierasvenesataman laiturin kunto on tarkastettu ja se on runkorakenteeltaan hyvä, pientä pintalankutusten laittoa tehdään kesällä 2024.

Lapsivaikutusten arviointi

Yritysvaikutusten arviointi

Esittelijä Vs tekninen johtaja Behm Päivi

Päätösehdotus Lautakunta merkitsee tiedoksi tehdyt valtuustoaloitteet ja niihin annetut vastaukset sekä toteaa samalla valtuustoaloitteet tältä osin loppuunkäsitellyiksi.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi Aloitteen tekijät

Toimenpiteet Kaupunginhallitus/kaupunginvaltuusto