Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 19.06.2024/Pykälä 100

RAKYL 19.06.2024 § 100  

Valmistelijat Ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen, puh. 044 417 4685, matti.rautiainen@savonlinna.fi, toimistosihteeri Tarja Säily, puh. 044 417 4688, tarja.saily@savonlinna.fi ja ympäristönsuojelun harjoittelija Heidi Mäkelä, puh. 050 560 3859, heidi.makela@savonlinna.fi

Selostus JÄTEASIAT

 Aluehallintoviraston päätös 5.6.2024, MPT Kuljetuksen toiminnan olennainen muuttaminen

 MPT Kuljetuksella (toimii kiinteistöillä RN:o 740-12-54-1 sekä vuokrakiinteistöillä RN:ot 740-12-65-4, 740-12-65-5 ja 740-51-5-70) on AVI:n vuonna 2012 myöntämä ympäristölupa, jota on muutettu vuonna 2016. Yritys on harjoittanut jätteen ammattimaista kuljetusta ja käsittelyä osoitteessa Tuottajantie 5. Nyt haettiin lupaa laajentaa toimintaa jätteiden keräykseen ja käsittelyyn sekä mullan seulonnan ja maa-ainesten varastoinnoin osalta. Toimintaa laajennettaisiin myös vuokratonteille osoitteessa Tekniikkatie 18 – 20.

 Haettu muutos koski useiden jätejakeiden vastaanottomääriä sekä asbestijätteen lisäämistä vastaanotettaviin jätteisiin. Mm. betonijätteen määrä on kasvanut vuosittain. Laitokselle vastaanotetaan ainoastaan puhdasta betonijätettä ja sitä murskattaisiin jatkossa 1 - 2 kertaa vuodessa noin viikon ajan arkisin klo 7 - 17 välillä. Puutarhajätettä välivarastoitaisiin osoitteessa Tuottajantie 18 - 20 ennen toimitusta puutarhajätettä vastaanottaviin laitoksiin. Peltomullan seulonta tapahtuisi Tekniikkatien tontilla. Seulontaa tehtäisiin 2 - 4 kertaa vuodessa. Seulottu multa myytäisiin maanrakennus- ja nurmikkomultakohteisiin. Vaarallisten jätteiden varastointimäärää pienennettäisiin alle 50 tonniin ja asbestijätteen vastaanotto valmiiksi pakattuna purkuluvan omaavilta toimijoilta lisättäisiin ympäristölupaan (varastointi suljetussa kontissa asfaltoidulla alueella).

 AVI pyysi hakemuksesta lausuntoja Etelä-Savon ELY-keskukselta, Savonlinnan kaupungilta sekä ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. ESAELY:n näkemyksen mukaan asbestijätteen käsittelyyn ja varastointiin ei tulisi myöntää lupaa. Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen totesi mm. että betonimurskeen haitta-aineista olisi tehtävä säännölliset analyysit, kokoomanäytteet tulisi ottaa aumasta useampana kokoomanäytteenä ja analyysitulokset olisi esitettävä murskeen hyötykäyttäjälle. Luvan haltijan korostettiin olevan vastuussa myös ulkopuolisten luvatta tontille mahdollisesti tuomista jätteistä. Vakuutta olisi lausunnon mukaan myös korotettava merkittävästi. Terveydenhuoltoviranomainen puolsi muutosta sillä varauksella, ettei toiminnasta saa aiheutua terveydensuojelulaissa ja -asetuksessa tarkoitettua terveyshaittaa (mm. saastumisvaaraa pinta- tai pohjavesille, melu- tai pölyhaittaa tai haittaeläinhaittaa).

 AVI myönsi ympäristöluvan MPT Kuljetus Oy:n Savonlinnan jätteenkäsittelylaitoksen toiminnan olennaiselle muutokselle koskien jätteiden vastaanotto- ja varastointimääriä, betonin varastointi- ja murskaustoimintaa, puutarhajätteen varastointia, mullan varastointia ja seulontaa sekä toiminnan laajentamista hakemuksen mukaisille vuokrakiinteistöille, mutta hylkäsi hakemuksen vastaanottaa ja välivarastoida asbestijätettä. Laitoksen toiminta on sallittu arkipäivisin klo 7 - 17 sekä lauantaisin klo 7 - 12 (lauantaisin ei saa paalata, hakettaa, seuloa eikä murskata).

 Koska asbestijätteen vastaanottoa ja varastointia ei päätöksessä hyväksytty, mahdollinen toiminnassa vastaanotettava asbestijäte on toimitettava viipymättä asianmukaiseen paikkaan tai palautettava jätteen haltijalle.

 Seuranta- ja tarkkailusuunnitelmaa on täydennettävä ja toimitettava ESAELY.lle hyväksyttäväksi ja pidettävä ajan tasalla. Murskauksen melutaso on selvitettävä kertaluontoisesti vuoden kuluessa päätöksen voimaantulosta. Mertajärveen kulkeutuvista hulevesistä on otettava kokoomanäytteet vähintään kahdesti vuodessa kahden ensimmäisen vuoden aikana. Asiaton pääsy ja luvaton jätteen tuominen on estettävä. Ympäristöriskinarviointiin perustuva varautumissuunnitelma on päivitettävä ja pidettävä ajan tasalla. Luvan haltijan on asetettava 30 000 euron vakuus kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, ja vakuuden määrä on tarkistettava määräajoin.

Vesikäymälöissä syntyvien lietteiden kuljetuksen järjestäminen vailla kiinteää tieyhteyttä olevilta saarikiinteistöiltä

Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojelupalvelut, rakennusvalvonta ja jätehuolto ovat selvittäneet, voidaanko vailla kiinteää tieyhteyttä olevista saarista, joissa ei ole mahdollisuutta tyhjentää umpi- ja saostussäiliöiden lietteitä, kieltää kokonaan vesikäymälöiden käyttäminen ja minkä lainsäädännön perusteella.

Kuntaliiton 9.4.2024 antaman lausunnon mukaan rakennusvalvontaviranomainen ei voi maankäyttö- ja rakennuslain perusteella määrätä toimivia, olemassa olevia vesikäymälöitä korjattavaksi tai muutettavaksi kuivakäymälöiksi, jos ne toimivat alkuperäisen luvan mukaisesti, ennen kuin kiinteistön omistaja hoitaa tai korjaa ne tai muutos tulee tehdä muun lain nojalla. Lausunnon mukaan myös jätelain tai ympäristönsuojelulain 175 §:n perusteella ei voi antaa yleistä vesikäymäläkieltoa vaan määräyksiä voidaan antaa vain yksittäisille kiinteistöille.

 Lausunnon mukaan kunnan tulee varmistaa, että käytettävissä on tarpeen mukaan kiinteistöittäinen jätteenkuljetus. Kunnan tulee siirtyä jätelain 36 §:n mukaiseen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Jätelautakunta selvittää rakennusvalvonnasta ja ympäristönsuojelupalveluilta, millä tiettömillä kiinteistöillä on sellaisia saostus- tai umpisäiliöitä, jotka edellyttävät jätehuoltorekisteriin hyväksytyn kuljettajan suorittamaa kuljetusta.

Envineer Oy:n maaperän pilaantuneisuuden päivitetty tutkimussuunnitelma osoitteissa Ahertajantie 14, 21 ja 23

Autopurkaamo Itäosa Oy:n toiminta Ahertajantiellä on päättynyt ja toiminnan lopettamisesta on tehty ympäristöluvan mukainen suunnitelma, jota on muokattu Savonlinnan kaupungin (23.8.2023) ja Etelä-Savon ELY-keskuksen (28.6.2023 ja 4.4.2024) lausuntojen mukaan. Muutokset koskevat esiselvitystä, pohjavesitutkimuksia sekä pintamaan maaperän pilaantuneisuuden selvitystä.

Tutkimussuunnitelmaa on muutettu seuraavilta osin:

Maaperä: Tutkimuspisteiden lopullisissa paikoissa huomioidaan mm. historiatiedot. Koekuoppatutkimusten lisäksi kaikilta tutkittavilta kiinteistöiltä kerätään kaksi pintamaata (0 – 20 cm) edustavaa kokoomanäytettä. Aistinvaraiset havainnot sekä laitteistomittaukset tehdään kaikista koekuoppa- ja kairanäytteistä. Pintamaan kokoomanäytteistä määritetään metallien ja öljyhiilivetyjen C10 - C40 pitoisuudet laboratoriossa.

Pinta- ja pohjavesi: Vesinäyte ohjelmoidaan ajankohtaan, jolloin vettä esiintyy ojassa, vaikkei maaperätutkimus olisi samaan aikaan. Ahertajantie 21:n ja 23:n tonteille asennetaan väliaikaiset pohjavesiputket pohjavesinäytettä varten.

Raportointi: Raportoinnissa huomioidaan epävarmuustarkastelu ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti.

Etelä-Savon ELY-keskuksen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta

ELY-keskus on tehnyt päätöksen pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta koskien kiinteistöä RN:o 740-501-2-96 (Laitaatsillan telakka-alue). Alueella on todettu raskasmetallien (esim. kupari, lyijy, sinkki), PAH-yhdisteiden, dioksiinien ja furaanien pitoisuuksia. Terveyshaittaa aiheuttaa pintamaan pölyäminen ja maa-aineksen tahaton nieleminen.

Kunnostus on tarkoitus suorittaa massanvaihtona, kaivu 0,35 m kerrospaksuutena. Mikäli maaperään jää kunnostustavoitteen ylittäviä lyijypitoisuuksia, asennetaan haitta-ainepitoisen maa-aineksen ja tiiviistä kantavasta maa-aineksesta rakennettavan pilaantumattoman täyttömaa-aineksen väliin suodatinkangas. Näytteitä otetaan poistettavista maista sekä kaivantojen pohjalta ja jäännöspitoisuusnäytteistä mittaukset tehdään kenttäanalysaattorilla sekä laboratoriossa VNa 214/2007 mukaiset metallit.

ELY-keskus hyväksyi yllä mainitun ilmoituksen ja antoi siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten yksilöityjä määräyksiä. Hanketta varten on mm. nimettävä asiantunteva henkilö, joka vastaa puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Ko. henkilön yhteystiedot on ilmoitettava ennen aloittamista ELY-keskuksen kirjaamoon sekä Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Työn aloittamisesta on ilmoitettava viimeistään kaksi viikkoa aikaisemmin em. tahoille. Työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haitta-aineiden leviäminen ympäristöön estetään. Mahdollisten välivarastoalueiden maaperän puhtaus on purun jälkeen varmistettava ja tarvittaessa kunnostettava.

Näytteitä on otettava päätöksen ohjeiden mukaisesti, selvitettävä pitoisuudet laboratorioanalyysein ja tutkimustulokset toimitettava ELY-keskukselle ja Savonlinnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Loppuraportti on toimitettava viimeistään kolme kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen.

Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojelupäällikön viranhaltijapäätöstä 14.3.2024 § 41 koskevasta valituksesta

Kierrätysyhtiö Rippee on valittanut päätöksestä. Itä-Suomen hallinto-oikeus pyysi valituksesta Savonlinnan kaupungin ympäristöpäällikön lausuntoa, joka annettiin 30.5.2024.

 Ympäristöpäällikkö totesi valituksesta lausuntonaan seuraavaa:

1. Päätöksen tehnyt viranomainen on ollut asiassa toimivaltainen.

2. Jätelautakunnan ei ole ollut tarpeen päättää uudestaan delegoinneistaan vain sen takia, että uusi kunta (Sulkava) liittyi siihen 1.1.2023 alkaen.

3. Valituksen alainen päätös ei ole jätelain vastainen.

4. Valittaja jätti käyttämättä – tai ilmaisi näkemyksensä hyvin epäselvästi – sille varatut mahdollisuudet vaikuttaa asian selvitys- ja päätöksentekovaiheessa päätyen mieluummin valittamaan kuin vaikuttamaan asian ratkaisuun.

5. Valittaja on sähköpostiviesteissään mm. Savonlinnan kaupungin jätehuoltoinsinöörille ilmaissut, ettei se näe millään tavalla taloudellisesti järkeväksi ratkaisuksi hoitaa biojätekuljetuksia Rippeen kautta.

6. Koska Kierrätysyhtiö Rippee ei järjestä kiinteistökohtaisessa jätteenkuljetuksessa Lohilahdella minkään jätejakeen keräystä, on biojätteen osalta parempi, että se erilliskerätään kuin jätelain 15 §:n nojalla sallitaan päätyvän sekajätteen joukkoon.

7. Valittaja ei ole ymmärtänyt, mihin valituksen alaisen päätöksen kumoaminen johtaisi Kierrätysyhtiö Rippeen toiminnassa.

Johtopäätös: Edellä lausutun huomioon ottaen valitus on hylättävä kaikilta osin perusteettomana.

Lausunnon perustelut ovat lautakunnan jäsenten luettavissa oheismateriaalista.

 VESIASIAT

 Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös koskien kiinteistön liittymisvelvollisuutta vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja viemäriin

 Savonlinnan Veden toiminta-alueella sijaitsevan kiinteistön omistaja oli hakenut vapautusta liittymisestä vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin. Vapautus vesijohtoon liittämisestä oli myönnetty, mutta ei jätevesiviemäriin liittämisestä. Päätöstä oli perusteltu sillä, ettei kiinteistölle luvatta rakennetun saunarakennuksen jätevesijärjestelmä täyttänyt Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä eikä toimenpideluvan edellytyksiä ja sen lisäksi saneeraaminen vaatimusten mukaiseksi tulisi kustannuksiltaan lähes yhtä kalliiksi kuin jätevesiviemäriin liittäminen. Kiinteistön omistaja valitti päätöksestä ja vaati, että vapautus jätevesiviemäriin liittämisestä on myönnettävä. Kiinteistön omistusoikeus on sittemmin siirtynyt toiselle henkilölle.

 Hallinto-oikeuden näkemyksen mukaan kiinteistön vesihuoltolaitoksen palvelujen tarve on vähäinen ja oikeuskäytännössä on lähtökohtaisesti katsottu, että vastaavissa tapauksissa liittämisestä aiheutuvat kustannukset muodostuisivat kiinteistön omistajalle kohtuuttomiksi. Hallinto-oikeus on kumonnut valituksenalaisen päätöksen ja palauttanut asian Savonlinnan kaupungin ympäristöpäällikölle uudelleen käsiteltäväksi.

 Hälvälän kaivoslammen ja sivukivialueelta suotautuvien vesien laatu

 Ympäristönsuojelupalvelut teetti Ramboll Finland Oy:llä Hälvälän alueen pintavesien veden laadun selvittämiseksi tutkimuksen, joka perustui vesinäytteenottoon 23.5.2024. Näytteiden analyysitulosten mukaan lammen vesi oli hapanta pH:n ollessa sekä pintavedessä ja parin metrin syvyydessä 4,4. Liuenneita suoloja kuvaava sähkönjohtavuus oli 360 uS/cm molemmissa näytteissä. Sulfaattien määrä oli 150 ja 140 mg/l. Hapen kyllätysaste oli 100 % ja 85 %. Kasvinravinnemäärät olivat erittäin alhaiset (alle määritysrajojen). Vesi oli väriltään voimakkaan sinivihreää.

 Sivukivialueelta Kulkuinjoen suuntaan suotautuvien vesinäytteiden analyysitulosten mukaan pH oli 5,7; sähkönjohtavuus 1200 uS/cm ja sulfaattien määrä 600 mg/l.

 Tulokset osoittavat louhittujen kivien vaikuttavat edelleen Hälvälän alueen pintavesien laatuun, mutta koska Hälvälässä ei ollut rikastustoimintaa, vaikutus ei ole samaa luokkaa kuin Laukunkankaan kaivoksen ympäristössä.

 Punkaharjun suljetun kaatopaikan ympäristövesien tarkkailutulokset huhtikuulta 2024

 Ramboll Finland Oy on toimittanut tarkkailutulokset Punkaharjun kaatopaikan ympäristövesien näytteenotosta 24.4.2024. Yläpuolisen tarkkailupisteen, Haukilammesta laskevan ojan happipitoisuus oli tavanomaista alhaisempi ja hapen kulutus korkeampi, pH oli hieman tavanomaista matalampi. Havainnot viittaisivat ympäröivien suoalueiden vesien vaikutukseen runsaammasta kevätvalumasta johtuen. Tarkkailupisteillä Haukilammesta laskevan ojan ja Mustaojan kiintoaineen määrä oli hieman tavanomaista korkeampi. Muutoin tuloksissa ei ollut havaittavissa merkittäviä poikkeamia aiempien vuosien vastaavan ajankohdan tasoihin nähden.

 Louhen kaivoksen kuivanapitovesien tarkkailutulokset toukokuulta 2024

 Ramboll Finland Oy on toimittanut Louhen kaivoksen kuivanapitovedestä 6.5.2024 otettujen näytteiden tulokset. Näytteenottokerralla ei analysoitu nitriittityppeä. Kokoneistyppeä todettiin 620 µg/l, josta valtaosa oli nitraattityppeä ( 520 µg/l). Kevään runsaiden sulamisvesien vaikutus näkyi veden laadussa hieman kohonneina pitoisuuksina.

 Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailu toukokuulta 2024

 Ramboll Finland Oy on toimittanut tulokset 7.5.2024 otetuista Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun mukaisista näytteistä. Näytteet otettiin viidestä tarkkailupisteestä: Haapavesi 1 (taustapiste), Pihlajavesi 4, Pihlajavesi 5 (purkupiste), Pihlajavesi 6 ja Pihlajavesi 10.

 Näytteiden analyysitulosten mukaan kaikissa tarkkailupisteissä vesi oli kirkasta, väritöntä ja hajutonta. Päällysveden lämpötila oli 3,2 - 3,5 ºC, alusveden3,3 - 3,6 ºC eikä lämpökerrostuneisuutta ollut havaittavissa. Veden laadussa tai ravinnepitoisuuksissa ei ollut havaittavissa merkittäviä eroja tarkkailupisteiden tai aiempien vuosien vastaavien ajankohtien välillä. Puhdistamon vaikutusta ei ollut havaittavissa alapuolisissa tarkkailupisteissä taustapisteeseen verrattuna.

 Maankaatopaikka Kuikan vesistönäytteenotto 21.5.2024

 Ramboll Finland Oy on toimittanut tulokset 21.5.2024 Kuikkaniemen maankaatopaikan alapuolisesta ojasta sekä pohjavedestä otetuista näytteistä.

 Näytteiden analyysitulosten mukaan ojapisteen vesi oli kirkasta, väritöntä ja lievästi kaatopaikan hajuista. Vedessä ei todettu laboratorion määritysrajaa ylittäviä pitoisuuksia hygieniabakteereja. Veden sähkönjohtavuus (81 mS/m) ja alkaliteetti (6,5 mmol) olivat korkeita. Myös kokonaistypen pitoisuus (4000 µg/l) oli korkea, pääosa tästä oli nitraattityppeä (3600 µg/l). Veden happipitoisuus oli matalahko, hapen kyllästysprosentin ollessa 29 %. Metalleista kalsiumin pitoisuus oli korkea (110 mg/l). Vedessä ei todettu ympäristölaatunormin ylittäviä metallipitoisuuksia eikä öljyhiilivetyjä tai PAH-yhdisteitä.

 Pohjavesiputken P5 vesi oli lievästi sameaa, väritöntä ja hajutonta. Pohjavesiputken vettä vaihdettiin 35 min pumppauksella. Vesi ei kirkastunut pumppauksen aikana. Pohjaveden pinnan taso (-1,40 m putken päästä) oli lähellä viereisen ojan pintaveden tasoa. Vedessä ei todettu laboratorion määritysrajaa ylittäviä pitoisuuksia hygieniabakteereja. Veden sähkönjohtavuus (100 mS/m) ja alkaliteetti (7,6 mmol) olivat korkeita. Kokonaistypen pitoisuus oli 2900 µg/l, pääosa tästä oli nitraattityppeä (2700 µg/l). Veden happipitoisuus oli matala, hapen kyllästysprosentti ollessa 8,9 %. Vedessä todettiin ympäristölaatunormin ylittävät pitoisuudet kadmiumia, kobolttia, nikkeliä ja sinkkiä. Vedessä ei todettu öljyhiilivetyjä tai PAH-yhdisteitä.

 Korkeiden typpipitoisuuksien ja alkaliniteettien sekä pohjaveden ympäristölaatunormin ylittävien raskasmetallipitoisuuksien perusteella vesissä on havaittavissa kaatopaikan suotovesien vaikutusta.

Savonlinnan lentoaseman hulevesitarkkailu

Eurofins on toimittanut analyysitulokset 29.4.2024 otetuista vesinäytteistä. Tulosten mukaan vesi oli hajutonta ja ulkonäöltään joko kirkasta (OjaPt9) tai ruskeaa (OjaPt8). Havaintopisteiden vesi oli lievästi hapanta ja alkaliniteetti hyvällä tasolla. BOD7- ja CODCr-arvot alittivat määritysrajat pisteellä Pt9 ja olivat melko alhaisia pisteellä Pt8. Pisteen Pt9 vesi oli kirkasta ja happitilanne erinomainen, kun taas pisteen Pt8 vesi oli lievästi sameaa ja happitilanne tyydyttävä. Sähkönjohtavuuden arvot olivat pintavesille ominaisia. Kokonaistyppipitoisuudet ilmensivät rehevää veden laatua ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat karulla tasolla.

 Ruoppaus- ja niittoilmoitus

 Etelä-Savon ELY-keskus on välittänyt ruoppaus- ja niittoilmoituksen koskien kiinteistöä RN:o 740-584-3-4 Lempiranta. Ruoppausalue on noin 12 m2 ja massojen läjitysalueet yhteensä noin 70 m2.Toimenpiteen tarkoitus on siistiä uimarantaa mantereen puolella olevista kannoista ja järven puolelta suurimmista kivistä sekä muodostaa paikka laiturille. Rantaviiva pysyy muuttumattomana. Vesialueen kiinteistötunnus on RN:o 740-876-13-2.Ilmoitusta vesialueen omistajalle ei ole tehty.

 Työ on tarkoitus tehdä heinäkuussa 2024 telakaivinkoneella, työn kesto noin kaksi tuntia. Poistettava massa on savea ja kiviä. Läjitys tehdään joko omalle tontille tai kaivinkoneurakoitsija järjestää kuljetuksen. Alue jälkikäsitellään tasoittamalla ja maisemoimalla.

 LUONNONSUOJELUASIAT

Etelä-Savon ELY-keskuksen päätökset luonnonsuojelualueiden perustamisesta

Tiikki: ELY-keskus on tehnyt päätöksen noin 2,8 ha:n suuruisen Tiikin luonnonsuojelualueen perustamisesta Pajahakan kiinteistölle RN:o 740-528-10-72. Perustamisella toteutetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman METSOn suojelutavoitteita. Suojeltava alue on rehevää lehtipuuvaltaista metsää ja alueella on hitaasti umpeen kasvava lampi, jota ympäröi korpisuo. Puusto on lähinnä koivua, mäntyä, haapaa ja muuta lehtipuuta. Alueella ei ole voimassa yksityiskohtaista kaavaa. Kiinteistön omistajille maksetaan korvausta rauhoitusmääräyksistä aiheutuvista taloudellisista menetyksistä.

Kaivanto: ELY-keskus on tehnyt päätöksen noin 4,8 ha:n suuruisen Kaivannon perähelevetti nimisen luonnonsuojelualueen perustamisesta Niemelän kiinteistön RN:o 740-602-1-41 määräalalle. Perustamisella toteutetaan Helmi -elinympäristöohjelman suojelutavoitteita. Suojelualue on osa Kaivannonluhtaa, joka on rehevä, luhtainen ja osin lähteinen harjualueen suo, joka on pääosin oligotrofista saranevaa ja sarakorpea. Suolla esiintyy uhanalaisia lajeja. Alueella on voimassa Pihlajaveden osayleiskaava. Kiinteistön omistajalle maksetaan korvausta rauhoitusmääräyksistä aiheutuvista taloudellisista menetyksistä.

 Etelä-Savon ELY-keskuksen päätös luonnonsuojelualueen laajentamisesta, Tininniemen luonnonsuojelualue

 ELY-keskus on tehnyt päätöksen Tininniemen luonnonsuojelualueen laajentamisesta kiinteistöllä RN:o 740-517-1-25. Alueella on voimassa Pihlajalahden osayleiskaava. Päätöksellä toteutetaan Natura -luontotyyppien boreaalisten luonnonmetsien sekä pikkujokien ja purojen suojelutavoitteita. Aiemman päätöksen korvaava uusi päätös ottaa alueen luontoarvot paremmin huomioon. Laajentamisen jälkeen suojelualueen pinta-ala on noin 3,9 ha ja se koostuu kahdesta osa-alueesta. Pohjoispuolinen alue on puolukkatyypin kuivahkoa kalliometsää, jolla kasvaa valtapuuna noin 200-vuotiasta mäntyä. Alueella on myös puro ja kapea lehtomainen metsäkaistale. Eteläpuolen metsäalue on pääosin iältään vaihtelevaa kalliometsää ja tuoretta kangasmetsää. Maanomistajalle maksetaan korvaus metsätaloudellisen menetyksen perusteella.

Etelä-Savon ELY-keskuksen päätös luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräysten muuttamisesta

 Haukkaranta: ELY-keskus on tehnyt päätöksen noin 24,7 ha:n luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräysten muuttamisesta noin 5,8 ha:n osalta Hirvikosken tilalla kiinteistöllä RN:o 740-544-7-26. Alue kuuluu Natura 2000-verkostoon ja muutoksella toteutetaan rantametsien metsäluonnon ja maiseman luontoarvojen säilyttämistä. Suojelualueen 5,8 ha:n rantametsät täyttävät Suomen metsien monimuotoisuusohjelman METSOn valintakriteerit, ovat osin Natura 2000-verkostossa suojeltavaa boreaalista luonnonmetsää sekä ovat järvimaisemassa tärkeitä maiseman osia. Kiinteistön omistajalle maksetaan korvausta rauhoitusmääräyksistä aiheutuvista taloudellisista menetyksistä.

 Tutkimuslupa kalasääsken, maakotkan ja merikotkan pesien tarkastamiseen sekä poikasten rengastamiseen ja mittaamiseen

 Metsähallitus on myöntänyt hakijalle luvan kalasääsken, maakotkan ja merikotkan pesien tarkastamiseen sekä poikasten rengastamiseen ja mittaamiseen valtion suojelualueilla, luonnonsuojeluohjelmien alueella sekä Metso -alueilla. Lupa myönnetään myös liikkumiseen em. alueiden liikkumisrajoitusosissa, kun se on tarpeen pesien tarkastusten ja rengastusten osalta. Lupa on voimassa 1.6.2024 – 31.12.2026 ja se kattaa lupa-alueella olevat valtion ls-alueet sekä Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnassa olevat, suojeluun varatut alueet Koloveden, Kolin, Linnansaaren, Kermajärven, Koitereen, Oriveden - Pyhäselän, Jouhtenisen, Patvin ja Reposuo - Kallionlahdensuon ja Petkeljärven - Putkelan harjun ls-alueet sekä Kissansuon – Raaninsuon - Rohlinsuon ja Matalansuon – Kurttosuon - Hyvärilänsuon soidensuojelualueet.

 Tutkimus on osa pitkäaikaista seurantaa, jota johtavat Luonnontieteellinen keskusmuseo ja Sääksisäätiön asiantuntijatyöryhmät ja maakotkan osalta Metsähallituksen Luontopalvelut. Luvan haltijan on noudatettava lupaehtoja ja raportoitava luvan käytöstä vuosittain Metsähallitukselle.

 LUPA-ASIAT

 Itä-Suomen aluehallintoviraston päätös uiton toimipaikkojen käyttötarkoituksen muuttamisesta

 Aluehallintovirasto on tehnyt päätöksen Järvi-Suomen uittoyhdistyksen ja Perkaus Oy:n tekemästä hakemuksesta uittosääntöjen muuttamiseksi Kannaslahden, Uimaharjun, Akkalansaaren, Lamperilan, Melaveden, Mustinlahden, Pöllänniemen, Säynetlahden ja Majalahden toimintapaikkojen osalta Nurmeksen, Joensuun, Kuopion ja Savonlinnan kaupungeissa sekä Lapinlahden, Liperin ja Heinäveden kunnissa.Hakemus koski toimintapaikkojen käyttämistä myös muuta kuin uittosäännöissä aiemmin määriteltyä puutavaran vesitse tapahtuvaa kuljettamista varten. Hakemusta oli perusteltu Vuoksen vesistöalueen aiempaa aktiivisemmalla puun uitolla sekä proomukuljetusten määrän kasvulla. Taustalla ovat Venäjältä tuodun puun loppumisen aiheuttama pula kuljetuskapasiteetissa, logistiikan hiilidioksidipäästöjen vähentämistarve sekä muutokset talviolosuhteissa (jääteiden tekoon saarikuljetuksia varten ei ole juuri mahdollisuuksia).

 AVI antoi ratkaisullaan Järvi-Suomen uittoyhdistykselle ja Perkaus Oy:lle oikeuden käyttää yllämainittuja toimipaikkoja myös puutavaran muuta vesitse tapahtuvaa kuljettamista varten ja lisää uittosääntöihin tarvittavat määräykset. AVI:n näkemyksen mukaan uittosääntöjen muuttamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä yleisille tai yksityisille eduille eikä uittovahinkoa. Vesilain perustelujen mukaan käyttötarkoituksen muuttaminen ei edellytä uutta lupaa.

 Hakemuksesta oli jätetty runsaasti muistutuksia ja mielipiteitä, joissa esitetyt vaatimukset AVI ottaa pääosin huomioon ratkaisussa ja sen perusteluissa ilmenevällä tavalla.

 Itä-Suomen aluehallintoviraston päätös vesialueen täytöstä ja laiturin pysyttämisestä kiinteistön RN:o 740-895-0-474 edustalla

 Lupaa oli haettu vireille pantuun hankkeeseen, jonka tarkoituksen on ollut laituri- ja venepaikkojen hankinta hakijan omaan käyttöön ja vuokrattavaksi sekä tieyhteyden rakentaminen niille ja olemassa oleville venevarastoille. Huoltotienä toimiva pengertie oli rakennettu vuosien 2022 - 2023 aikana ja sen päätyyn oli rakennettu neljä venepaikkaa mahdollistava betoniponttonilaituri kulkusiltoineen. Pengertie ja laituri sijoittuvat Savonrannan kirkonkylän asemakaavassa alueelle, joilla on merkinnät venesatama / venevalkama, yleisen tien alue sekä uimaranta-alue. Hankealue sijoittuu maisemallisesti arvokkaalle alueelle.

 Hakemuksesta pyydettiin ja saatiin useita lausuntoja. Lisäksi jätettiin kolme muistutusta. Etelä-Savon ELY-keskuksella ei ollut hankkeesta huomautettavaa, kunhan kaavamääräyksiä ja Vuoksen vesienhoitosuunnitelmaa noudatetaan, rantamakasiineja tai muita rakenteita ei vaurioiteta ja pysytettävät rakenteet sopeutetaan mahdollisimman hyvin maisemaan. Savonlinnan maakuntamuseo painotti, että alueen maisemallisia, kulttuurihistoriallisia tai luonnonolosuhteista johtuvia arvoja ei tule hankkeen toteutuksessa vaarantaa tai heikentää. Savonlinnan kaupungin terveydensuojeluviranomainen tähdensi, ettei lupahakemuksen mukainen toiminta saa aiheuttaa terveyshaittaa yleiselle uimarannalle eikä lähialueelle. Savonlinnan kaupungin kaavoituspalvelujen näkemyksen mukaan alueen kaavamerkinnät eivät kiellä vähäisiä täyttöjä, mikäli maanomistajien kanssa on sovittu asiasta. Savonlinnan kaupungin ympäristöviranomainen korosti lausunnossaan, ettei hankkeita tulisi toteuttaa omin päin olematta yhteydessä viranomaisiin lupatarpeiden selvittämiseksi. Hakija oli hankkinut suostumuksen tieviranomaiselta ja vesiosuuskunnalta, mutta ei paikalliselta tai valtion valvontaviranomaiselta. Kysymys on periaatteesta, mikä on yksityiselle sallittua kuulematta niitä, joihin hanke saattaa haitallisesti vaikuttaa.

 Yksityishenkilöiden tekemissä muistutuksissa todetaan mm., että:

-          kiinteistölle Lempelä RN:o 740-579-4-442 merkitty venevalkaman käyttöoikeus tulee huomioida hakemuksen käsittelyssä

-          toimintatapa on ollut omapäistä eikä venevajojen omistajia informoitu hankkeen toteuttamisesta, lisäksi venevajoihin vieviä laakonkeja oli katkaistu lupaa kysymättä; lakeja ja hyviä tapoja tulisi noudattaa

-          alueelle ei tulisi tuoda saunalauttaa, koska se haittaisi muistuttajan venevajan käyttöä.

Aluehallintovirasto myönsi hakijalle luvan vesialueen täytön ja laiturin pysyttämiseksi hakemuksen ja sen täydennysten mukaisesti. AVI huomautti, että muistutuksessa mainittu saunalautta tarvitsisi asianmukaisen luvan. Hankkeesta ei AVI:n näkemyksen mukaan ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä; mikäli hankkeesta kuitenkin aiheutuu edunmenetys, josta luvanhaltija on vesilain säännösten mukaan vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia korvausta hakemuksella aluehallintovirastossa. Hankkeesta yksityisille eduille saatavaa hyötyä voidaan AVI:n näkemyksen mukaan pitää huomattavampana verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Luvanhaltijan on noudatettava vesilain säännöksiä ja lupamääräyksiä.

 ILMANLAATUASIAT

 Ilman laadun mittausten kuukausiraportti, toukokuu 2024

 Savonlinnan ilman laatua seurataan Olavinkadun varteen sijoitetulla mittausasemalla vuosina 2024 - 2025. Toukokuussa tehtyjen mittausten mukaan ilman laatu oli tunnuslukujen valossa tyydyttävä. Ilmassa oli katupölyä, mutta raja-arvotason ylityksiä ei mitattu. Asemalla aloitettiin 10.1. pienhiukkasten (PM2.5) mittaus.

Hengitettävien hiukkasten (PM10) huippupitoisuus oli 166 µg/m3. Toiseksi suurin vuorokausiarvo oli 36 µg/m3, joka oli 51 % ohjearvosta (70 µg/m3).

Pienhiukkasten (PM2.5) huippupitoisuus oli 23,5 µg/m3. Kuukauden suurin vuorokausiarvo oli 13,9 µg/m3, joka oli 93 % WHO:n ohjearvosta (15 µg/m3).

Typpidioksidin (NO2) huipputuntipitoisuus oli 30 µg/m3. Toiseksi suurin vuorokausiarvo oli 12 µg/m3, joka oli 17 % ohjearvosta (70 µg/m3). NO2 tuntikeskiarvojen 99 %:n arvo oli 22 µg/m3, joka oli 15 % ohjearvosta (150 µg/m3).

Mittausten ajallinen kattavuus sekä PM10- että PM2.5-mittausten aineistolle oli 100 %. NO2-mittauksen aineiston kattavuus oli 98 %.

 MUUT ASIAT

 Vs. teknisen johtajan viranhaltijapäätös 5.6.2024 § 5 (Itseoikaisu vs. teknisen johtajan henkilöstöpäätökseen 3.6.2024 § 4 ”Teknisen toimialan tulosalueiden ja tulosyksiköiden esimiesten määrääminen 1.6.2024 alkaen”)

 Päätöksellä kumotaan vs. teknisen johtajan henkilöstöpäätös 3.6.2024 § 4 sekä teknisen johtajan päätös 19.3.2024 § 5. Ympäristönsuojelupalvelujen tulosalueen esimiehet ovat 30.6.2024 saakka:

 Ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen

1. sijainen rakennustarkastaja Juha Karvinen
2. sijainen tarkastusinsinööri Jari Heiskanen
3. sijainen tarkastusinsinööri Marko O. Kosonen

Itä-Suomen hallinto-oikeuden välipäätös Savonlinnan kaupungin 7.3.2024 tekemään valitukseen malminetsintäluvasta

Savonlinnan kaupunki on valittanut Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) päätöksestä jatkaa FinnAust Mining Finland Oy:lle myönnettyä malminetsintäluvan ”Hälvälä2” voimassaoloa lupatunnuksella ML2012:0039. Valituksessa on vaadittu Tukesin päätöksen ja täytäntöönpanoa koskevan määräyksen kumoamista.

Tukesin lausunnon mukaan päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi ja täytäntöönpanomääräyksellä sallitut toimenpiteet ovat samoja kuin malminetsintäluvassa, jonka voimassaolon jatkamisesta on kysymys.

Hallinto-oikeus päätti ratkaisussaan hylätä täytäntöönpanon kieltämistä koskevan vaatimuksen ja antaa päätöksen valituksen osalta myöhemmin. Hallinto-oikeus katsoi, että kaivoslain 169 §:n mukaan kaivosviranomainen voi perustellusta syystä määrätä, että luvassa yksilöityihin toimenpiteisiin voidaan valituksesta huolimatta ryhtyä lupapäätöstä noudattaen, kunhan hakija asettaa kaivosviranomaisen määräämän vakuuden niiden edunmenetysten ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai lupamääräysten muuttaminen voi aiheuttaa. Hallinto-oikeus katsoi, ettei muutoksenhaku käy hyödyttömäksi ja tässä vaiheessa ei ole aihetta kumota Tukesin täytäntöönpanoa koskevaa määräystä.

Etelä-Savon pelastuslaitoksen päätös Motonet Oy:n ilmoitukseen

Savonlinnan Motonet Oy teki 13.5.2024 ilmoituksen vaarallisten kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista koskien nestekaasun lisäämistä myyntivalikoimaan. Etelä-Savon pelastuslaitos hyväksyi ilmoituksen. Päätöksessä nestekaasun myynti tapahtuu ulkona olevissa asianmukaisissa kaapeissa. Lisäyksen myötä kaappeja on 14 kpl ja nestekaasun kokonaismäärä 4,9 tn. Nestekaasupullot ovat 2 – 11 kg/kpl.

Päätöksen määräykset ja ehdot koskevat nestekaasun säilytyksen ja varastoinnin turvallisuutta sekä nestekaappien sijainnin rajaamista, merkitsemistä ja alueen turvallisuutta sekä myös asiakkaiden neuvontaa ja henkilökunnan koulutusta. Päätös on voimassa toistaiseksi.

Esittelijä Ympäristöpäällikkö Rautiainen Matti, puh. 044 417 4685, matti.rautiainen@savonlinna.fi

Päätösehdotus Lautakunta päättää, etteivät edellä olevat asiat anna aihetta ottaa niitä erikseen käsiteltäviksi ja merkitä asiat tiedoksi.

Käsittely Jäsen Liisa Hirvonen poistui esteellisenä kokoushuoneesta eikä ottanut osaa asian käsittelyyn eikä päätöksen tekoon. Esteellisyyden syy: Hirvonen on Savonlinnan seudun Jätehuolto Oy:n hallituksen varajäsen (hallintolaki 28.1 § 5 kohta).

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.