Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 10.03.2025/Pykälä 73

KH 10.02.2025 § 32 

Valmistelija Juha Turtiainen, yrityspalvelujohtaja, juha.turtiainen@savonlinna.fi, 044-5715853

Selostus Kaupunginjohtaja on käynyt neuvotteluja muun muassa Itä-Suomi-ohjelmatyöryhmän puheenjohtaja Risto Artjoen, TEM:n kansliapäällikkö Timo Jaatisen, OKM:n ylijohtaja Riitta Kaivosen kanssa mahdollisuudesta saada Retretille investointiavustusta Itä-Suomen erityisrahoitustuesta.

 Kaupunginjohtaja on raportoinut kaupunginhallitukselle ajankohtaisissa asioissa neuvotteluiden etenemistä.

 Retretti on saatu neuvoteltua Itä-Suomi ohjelmaan. Ohjelmassa on vain kaksi konkreettista investointikohdetta, joista Retretti on toinen. Rahoituksen saaminen ratkeaa kehysriihessä.

 Kaupunginhallitus on esittänyt 18.11.2024 § 368 kokouksessa Itä-Suomi-ohjelmaan mm. investointiavustuksen saamista Noheva2 toimitilainvestointiin sekä Retretti investointiin.

 Maan hallitus on tämän hetkisen aikataulun mukaan tekemässä kehysriihessä, 22.-23.4., päätöksiä Itä-Suomi-ohjelman rahoittamisesta.  

 Kehysesityksiä ollaan parhaillaan valmistelemassa eri ministeriöissä. Kaupunginjohtaja on käymässä neuvotteluja mm. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Valtionvarainministeriön suuntaan. Näitä neuvotteluja varten on hyvä olla kaupunginhallituksen alustava linjaus kaupungin mahdollisuudesta osallistua Retretin omistamiseen ja rahoittamiseen.

 Elinkeinojaosto on 17.12.2024 § 173 kokouksessaan valtuuttanut Savonlinnan Hankekehitys Oy:n hakemaan JTF-rahoitusta Retretin valmiiksi saattamisen suunnitteluun.

 Savonlinnan kaupungin tavoitteena on saattaa valmiiksi ja Itä-Suomen merkittävämmäksi kansainväliseksi matkailuelämyskohteeksi Kaj ja Sinikka Mäkelän käyntiin laittama Saimaan taideluola Retretti. Ennen menehtymistään Kaj Mäkelä investoi Retretin taideluolaan 9 miljoona euroa, ja tällä panostuksella taideluolan uudistamisessa toteutettiin miltei valmiiksi elämysluola ja kalliosalin saneeraamista ehdittiin jo aloittaa, mutta  maanpäällinen taidepaviljonki jäi suunnitteluvaiheeseen, kun Kaj Mäkelän poismeno pysäytti investointihankkeen äkillisesti ja Taideluolaa hallinnoiva yhtiö Tuunaansaaren Luola Oy ajautui konkurssiin.

 Retretin taideluolan pääsuunnittelija arkkitehti Juha Lehtosen ja hankkeen pääurakoitsijan kanssa on yhteistyössä selvitetty Retretin taideluolan valmiiksi saattamisen kokonaiskustannukset. Koska kysymyksessä on maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen taideluolasto, niin valmiiksi saattamisen kustannusarvio perustuu jo toteutuneisiin rakennus-, lvis-, elämystekniikka- kustannuksiin ja yhdessä pääsuunnittelijan kanssa tehtyihin valmiiksi saattamisen toimenpidekokonaisuuksiin, joiden kustannukset pääurakoitsija on arvioinut erillisinä kokonaisuuksina. Valmiiksi saattamisen kokonaiskustannukset ovat 10,5 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa. Saimaan taideluola Retretin investointihankkeen kokonaiskustannukset ovat 19,5 miljoonaa euroa, josta yksityistä pääomaa on hankkeeseen Kaj Mäkelän omistaman yhtiön Tuunaansaaren Luola Oy:n toimesta sijoitettu 9 miljoonaa euroa, eli 46,15 % kokonaiskustannuksista.

 Savonlinnan kaupunki on selvittänyt eri vaihtoehtoja taideluolan investointihankkeen valmiiksi saattamiseksi ja Retretin taideluolan toiminnan käynnistämiseksi. Keskeinen kysymys on se, että taideluolan omistajuus tulisi ratkaista pysyvällä tavalla niin, että se mahdollistaisi kasvavan ja kehittyvän kulttuurielämyksiin perustuvan, erityisesti kansainvälisille matkailijoille kohdennetun matkailuelämyksen, joka tuo kulttuuriin perustuvaa kansainvälistä matkailuvetovoimaa Saimaan ainutlaatuisen järviluonnon rinnalle. Yhdessä nämä maailman luokan vetovoimatekijät (Luonto- ja kulttuurielämykset) olemassa olevien toimijoiden ja kehittyvien charter-lentoyhteyksien kanssa aikaan saavat Saimaan ja Itä-Suomen matkailun nousun Ukrainan sodan aiheuttamasta kriisistä Itä-Suomen matkailulle. 

 Retretin taideluolan valmiiksi saattamiseen ja luolaston hallintaa varten tulee perustaa Savonlinnan kaupungin kokonaan omistama yhtiö, joka ostaa kiinteistön konkurssipesältä, rakentaa luolaston valmiiksi ja vuokraa tilat operaattoreille, jotka tuottavat luolastossa korkeatasoisia taide- ja kulttuurielämyksiä. Luolastossa on käytännössä kolme liiketoiminta-aluetta,

 - Elämysluolasto ja taidenäyttelytila

 - Kalliosali, konsertteja ja tapahtumia

 - Ravintola

 Kaikki liiketoiminta-alueet tukeutuvat toisiinsa ja kokonaiselämys on riippuvainen eri osa-alueiden onnistumisesta. Mutta operaattorit liiketoiminta-alueilla voivat olla erillisiä yhtiöitä, joiden kuitenkin tulee sopia käytännön yhteistyöstä parhaan asiakaselämyksen aikaansaamiseksi.

 Yhtiö voidaan perustaa Savonlinnan kaupungin kokonaan omistaman Savonlinnan Yritystilat Oy:n tytäryhtiöksi, jolloin yhtiön hallinnointi on osaavissa käsissä.

 Koska tavoitteena on pysyvä ja pitkäjänteinen ratkaisu, joka tukee Retretin taideluolan kansainvälisesti kasvavaa ja kehittyvää liiketoimintaa, tulee toimintaympäristön luolan operaattoreille olla kohtuuhintainen, jotta elämysten tuottamiseen ja kehittämiseen jää riittävästi katetta, jolla varmistetaan luolaelämysten jatkuva uusiutuminen ja Taideluolan tulevaisuus pitkällä tähtäimellä. Tärkein mahdollistaja kehittyvälle taideluolatoiminnalle on se, että Taideluolan valmiiksi saattamisen investoinnin rahoitus saadaan hankkeelle valtiontukena ja Savonlinnan kaupungin pääomituksena perustettavalle yhtiölle.

 Retretin taideluolan kävijämääräksi on arvioitu varovaisesti perustuen kokemusperäiseen tietoon n.100 000 kävijää vuodessa. lisäksi kalliosalin tapahtumat pääosin sesongin ulkopuolella lisäävät merkittävästi yöpyjien määrää alueella, joka parantaa merkittävästi matkailuyritysten kannattavuutta ympärivuotisessa matkailutoiminnassa.

 Taloudellisessa tarkastelussa on arvioitu Retretin Taideluolan vaikutukset valtion talouteen siten, että pelkästään arvonlisävero tuottaa vuositasolla valtiolle 5,45 miljoonan verotulot. Savonlinnan kaupunki hyötyy Retretin taideluolan aikaan saamasta matkailutulon kasvusta ja työllisyysvaikutuksista n. 0, 512 miljoonan euron vuosittaisella kunnallisverotulolla. Verotulovaikutukset on laskettu perustuen Visitoryn tuottamaan matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusraporttiin.

 Savonlinnan kaupunki näkee taideluola Retretin valmiiksi saattamisen kansallisena hankkeena, jolla vaikutetaan merkittävästi koko Itä-Suomen kansainväliseen matkailuvetovoimaan, joka on kriisissä johtuen Ukrainan sodasta, jossa Itä-Suomi on joutunut sijaiskärsijäksi, koska merkittävä osuus kansainvälisen matkailun ostovoimasta on kadonnut itärajan sulkeuduttua. Tästä kärsii matkailuyritysten lisäksi kaupan ja palvelualojen yritykset, joiden työllisyyskehitys Itä-Suomessa on heikentynyt merkittävästi.

 Savonlinnan kaupunki esittää, että Suomen valtio Itä-Suomi ohjelman toimenpiteenä myöntää valtiontukena Retretin taideluolan hallinnointia varten perustettavalle Savonlinnan kaupungin kokonaan omistamalle yhtiölle 8,4 miljoonaa euroa, joka on 43 % Retretin taideluolan kokonaisbudjetista. Savonlinnan kaupunki varautuu pääomittamaan perustettavaa yhtiötä 2,1 miljoonan euron pääomituksella. Tällä pääomarakenteella Retretin taideluolalle saadaan vankkumaton omistuspohja, joka mahdollistaa Retretin taideluolan kehittämisen kansainvälisesti merkittävänä kulttuurielämyskohteena.

Toimivalta  hallintosääntö 3 §, kuntalaki 39 §

Esittelijä Kaupunginjohtaja Laine Janne

Päätösehdotus Kaupunki varautuu pääomittamaan investointia tarvittavalla kaupungin rahoitusosuudella, joka selviää tarkemmin nyt käytävien neuvotteluiden yhteydessä.

Käsittely Yrityspalvelujohtaja oli kokouksessa paikalla selostamassa asiaa kaupunginhallitukselle.

 Valtuuston puheenjohtaja Terho Kaskinen ilmoitti lähialueen matkailuyrityksen osallisena esteellisyytensä (intressijäävi HallL 28 § 1. mom. k. 3) ja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

 Talousjohtaja saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo 18.00.

 Kaupunginjohtaja täydensi esitystään siten, että lopullinen investointipäätös tehdään vasta sitten, kun valtiolta on saatu päätös investointiavustuksesta.

 Eija Stenberg teki esittelijän ehdotuksesta poikkeavan Pekka Kilpeläisen, Anja Backmanin ja Esa Valkosen kannattaman muutosehdotuksen: ”Asia laitetaan uudelleen valmisteluun. Rahoitukseen ei ole varmuutta, eikä iltakoulua ole pidetty. Iltakoulun on syytä linjata asia.”

 Kun asiassa oli tehty ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittelyn tuli asiasta tehdä päätös. Suoritetussa äänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänesti 5 jäsentä (Asikainen Rauni, Laamanen Kirsti, Kokko Lea, Tiainen Jarmo, Suomalainen Tuukka) ja asian palauttamisen puolesta 6 jäsentä (Backman Anja, Valkonen Esa, Peitsaro Panu, Kilpeläinen Pekka, Metsälä Sanna, Stenberg Eija).

Päätös Puheenjohtaja totesi, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.             

Toimenpiteet Yrityspalvelujohtaja

 Tuukka Suomalainen jätti seuraavan sisältöisen kirjallisen eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan kirjattavaksi:

 Savonlinnan kaupunginhallitus on 18.11.2024 kokouksessaan halunnut Retretin investoinnin valmiiksi saattamisen Itä-Suomi ohjelmaan. Retretti on sinne kaupungin vaikuttamistyön seurauksena saatu. Kokouksessa asian esittelyssä kuultiin, että jos kaupungin alustavasta mukanaolosta päättäminen viivästyy, vaarantaa se hankkeen rahoituksen Itä-Suomi ohjelmasta. Uudelleen valmistelu on näin ollen kaupungin edun vastainen, kun pohjaesityksenkään hyväksyminen ei olisi sitonut kaupunkia ostamaan tai sijoittamaan Retrettiin vielä mitään.

 Kirsti Laamanen ja Rauni Asikainen jättivät eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan kirjattavaksi.             

 Yrityspalvelujohtaja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo 19.05.

KH 10.03.2025 § 73  

660/14.02.00/2024

Valmistelija Juha Turtiainen, yrityspalvelujohtaja, juha.turtiainen@savonlinna.fi,

 Hannele Pöykkölä, talousjohtaja, hannele.poykkola@savonlinna.fi

 Roosa Aaltonen, kaupunginlakimies, roosa.aaltonen@savonlinna.fi

 Marita Kajander, tapahtumapäällikkö, marita.kajander@savonlinna.fi

Selostus Kunnan tehtävät ja toimiala

 Kuntalain 1.2 §:n mukaan: ”Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.” Kyse on kunnan toiminta-ajatuksesta tai tavoitenormista, joka kuvaa kunnan tavoitteita yleisellä tasolla ja ohjaa kunnan päätöksentekoa. Siten kunta päättää sille kuuluvan itsehallinnon nojalla, miten esimerkiksi asukkaidensa hyvinvointia yksittäistapauksessa edistetään.

 Kuntalain 7 §:n mukaan: ”Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa tehtävät ja järjestää sille laissa erikseen säädetyt tehtävät.” Kunnan itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa tehtävät muodostavat kunnan yleisen toimialan. Pykälässä ei määritellä yleisen toimialan määräytymisen periaatteita, vaan ne ovat edelleen oikeuskäytännössä ja kirjallisuudessa määriteltyjen periaatteiden varassa.

 Arvioitaessa Retretin omistamista kunnan tehtävien ja toimialan valossa, Retretin kiinteistön yhtiömuotoinen hallinnointi kuuluu kunnan yleisiin tehtäviin ja toimialaan, koska se liittyy matkailuelinkeinotoiminnan edistämiseen Savonlinnan kaupungin alueella ja tukee kaupunkistrategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Retretin merkityksestä alueen matkailulle ja elinvoimalle on tehty vaikuttavuusarviointeja, jotka osoittavat Retretin merkittävyyden alueen elinvoimalle ja matkailulle. Kun hankkeesta kaupungille aiheutuva taloudellinen riski on kaupungin taloudelliseen kantokykyyn nähden hyväksyttävissä, on katsottava, ettei Retretin hanke tämän hetken tiedoilla sisällä sellaista suurta taloudellista riskiä, jonka vuoksi hanke olisi katsottava kunnan yleiseen toimialaan kuulumattomaksi. Hanke voidaan katsoa Savonlinnan kaupungin elinkeinopoliittisesta ja matkailullisesta näkökulmasta kaupungin edun mukaiseksi ja tarkoituksenmukaiseksi, sillä toimenpiteellä pyritään edistämään asukkaiden hyvinvointia Savonlinnan alueen matkailu- ja kulttuurialan elinvoimaa, työllisyyttä ja matkailijamääriä kasvattamalla.

Taloudellinen kantokyky

Kaupungin tulee arvioida suunnittellun hankkeen riskiä ja kaupungin taloudellista kantokykyä. Savonlinnan kaupunki ei ole kuntalain tarkoittama kriisikunta.

Esitetyt kustannus- ja muut arviot ovat alustavia. Kunnan vastuun minimoimiseksi tulee varmistaa se, että kaupunki saa hankkeelle valtiontuen maksimaalisesti. Tällä on merkittävä vaikutus kaupungin rahoitusosuuteen.

Tällä hetkellä arvioidaan, että Retretti -hankkeen investointikustannus olisi noin 10 miljoonaa euroa ja kaupungin rahoitusosuus olisi noin 2 miljoonaa euroa. Kaupungin kantokyky kestää 2 miljoonan euron panostuksen, samoin arvioidun investoinnin rahoituksen.

 Retretti -hankkeen eteneminen / Juha

 Savonlinnan kaupunginhallitus ja elinkeinojaosto pitivät 5.3.2025 iltakoulun Retretin valmiiksi saattamisesta. Liitteenä A on iltakoulun materiaali.

 Iltakoulussa päätettiin, että kaupunginhallitus kokouksessaan linjaa Retretin valmiiksi saattamisen jatkovalmistelun Savonlinnan kaupungin osalta. Itakoulussa esiinnostetut vaihtoehdot olivat:

1. Savonlinnan kaupunki ei hae valtion rahoitusta Retretin valmiiksi saattamiseen, ja kaikki valmisteluprosessit asian suhteen päätetään.

2. Savonlinnan kaupunki päättää hakea valtion rahoitusta hanketta varten perustettavalle yhtiölle 80 % kokonaiskustannuksista (8,4 M€:a) ja sitoutuu tarvittavaan omarahoitusosuuteen.

Iltakoulussa esiinoussena asiana tulee ottaa huomioon se, että luolaston ilmankosteusolosuhteet ovat konkurssipesän aikana huonontuneet siten, että nykyisellään luolastoon jo rakennettu tekniikka vaurioituu, ellei luolastoon saada välittömästi lisättyä ilmanvaihtoa ja tuotua lämpöenergia kuivattamaan sisäilmaa. Tästä syystä vaihtoehto 2 edellyttää, että konkurssipesän kanssa sovitaan luolaston ylläpidosta ja ylläpidon kustannusten jakamisesta, sekä mahdollisen kiinteistökaupan ehdoista.

 Etenemisehdotus

1)      kaupunki sitoutuu hakemaan valtiontukea Retretti -hankkeeseen

2)      sponsoreiden ja operaattoreiden haku aloitetaan

3)      kun valtiontuki varmistuu, kaupunki tekee tarvittavat jatkopäätökset hankkeen toteuttamiseksi

Retretti -hankkeen valmistelu jatkuu.

Kaupunki perustaa konserniyhtiön, joka jatkaa valmistelua.

Kaupunki varautuu omarahoitusosuuteen, joka täsmentyy neuvotteluiden edetessä.

Lopullinen investointipäätös tehdään sen jälkeen, kun valtion investointiavustus on varmistunut (hankepäätös saatu).

Toimivalta hallintosääntö 3 §, kuntalaki 39 §

Yritysvaikutusten arviointi Vaikutukset matkailutoimialaan liitemateriaalissa

Esittelijä Kaupunginjohtaja Laine Janne

Päätösehdotus Kaupunki päättää jatkaa Retretti -hankkeen valmistelua.

Kaupunki päättää varautua perustamaan yhtiön, jonka nimiin kiinteistö hankintaan ja jonka hankintaa varten yhtiötä pääomitetaan myöhemmin päätettävällä tavalla. Lisäksi jatketaan sponsoreiden ja operaattoreiden hakemista.

Lopullinen investointipäätös tehdään sen jälkeen kun valtio on tehnyt investointitukipäätöksen. Kaupunki varautuu pääomittamaan investointia tarvittavalla kaupungin rahoitusosuudella. Savonlinnan kaupunki päättää hakea valtion rahoitusta hanketta varten perustettavalle yhtiölle 80 % kokonaiskustannuksista (arvio tuesta 8,4 miljoonaa euroa) ja sitoutuu tarvittavaan omarahoitusosuuteen.

Käsittely Valtuuston puheenjohtaja Terho Kaskinen ilmoitti lähialueen matkailuyrityksen osallisena esteellisyytensä (intressijäävi HallL 28 § 1. mom. k. 3) ja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

 Yrityspalvelujohtaja Juha Turtiainen selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

 Kaupunginjohtaja täydensi esitystään sanalla riittävän lauseeseen  Lopullinen investointipäätös tehdään sen jälkeen kun valtio on tehnyt riittävän investointitukipäätöksen.

 Sanna Metsälä teki Esa Valkosen kannattaman esittelijän ehdotuksesta poikkeavan muutosehdotuksen:

 ”Savonlinnan matkailun, houkuttelevuuden ja vetovoiman palauttamisen takia kaupungin on kohdennettava tukitoimia matkailuun ja tapahtumiin. Retretti oli mahtava paikka, mutta paluuta 30 vuoden takaiseen ei enää ole.

 Retrettiin valmistellut tukitoimet Savonlinnan kaupungin osalta ovat spekulatiivista  ja riskiliiketoimintaa, joka ei ole kunnan tehtävä, ei edes perustettavan kiinteistöyhtiön kautta. Luottamushenkilöille annetut ennakkotiedot päätöksenteon tueksi ja mediassa savonlinnalaisille kerrotut suunnitelmat ovat toiveajattelua ja vailla realismia.

 Me muistamme  ja olemme kokeneet Retretin kulta-ajat ja  Repinin, Rubensin, Picasson ja Chagallin näyttelyt. Sitä vanhaa Retrettiä Tuunaansaaressa ei enää ole. Maanpäälliset rakennukset Bunkkeria ja Mutteria lukuunottamatta on purettu pois ja luolasto on myllätty ja on täysin kesken. Entistä konsertisalia tai ravintolatilaa ei ole. Mäkelät ovat sijoittaneet Retrettiin lähes 10 m€, mutta sen jälkeen tilat ovat olleet kylmillään ja kosteus on päässyt vaikuttamaan. Lisäksi kaikki realisoitava on realisoitu.

 Retretissä on todella paljon rakennettavaa ja konseptoitavaa. Valitettavasti en ole saanut riittäviä vastauksia esim.kohderyhmäanalyysia.

 8m€  valtiolta ei ole ilmaista rahaa, se on samalla tavalla meidän rahaa. On muistettava, että Retretin toiminta ei missään vaiheessa sen historiaa ole ollut taloudellisesti kannattavaa - useita konkursseja. Mitä savonlinnalaisille ja peruspalveluillemme tapahtuu, jos investoinnin hinta onkin 15m€ ja operaattorit pakenevat, koska luolasta ja suunnitelmista puuttuvat mm. kokonaan sprinklerit, jotka vaaditaan yleisön päästämiseksi luolaan tai vesi, jolla sprinklerit toimivat.

 Mitä jos Savonlinnan kaupunki sijoittaisi Retrettiin kaavaillut 2m€ Savonlinnan Oopperajuhlien, Luston sekä luonto,- liikunta- ja hyvinvointimatkailun tukemiseen mm. pyöräily- ja retkeilyreittien kunnostamiseen, perustamiseen ja markkinointiin. Mitkä olisivat vaikutukset aluetalouteen ja yrittäjillemme? 

 Retretti ei ratkaise Savonlinnan teatterin tilannetta. Retretti esitellyissä suunnitelmissa vaatii kävijöitä, nuo kävijät ovat pois kaikilta muilta toimijoilta.

 Mistä Retrettiin saadaan ympärivuotisesti yli 100 000 kävijää? Mistä Retrettiin saadaan laskelmissa olevat tilaisuudet? Miten jokainen kävijä saadaan joka kerta käyttämään 70€, summa, joka laskelmissa tarvitaan ja vuodesta toiseen? Mistä Retrettiin saadaan joka päivä käymään n. Olafin keikkayleisö?

 Mitä on elämysluolan tarjonta, mitä siellä on nähtävää ja koettavaa uudellen ja uudelleen? Meille on kerrottu klassisesta taiteesta - sitä ei voi luolaan sijoittaa, eivätkä klassikot liiku maailmalla, ainakaan pikkurahalla? Esimerkkinä vetovoimaisesti näyttelystä mainittakoon Kusama, sen tuottaminen Suomeen maksaisi miljoonia.

 Retretin yhteyteteen ei näillä suunnitelmilla ole tulossa kylpylää. Ulkopuolisia investeroita ei ole saatu houkuteltua mukaan - eikö sekin kerro hankkeesta jotakin.

 Kaupunki ei voi ottaa tätä riskiä, kun realistinen kustannusarvio ja ylläpitokustannusarvio puuttuvat.

 Jos hanke olisi liiketaloudellisesti kannattava, yksityinen yritystoiminta olisi ollut asiasta kiinnostunut, mutta ei ole.

 Kaupungin toimialaan ei kuulu riskialtis yritystoiminta, joka ei ole perusteiltaan kunnan yhteinen asia. Näin ollen kaupunki ei lain mukaan voi ryhtyä asiassa mihinkään toimiin. Annetaan yrittäjien yrittää ja tuetaan heitä de minimis-tuella. Näillä perusteluilla esitän, että Savonlinnan kaupunginhallitus päättää, että  ei jatketa hankkeen valmistelua kaupunkivetoisena.”

 Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu muutosehdotus, oli asiasta äänestettävä.

 Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta annettiin 9 jaa-ääntä (Backman Anja, Kilpeläinen Pekka, Kokko Lea, Asikainen Rauni, Laamanen Kirsti, Peitsaro Panu, Stenberg Eija, Suomalainen Tuukka, Tiainen Jarmo ja Sanna Metsälän ehdotuksen puolesta 2 ei-ääntä (Valkonen Esa, Metsälä Sanna).

Päätös Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen esittelijän päätösehdotuksen.

Toimenpiteet Yrityspalvelujohtaja