Kaupunginhallitus
Esityslista 30.06.2025/Asianro 271

TL 17.06.2025 § 119 

Valmistelija vt. tekninen johtaja, kaavoituspäällikkö Päivi Behm, 044 417 4655, paivi.behm(at)savonlinna.fi

Selostus Lakimuutoksen tavoitteet:

Hallituksen esityksen tavoitteena on uudistaa alueidenkäyttölakia koskevat säädökset. Esityksen tavoitteena on myös, että alueidenkäyttöä koskevia säännöksiä uudistettaessa otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun tulevaisuuden haasteista, muuttuvasta toimintaympäristöstä sekä aluehallinnon rakenteiden muutoksista aiheutuvat kehittämistarpeet. Lisäksi uudistuksen tavoitteena on selkeyttää ja sujuvoittaa alueidenkäyttöä koskevia säännöksiä ja tehdä niihin tarvittavat lakitekniset ja kielelliset korjaukset. Lausuntoaika on 16.5. – 11.7.2025 välisenä aikana sekä lausunto pyydetään antamaan viimeistään 11.7.2025. Lausuntopyyntö on pöytäkirjan liitteenä A.

Lausunto pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä
Linkki suomenkieliseen versioon: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=e92c21ba-a798-43a0-9fe1-1ba4b63ca95c

Lausuntoajan pituus:

Savonlinnan kaupunki kiittää mahdollisuudesta jättää palautetta lakiuudistuksesta. Toisaalta Savonlinnan kaupunki pitää valitettavana, että lausuntopyyntöaika on näinkin merkittävästi kuntien maankäyttöön vaikuttavasta asiasta todella lyhyt sekä lausunto tulee jättää ennen kesälomakauden alkamista, koska kaupungin luottamuselimet eivät keskikesällä kokoonnu. Lisäksi uuden valtuuston toimikausi on vasta alkanut kesäkuun alussa, joten uudet luottamushenkilöt joutuvat omaksumaan ja tutustumaan asiaan nopealla aikataululla.

Yleistä lakimuutoksen vaikutuksista ja tavoitteista:

Alueidenkäyttölain uudistus tuo merkittäviä muutoksia kuntien maankäyttöön ja kaavoitukseen. Lakiluonnoksen mukaan kuntien rooli maankäytön suunnittelussa vahvistuu, ja niille annetaan enemmän valtaa päättää alueiden käytöstä. Tämä tarkoittaa, että kunnat voivat entistä paremmin ohjata alueiden kehitystä ja varmistaa, että kaavoitus vastaa paikallisia tarpeita ja tavoitteita.

Uudistuksen myötä kuntien on myös otettava huomioon entistä enemmän ympäristövaikutuksia ja kestävää kehitystä kaavoituksessa. Tämä voi johtaa siihen, että kaavoitusprosessit muuttuvat monimutkaisemmiksi ja vaativat enemmän resursseja. Lisäksi kuntien on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa, kuten asukkaiden, yritysten ja ympäristöjärjestöjen, jotta kaavoitusratkaisut ovat mahdollisimman kattavia ja hyväksyttäviä.

Lakiluonnoksen vaikutukset kunnan maankäyttöön ja kaavoitukseen ovat merkittäviä, ja ne voivat muuttaa tapaa, jolla kunnat suunnittelevat ja toteuttavat alueiden kehitystä. On tärkeää, että kunnat valmistautuvat näihin muutoksiin ja varmistavat, että niillä on tarvittavat resurssit ja osaaminen uuden lain vaatimusten täyttämiseksi.

Savonlinnan kaupunki toteaa, että aiemmin uudistetut rakentamislaki ja laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ovat kuormittaneet kaupunkia pakottaen ohjelmistovaihdoksiin, siirtämään vanhoja tietoja uusiin järjestelmiin sekä uudistamaan rakennusjärjestyksen ja hallintosäännön sekä kouluttautumaan uusiin työtapoihin. Valtion olisi hyvä tukea kuntia muutoksessa sekä taloudellisten resurssien ja kuntien kaavoittajille suunnatun koulutuksen lisäämisen kautta.

Kommentit lakimuutoksen yksityiskohtiin:

10 § Yhteistyökeskustelu: Savonlinnan kaupunki pitää myönteisenä, että lupa-               ja valvontaviraston kannassa käytävä keskustelu voisi olla joka toinen vuosi.

27 § Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan: Savonlinnan kaupunki näkee hyvänä, että entistä yleispiirteisempi ja oikeusvaikutuksiltaan keveämpi maakuntakaava lisäisi liikkumavaraa kuntakaavoitukseen. Mahdollisuus kuntien yhteiseen yleiskaavaan, joka ohjaisi kuntien omaa yleiskaavoitusta maakuntakaavan sijaan, mahdollistaisi kuntien yhdessä sitovasti täsmentää maakuntakaavan ratkaisuja. Tietyin edellytyksin olisi mahdollista poiketa ylemmästä kaavatasosta, mikä lisäisi joustoa kaavajärjestelmään ja lyhentäisi suunnittelun kokonaiskestoa.

41 § Yleiskaavan ja asemakaavan yhteiskäsittely: Savonlinnan kaupunki näkee myönteisenä mahdollisuuden asemakaavan ja yleiskaavan yhteiskäsittelyyn, mikä voisi jossain tilanteissa lyhentää suunnitteluun ja valitusten käsittelyyn kuluvaa aikaa. Toisaalta valitusprosesseissa haasteita voisi tulla, kohdentuvatko valitukset yleis- vai asemakaavaan sekä voidaanko toinen näistä saattaa voimaan valitutusten kohdentuessa esimerkiksi asemakaavatasolle.

46 § Sijoittamisen edellytykset suunnittelutarvealueella: Kaupunki pitää hyvänä 46 §:n perustelutekstiä siitä, että pinta-alaltaan vähintään kymmenen hehtaarin kokoinen aurinkovoimala ei voisi täyttää pykälän mukaisia sijoittamisen edellytyksiä suunnittelutarvealueella, vaan tämänkokoisen aurinkovoimalan rakentaminen edellyttäisi aina joko asemakaavan tai alueidenkäyttölain 9 luvussa tarkoitetun aurinkovoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan laatimista. Selkeä rajaus pinta-alasta antaa selkänojaa kunnan viranomaistoimintaan sekä kokorajan asettaminen on perusteltua myös ympäristöhaittojen ja luonnontilaisen ympäristön säilyttämisen kannalta.

Savonlinnan kaupunki pitää pinta-alavaadetta 10 ha melko alhaisena ja pyytää harkitsemaan rajan nostamista, koska parhaillaan on suunniteltu isompiakin alueita pelkän alueidenkäyttölain lupamenettelyn kautta.

65 § Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen ja niitä koskevat erityiset sisältövaatimukset: Savonlinnan kaupunki pitää myönteisenä, että maakuntakaavassa ei tarvitse jatkossa osoittaa suuryksiköiden mitoitusta, jolloin kaupan säätely kevenee, mitä voi pitää myönteisenä.

Toisaalta vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan tässä laissa yli 4 000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää sekä sellaista myymäläkeskittymää, joka vaikutuksiltaan on verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Edellä mainittuun Savonlinnan kaupunki toteaa, että lakiperusteluita olisi syytä täsmentää siitä, että millaista kaupan säätelyä halutaan esimerkiksi keskustahakuisen ja tilaa vaativan kaupan osalta.

70 § Yleiskaavan käyttö aurinkovoimalan rakentamisluvan perusteena: Savonlinnan kaupunki toteaa, että suoraan rakentamista ohjaava yleiskaava aurinkovoimaloille selkeyttäisi oikeustilaa teollisen kokoluokan hankkeiden suunnittelussa ja luvituksessa. Aurinkovoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa laadittaessa otetaan kaavan sisältövaateissa joka tapauksessa huomioon, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueidenkäyttöä kyseisellä alueella.

71 § Aurinkovoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset: Lakiluonnoksessa todetaan, että aurinkovoimarakentamista ei saa osoittaa merkittävässä määrin metsämaalle eikä ojittamattomille luonnontilaisille suoalueille. Aurinkovoimalan sähkönsiirto on myös järjestettävä. Savonlinnan kaupungin alueella ei ole merkittäviä määriä esimerkiksi joutomaata tai metsätalouskäytössä olleita entisiä suoalueita. Metsäisyys ja järvisyys rajoittaa teollisen kokoluokan mittakaavan omaavien aurinkovoimaloiden sijoittamista Savonlinnaan, mikäli määräys tulee sellaisenaan voimaan.

68 § Tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset: Alueidenkäyttölain uudistuksen perusteluissa todetaan, että tuulivoiman etäisyyssääntelyä koskeva hallitusohjelmakirjaus toteutetaan tavalla, joka mahdollistaa puhtaan energiantuotannon kasvun ohjaten tuulivoimaa asutuksen, sosiaalisen hyväksynnän, luonnon sekä sähkönsiirron näkökulmasta tarkoituksenmukaisille sijainneille. Tuulivoimayleiskaavan sisältövaatimuksia täydennetään etäisyyssääntelyllä. Laadittaessa tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa on huolehdittava siitä, että tuulivoimala sijoitetaan riittävän etäälle olemassa olevista asuinrakennuksista sekä kaavassa osoitetuista asuinalueista ja asuinrakennuspaikoista. Riittävää etäisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon asumiseen kohdistuvien vaikutusten lisäksi muuhun alueidenkäyttöön, rakentamiseen, luonnonympäristöön ja alueidenkäytön taloudellisuuteen liittyvät vaikutukset. Jos tuulivoimarakentamista ohjaava yleiskaava ei sijoitu maakuntakaavassa osoitetulle tuulivoimaloiden alueelle, tuulivoimala on sijoitettava vähintään kahdeksan kertaa tuulivoimalan kokonaiskorkeuden etäisyydelle olemassa olevista asuinrakennuksista ja rakentamisluvan saaneista asuinrakennuspaikoista sekä kaavassa osoitetuista asuinalueista ja asuinrakennuspaikoista.

Otetaan käyttöön suostumusmenettely, jossa tuulivoimayleiskaavan vähimmäisetäisyyttä ei sovelleta, jos kaikki ne maanomistajat, joiden kiinteistö sijaitsee lähempänä kuin kahdeksan kertaa tuulivoimalan kokonaiskorkeuden etäisyydellä suunnitellusta tuulivoimalasta, antavat tähän suostumuksensa.

Savonlinnan kaupunki ei pidä hyvänä lakiluonnoksen etäisyyssäätelyä, mikä tarkoittaisi Savonlinnan kaupungin alueella, että tuulivoimaa voisi sijoittaa vain maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueelle, mitä ei voida pitää puhtaan energiaratkaisujen lisäämisen kannalta tarkoituksenmukaisena. Maakuntakaavoituksen vaatiminen ja uusien vaihemaakuntakaavojen laatiminen lakimuutoksen seurauksena vaikeuttaisi tuulivoimalahankkeiden saamista Suomeen. Yleensäkin Savonlinnan kaupungin mielestä tuulivoiman sijoittaminen muuhun maankäyttöön nähden on parempi ratkaista vaikutusten arvioinnilla eikä mekaanisella etäisyyssäätelyllä. Kaupunki kyseenalaistaa, onko teknistä etäisyysasiaa ja tuulivoimalan korkeussäätelyn vaikutuksia tuulivoimatuotantoon Suomessa selvitetty riittävästi tuulivoimaloiden suunnittelua tekeviltä tahoilta. Lakiesitystä tulisi uudelleen arvioida vielä siten, että tarvittava sähköntuotannon lisäys Itä-Suomeen ei esty. Jos tuulivoiman vaikutukset puolustusvoimien tutkiin saadaan jossain vaiheessa ratkaistua, niin Itä-Suomen ja myöskin Savonlinnan potentiaali tuulivoimatuotannossa voisi olla merkittävä.

Savonlinnan kaupunki ei pidä hyvänä lakiluonnoksen esitystä maanomistajien suostumuksesta. Tässä sälytetään mittavaa viranomais- ja selvitysvastuuta maanomistajista ja suostumussopimusten laatimista sekä sopimusten ylläpitovastuita (maanomistajien ja vuokralaisten vaihtuminen) kunnille, vaikka tietoa ylläpidettäisiin valtion rekistereissä. Samalla lainsäätäjä kuitenkin vesittää suostumukset toteamalla lakiperusteluissa, että suostumuksella ei olisi vaikutusta osallistumisoikeuksiin tai valitusoikeuteen, maaomistajalla olisi oikeus osallistua kaavaprosessiin ja valittaa tuulivoimakaavasta muutoksenhausta säädetyn mukaisesti.

Savonlinnan kaupunki toteaa lisäksi, että tuulivoiman vaikutusten arvioinnissa ja lain perusteluissa on korostettu erityisesti maisemavaikutuksia, joiden rooli on kuitenkin olla osa arviointiprosessia muiden vaikutusten rinnalla. Maisemavaikutuksia syntyy tuulivoimapuistoista jossain määrin kaikissa tuulivoimaloissa. Maiseman haittavaikutusten korostaminen lakipykälässä estäisi käytännössä suuren osan hankkeista edellä mainitun etäisyyssäätelyn ohella.

80 § Kaavan vireilletulosta ilmoittaminen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma: Savonlinnan kaupunki pitää hyvänä mahdollisuutta yhdistää kaavan aloitus- ja valmisteluvaiheen vuorovaikutusmenettelyjä, joka parantaisi mahdollisuuksia järjestää vuorovaikutus kaavan merkittävyyden mukaan.

90 § Asemakaavan ja yleiskaavan laatimisaloite: Maanomistajalla on oikeus tehdä kunnalle perusteltu aloite asemakaavan tai 40, 67, 70 tai 73

§:ssä tarkoitetun yleiskaavan laatimiseksi tai muuttamiseksi omistamalleen alueelle. Kunnan on päätettävä aloitteen hyväksymisestä tai hylkäämisestä monijäsenisessä toimielimessään ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään neljän kuukauden kuluessa aloitteen saapumisesta.

Savonlinnan kaupunki toteaa, että maanomistajan aloiteoikeutta ei välttämättä ehditä käsitellä 4 kk aikarajoitteen sisään esimerkiksi aloitteen sattuessa kesälomien aikana ja maanomistajien antamien tietojen tarkistuksen vuoksi. Jos käsittelyaika lakiin kirjoitetaan, niin aloitteen käsittelyaikaa olisi hyvä pidentää esimerkiksi puoleen vuoteen 6 kk. Maanomistajien aloiteoikeus lisää kunnille tulevaa työmäärää, joka on voitu hoitaa sujuvasti jo nykyisen alueidenkäyttölain puitteissa. Lisäksi jos maanomistaja tekee useita aloitteita, niin pitääkö tätä jotenkin voida rajoittaa, jos asia on ratkaistu jo kertaalleen päätöksellä. Vaaditaanko kaavoituksen aloittamisen käsittelyyn aina aloite vai voidaanko hoitaa nopeammin, jos sekä kaupungilla että maanomistajalla on yhteinen tahtotila asian ratkaisuun kaavalla.

Savonlinnan kaupunki lausuu mielipiteenään, että vaatimus monijäsenisestä toimielimestä olisi hyvä muuttaa esimerkiksi muotoon kunta.

91 § Asemakaavan ja yleiskaavan laatiminen yhteistyössä maanomistajan kanssa: Savonlinnan kaupunki näkee, että vaatimus maanomistajan kaavamuutosaloitteiden käsittelemisestä ”monijäsenisessä toimielimessä” tulee poistaa. Savonlinnan kaupunki on nykyisessä hallintosäännössään siirtänyt toimivaltaansa siten, että kaavoitussopimus hyväksytään viranhaltijapäätöksellä vähäisissä kaavamuutoksissa sekä merkityksellisemmissä kaavoissa kaavoitussopimus on hyväksytty teknisessä lautakunnassa ja kaavoitus on käynnistetty kaupunginhallituksessa. Vähämerkityksellisimmät kaavat ovat edenneet toimielinkäsittelyyn vasta hyväksymiskäsittelyvaiheessa. Käytäntö on ollut kaavamuutoksen hakijan etu, koska kaavoituspäätökset voidaan tehdä nopeammalla aikataululla ja vähemmällä byrokratialla. Päätöstoimivalta pitää laissa olla selkeästi valtuuston delegoitavissa (kunta), eikä käyttää ilmaisua ”monijäseninen toimielin”.

98 § Kansallista kaupunkipuistoa koskevat määräykset: Savonlinnan kaupungin kansallinen kaupunkipuisto on perustettu ympäristöministeriön päätöksellä 28.4.2025. Savonlinnan kaupunki pitää hyvänä muutosta aiempaan 70 §:ään siinä, että hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistaisi lupa- ja valvontavirasto ympäristöministeriön sijasta, mikä keventäisi hyväksymismenettelyä. Lisäksi pykälään lisättävät osallistumista ja vuorovaikutusta koskevat säännökset ovat kannatettavia.

104 § Määräys valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen toteuttamiseksi: Savonlinnan kaupunki haluaa tuoda esille huolensa esityksestä, jonka mukaan valtioneuvosto voisi määrätä kunnan tai maakuntaliiton kaavoittamaan ja hyväksymään kaavan valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen osoittamiseksi tai ratkaisemiseksi. Tämä esitys rajoittaa kuntien ja maakuntien kaavamonopolia, mikä ei ole hyväksyttävä menettelytapa. Kaupunki ei pidä hyvänä, että jos määräystä ei noudateta määräajassa, valtioneuvosto voisi velvoittaa kaavoittamaan uhkasakolla. Tämä uhkaa kuntien ja maakuntien itsenäisyyttä ja päätöksentekoa kaavoituksessa. Savonlinnan kaupunki vastustaa esitystä ja toivoo, että kuntien kaavamonopolia kunnioitetaan jatkossakin.

§ 111 Uusiutuvan energiantuotannon ja ydinvoiman kannalta merkittävää kaavaa koskevan valituksen käsittely kiireellisenä: Savonlinnan kaupunki pitää hyvänä, että alueidenkäyttölain uudistuksessa sujuvoitetaan energiatuotannon ja ydinvoimahankkeiden kaavoitusta siten, että uusiutuvan energian hankkeiden lisäksi myös ydinvoimahankkeiden kaavavalitukset priorisoidaan tuomioistuimissa.

Savonlinnan kaupunki pitää tärkeänä, että oikeusasteissa on riittävät resurssit varattuna asian käsittelyyn ja resurssitarpeet on tunnistettu. Jos lakimuutoksen yhtenä tarkoituksena oli sujuvoittaa prosesseja, niin asioiden käsittelyn hidastuminen oikeusasteissa ei edistä tätä tavoitetta.

§ 114 Valitusoikeus asemakaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä:

Savonlinnan kaupunki pitää hyvänä sitä, että muutoksenhakuoikeus yleiskaavan mukaisissa asemakaavoissa olisi vain niillä, joiden oikeutta, etua ja velvollisuutta asemakaava voi vaikuttaa. Tämä vähentäisi kaavoituksen kokonaiskestoa, jos valituksia ei tulisi, mutta valitusoikeuden tarkistaminen tuomioistuimissa saattaisi viedä myös aikaa.

Lakiuudistus tarkoittaa, että hallinto-oikeuteen pitäisi varata lisää resursseja valitusoikeuden arviointiin. Tai vastaavasti pitäisikö ennakkoarviointia asian osalta tehdä jo kaavoituksen yhteydessä. Jos lakimuutoksen yhtenä tarkoituksena oli sujuvoittaa prosesseja, niin asioiden käsittelyn hidastuminen oikeusasteissa ei edistä tätä tavoitetta.

Laki kaavojen toteuttamisesta:

101 § Lunastus ja korvausvelvollisuus: Lakiluonnoksen mukaan ”lunastus- tai korvausvelvollisuus voi koskea maa- ja metsätaloutta varten osoitettua aluetta vain, jos kaavassa on asetettu sen käyttöä koskevia erityisiä rajoituksia”.

Savonlinnan kaupunki pyytää täsmentämään lain valmistelussa, mitä näillä erityisillä rajoituksilla tarkoitetaan.

101 a § Korvaus metsätalouden harjoittamisen rajoituksesta: Maanomistajalla olisi lain mukaan jatkossa ”oikeus saada maakunta-, yleis- tai asemakaavan suojelumääräyksestä johtuvasta rajoituksesta metsätalouden harjoittamiselle kunnalta korvaus, jos rajoituksesta aiheutuu vähäistä suurempaa taloudellista menetystä. Vähäistä suurempana menetystä pidetään, jos se on vähintään 3000 euroa tai vähintään neljä prosenttia maanomistajan rajoituksenalaisen metsäkiinteistön markkinakelpoisen puuston arvosta, sen mukaan kumpi laskentaperuste on maanomistajalle edullisempi.”

Savonlinnan kaupunki pyytää selventämään, vaikuttaako lakimuutos siten, että rajoituksia ei maa- ja metsätalousalueille kannattaisi korvausten vuoksi kaavassa jatkossa osoittaa ellei tämä ole aivan välttämätöntä kaavan sisältövaateiden täyttämiseksi, jos korvauskustannukset ja kustannusten määrittelyyn kuluva työaika kohdentuvat kunnille. Lakiuudistuksessa lienee kuitenkin tähdätty siihen, että metsänomistajien ja kaupungin olisi jatkossa otettava huomioon entistä enemmän ympäristövaikutuksia ja kestävää kehitystä myös maa- ja metsätalousalueiden hoitamisessa. Savonlinnan kaupungin mielestä valtion pitäisi osoittaa rahoitus korvauskustannuksiin, eikä siirtää metsäkorvausten rahoittamista alueidenkäyttölain uudistamisen kautta kunnille.

Kaupunki toteaa lisäksi, että 3000 euron korvausraja ja 4 % tulee suhteellisen helposti vastaan, joten rajan nostamista olisi hyvä myös harkita.

Kaupunki toteaa lisäksi, että muutos voi pakottaa laatimaan entistä tarkempia luontoselvityksiä jo yleiskaavavaiheessa sekä mahdollisesti isoiltakin alueilta, joten tämä lisää kunnille tulevaa kustannuspainetta.

Kaupunki toteaa vielä, että maa- ja metsätalousalueille ei jatkossa ehkä kannattaisi korvausten vuoksi ohjata yleis- ja asemakaavoissa ulkoilu- ja virkistyskäyttöä, vaikka tälle saattaisi olla yleisen liikkumisen kannalta tarvetta. Myös maisemaltaan arvokkaat metsät eivät välttämättä kuulu muulla lainsäädännöllä suojeltavin alueisiin sekä maisemaltaan arvokkaiden alueiden hakkuut saattavat esimerkiksi Savonlinnan saaristossa vaikuttaa voimakkaasti kaukomaisemaan. Tällaiset alueet haluttaisiin todennäköisesti jatkossakin jättää järeämmän metsänkäsittelyn ulkopuolelle ja kaavoitus olisi luonteva keino osoittaa edellä mainitut luontoarvojen ja virkistyksen kannalta merkittävät sekä arvokkaiden maisemien alueet.

* Lisätty pöytäkirjavaiheessa:

Kohta osallistumisoikeudet: Kaupunki toivoo, että kuntalaisten tiedottamiseen kaavoista käytettäisiin edelleen myös sanomalehteä.

Toimivalta 3 luku 3 §, 4 luku 5 §

Lapsivaikutusten arviointi Ei ole tarpeen arvioida

Yritysvaikutusten arviointi Ei ole tarpeen arvioida

Esittelijä Vt. tekninen johtaja Behm Päivi

Päätösehdotus Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se jättää selostusosan mukaisen lausunnon hallituksen esityksestä eduskunnalle uudeksi alueidenkäyttölaiksi.

Käsittely  Hannu Karvinen esitti Antti Hannikaisen kannattamana, että:

 ”101 a, poistetaan kokonaan 3000 € omavastuu maanomistajilta.”

Päätös Lautakunta hyväksyi esittelijän päätösehdotuksen.

Tiedoksi Maankäyttöpalvelut / kaavoituspalvelut

Toimenpiteet Kaupunginhallitus

KH 30.06.2025     

27/03.00/2025

Valmistelija Vs. hallintojohtaja-kaupunginlakimies Roosa Aaltonen

 roosa.aaltonen@savonlinna.fi, p. 050 401 7788

Selostus Teknisen lautakunnan 17.06.2025 § 119 selostus- ja päätösosan mukaisesti.

Toimivalta Kuntalaki 39 §

Esittelijä Kaupunginjohtajan 2. sijainen Roosa Aaltonen

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää antaa teknisen lautakunnan 17.6.2025 § 119 selotusosan mukaisen lausunnon asiassa.

Päätös  

Tiedoksi Ympäristöministeriö / Lausuntopalvelun kautta

 Maankäyttöpalvelut / kaavoituspalvelut

Toimenpiteet Hallintopalvelut