Tekninen lautakunta
Pöytäkirja 21.10.2025/Pykälä 188

TL 21.10.2025 § 188 

26/10.03.01.09.00/2025

Valmistelija maanmittausinsinööri Jesse Ronkainen, puh. 050 440 2255

 toimistosihteeri Sari Silventoinen, puh. 050 452 2323

Selostus Hallintosäännön mukaisesti tekninen lautakunta päättää yksityisteiden ja yksityisteiden lautta- ja lossiliikenteen avustusperusteista ja avustusmäärärahan jakamisesta.

Tekninen lautakunta on 4.3.2025 § 41 päättänyt vuoden 2025 yksityistieavustusten hakemisesta. Päätöksen mukaisesti avustuksia voidaan myöntää yksityistielle, jolle on perustettu tiekunta ja jonka varrella on vähintään yksi pysyvästi asuttu talous. Avustus maksetaan vain tien pysyvän asutuksen pituudelle.

Avustusta saavien tiekuntien tulee sitoutua seuraaviin ehtoihin:

• tiekunnat eivät voi erikseen vaatia kaupungilta tienkäyttömaksuja kaupungin järjestämien palvelujen ja toimintojen aiheuttaman liikennöinnin osalta (esim. koululaiskuljetukset, kotipalvelu yms.)
• pysyvän asumisen muutokset, jotka vaikuttavat asutun tienosan pituuteen, on ilmoitettava kaupungin yksityistieasioita hoitavalle henkilölle
• kaikkien lauttaliikennettä harjoittavien tiekuntien tulee hakea polttoaineveron palautukset
• tiekunnalle myönnetty avustus voidaan jättää maksamatta, ellei hakemuksen liitteeksi edellytettyjä asiakirjoja ole toimitettu 14.8.2025 mennessä.

Vuoden 2025 talousarviossa yksityisteiden avustusmäärärahaa oli varattu seuraavasti:

• teiden kunnossapito   293 735 €
• teiden perusparantaminen ja jäätiet    49 000 €
• lauttaliikenne  262 346 €

_________________________________________________

   yhteensä  605 081 €

 Talousarviossa esitetty määrärahojen jakaminen eri avustusmuotoihin on talousarvion laatimistekniikkaa, ei avusten lopullista jakoa sitova. Esim. perusparannushankkeiden ja lauttaliikenteen todelliset kustannukset voivat vaihdella vuosittain huomattavasti.

 Aiemmin avustusten jaossa on noudatettu seuraavia pääperiaatteita:

• lauttaliikenteen hyväksyttäviin kustannuksiin on annettu avustuksena se kustannus, mitä valtion avustus ei kata
• teiden perusparantamisavustusta on annettu 7,5 - 10 prosenttia toteutuneisiin kustannuksiin
• valtion avustusta saaville jääteille on korvattu kustannukset täysimääräisesti maksamalla se osuus kustannuksista, mitä valtionavustus ei kata
• muille jääteille on korvattu kustannuksista 75 prosenttia
• loppuraha on jaettu teiden kunnossapitoon euroa/km -periaatteella

• tiet on jaettu kolmeen kunnossapitoluokkaan
• luokittain on selvitetty keskimääräiset kunnossapitokustannukset, joihin maksettavan avustuksen suuruus on suhteutettu
• kutakin pysyvää asutusta kohden on käytetty 50 metrin omavastuuosuutta (eli jokainen asutus vähentää sitä pituutta, jonka mukaan avustus lasketaan)
• tiekunta saa kuitenkin aina vähintään minimiavustuksen, joka on 25 % tien pituuden ja luokan mukaan lasketusta teoreettisesta maksimiavustuksesta (jolloin mikään pysyvää asutusta palveleva tie ei jää kokonaan ilman avustusta).

 Maanmittausinsinööri ja toimistosihteeri ovat laatineet laskelmat siitä, miten käytettävissä oleva avustusraha tulisi jakaa eri avustusmuodoille (perusparantaminen, lautat, jäätiet ja kunnossapito), mikäli käytetään entisiä avustusperiaatteita.

Edellä mainittu yleistarkastelulaskelma on pöytäkirjaliitteenä A.

 Lauttaliikenneavustusten lähtökohtana ovat ne kustannukset, mitä valtio on hyväksynyt lautan kustannuksina ja kaupunki avustaa lisäksi hallinto-, pankki- ja asiantuntijakustannukset. Lauttaliikenteen avustus on 234 011 euroa, vuonna 2024 avustus oli 253 897 euroa.

  Perusparantamisavustushakemuksia ei määräaikaan mennessä oltu haettu.

 Yksityisteiden kunnossapitoon jää laskelman mukaan tänä vuonna avustusrahaa 323 200 euroa (vuonna 2024 317 316 euroa).

 Yksityisteiden kunnossapidon avustuksiin on esitetty laskelmassa

• 1-luokkaan 600 euroa/km, vuonna 2024, 600 euroa,
• 2-luokkaan 495 euroa/km, vuonna 2024, 495 euroa ja
• 3-luokkaan 355 euroa/km , vuonna 2024, 355 euroa.

Keskimääräisten kustannusten mukaan laskettuna avustussummat kattaisivat asutun tienosan kustannuksista luokasta riippuen noin 29 - 31 prosenttia. Tosiasiassa asutun tienosan kustannukset kilometriä kohden ovat yleensä suuremmat kuin koko tien keskimääräiset kunnossapitokustannukset, joten todelliset avusprosentit siten jäävät edellä mainittua pienemmiksi. Tiekuntakohtaiset kustannukset ja samalla avustuksen kattavuusprosentti vaihtelevat kuitenkin huomattavasti.

  Yleistarkastelu muodostaa pohjan määrärahojen jakamiselle eri avustusmuotojen kesken, koska yksityisteiden avustusrahat muodostavat päätöksenteon näkökulmasta yhden yhteisen jaettavan rahan. Jäljempänä olevat esitykset pohjautuvat tässä mainittuun laskelmaan. Muutokset päätettäessä lauttaliikenneavustuksista, jäätieavustuksista tai perusparannusavustuksista vaikuttavat suoraan siihen, minkä verran teiden kunnossapitoavustuksiin jää rahaa.

Lapsivaikutusten arviointi Yksityistieavustuksilla ei suoraa vaikutusta lapsiin.

Yritysvaikutusten arviointi Yksityistietä käyttävillä yrityksillä osittainen merkitys.

Toimivalta Hallintosääntö 4 luku 6 § Lautakunnan erityinen ratkaisuvalta

Esittelijä Tekninen johtaja Siponen Kari

Päätösehdotus Tekninen lautakunta merkitsee tiedoksi selvityksen yksityistieavustusten jakautumisesta vuonna 2025.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

Toimenpiteet Yksityistiepalvelut