Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 19.11.2025/Pykälä 158

RAKYL 19.11.2025 § 158  

Valmistelija Toimistosihteeri Tarja Säily, tarja.saily@savonlinna.fi, p. 044 417 4688,

 ympäristönsuojelun harjoittelija Siiri Franssi, siiri.franssi@savonlinna.fi, ympäristötarkastaja Kirsi Haajanen, kirsi.haajanen@savonlinna.fi, p. 044 417 4686

Selostus JÄTEASIAT

 Etelä-Savon ELY-keskuksen päätökset jätehuoltorekisteriin hyväksymisestä koskien ammattimaista jätteiden kuljettamista

-          Saimaan Vesityö Oy (y-tunnus 0903588-3) (uusi toiminta lisätty jätehuoltorekisteriin)

-          Punkaharjun Kuljetus Muhonen Oy (y-tunnus 0688406-2), kyseessä on olemassa olevan toiminnan hyväksyminen jätehuoltorekisteriin muutetun jätelain 494/2022 mukaisesti.             

-          Savonlinnan Kuormakuljetus Oy (y-tunnus 0994491-3) (uusi toiminta lisätty jätehuoltorekisteriin)

 VESIASIAT

 Pohjavesihanke käynnistymässä

 Savonlinnan kaupunki (maankäyttöpalvelut, ympäristötoimi, Savonlinnan Vesi) ja Itä-Savon Vesi Oy osallistuvat Pohjavesihankkeeseen, jonka tavoitteita ovat pohjavesien suojelun toimenpiteiden edistäminen, suojelusuunnitelmien laatiminen ja päivittäminen, tutkimuksellisen tiedon edistäminen ja sidosryhmäyhteistyö sekä hulevesien ja vesiensuojelutoimenpiteet osana pohjavesien suojelua. Rahoitusta hankkeelle haetaan valtiolta (ELY-keskukselta) marraskuun 2025 aikana ja elinvoimakeskuksesta syksyn 2026 aikana. Suojelusuunnitelmien laadinta ja päivitys toteutetaan opinnäytetyönä tai konsultilla, lisäksi tutkimuksellisia osioita voidaan tarvittaessa tilata alan oppilaitoksilta, GTK:lta tai konsulteilta. Ympäristönsuojelupalvelut toimii hankkeen koordinoijana. Mikäli valtion rahoitus myönnetään, niin hanke saadaan käyntiin kevään 2026 aikana.

 Hankkeessa laaditaan suojelusuunnitelmat Savonrannan Ryttyniemen ja Savonlinnan Seppäharjun 1 luokan pohjavesialueille sekä päivitetään Kulennoisharjun, Punkasalmen, Punkaharjun, Keplakon, Kaamanniemen ja Lähteelän pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat. Suojelusuunnitelmassa tunnistetaan alueen riskitekijät sekä laaditaan suositukset toimenpiteiksi, joilla riskejä vähennetään. Suojelusuunnitelmassa esitetään myös yksityiskohtaiset tiedot pohjavesialueen maaperä- ja pohjavesioloista. Hankkeen edetessä muitakin tutkimustarpeita voi tulla esille (pohjaveden virtaukseen liittyvät kysymykset, haitta-ainepitoisuuksien hallinta, hulevedet, maa-ainestenotto, vesiensuojelu), joilla on vaikutuksia pohjaveden suojeluun. Punkasalmen pohjavesialue on huonossa kemiallisessa tilassa ja on luokiteltu riskialueeksi. Pohjavesien suojelu on keskeinen osa vedenhuollon huoltovarmuutta. Pohjaveden laatua voivat heikentää myös ilmastonmuutoksen tuomat kuivuusjaksot ja rankkasateet. Pohjavesien suojelu on keskeinen osa vedenhuollon huoltovarmuutta.

 Seppäharjun sora-alueen pohjavesitarkkailu

 Ramboll Finland Oy on toimittanut Seppäharjun sora-alueen pohjavesitarkkailun tulokset vuodelta 2025. Tarkkailuohjelman mukaisesti pohjavesinäytteet on otettu 9.10.2025 kolmesta tarkkailupisteestä (HP1 Destia, HP2 ELY ja Pohjavesilampi).

 Havaintoputkessa HP1 Destia ei ole todettavissa merkittäviä muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna. pH (6,7) oli hieman keskimääräistä matalampi. Tutkittujen metallien ja kloridin pitoisuudet olivat alle laboratorion määritysrajojen. Myöskään permanganaattiluku ei ylittänyt laboratorion määritysrajaa. Sulfaatin pitoisuus (25 mg/l) oli keskimääräisellä tasolla. Yleisesti havaintoputken HP1 Destia vedenlaatu on ollut hyvin tasainen ajoittaista raudan nousua lukuun ottamatta.

 Havaintoputkessa HP2 ELY merkittävimmät muutokset olivat raudan ja mangaanin pitoisuuksien voimakkaana nousuna vuodesta 2021 lähtien. Myös permanganaattiluku on kohonnut vastaavasti. Lisäksi sulfaatin pitoisuus on nousussa, mutta kloridin osalta on todettavissa laskeva trendi ajoittaisista pitoisuuspiikeistä huolimatta. Metalli- ja kloridipitoisuuksien myötä myös sähkönjohtavuus on kohonnut.

 Pohjavesilammen vedenlaadussa ei ole todettavissa merkittäviä muutoksia. Kloridi- ja sulfaattipitoisuudet ovat hienoisessa laskussa, mikä näkyy myös sähkönjohtavuuden laskuna. Toisaalta metallipitoisuudet

 ovat pidemmällä aikavälillä hienoisessa nousussa samoin kuin permanganaattiluku. Muutokset eivät kuitenkaan ole yleisesti merkittäviä. Merkittävin muutos on havaittavissa sulfaattipitoisuuden laskussa.

 Tutkituista muuttujista ympäristölaatunormit (Vna 1040/2006) löytyvät vain kloridille (25 mg/l) ja sulfaatille (150 mg/l). Vuonna 2025 todetut pitoisuudet alittavat ympäristölaatunormit selvästi.

 Ruoppaus- ja niittoilmoitukset

 ELY-keskus on vastaanottanut seuraavat ruoppaus- ja niittoilmoitukset seuraavilla kiinteistöillä:

-          740-565-3-13 Pyrylä

-          740-596-2-107 Rantametso

-          740-876-32-2 Päiväkivi

-          740-575-3-14 Jokiranta

-          740-595-8-72 Hännilä

-          740-596-2-77 Koskelo

-          740-025-45-7 As Oy Saimaan Sävel 4

-          246-408-4-217 Rantala

 Savonrannan jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailu

 Ramboll Finland Oy on toimittanut Savonrannan jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun tulokset lokakuulta 2025. Näytteet oli otettu 14.-15.10.2025 neljästä tarkkailupisteestä ja ne tutkittiin MetropoliLabin akkreditoidussa tutkimuslaboratoriossa. Puhdistusvaatimusten osalta kokonaisfosforin pitoisuusvaatimuksesta jäätiin tällä tarkkailukerralla: lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli 0,95 mg/l (lupaehto alle 0,8 mg/l). Puhdistusteho oli hyvä, 98 %. Kahdella edellisellä näytteenottokerralla myös eri typpimuotojen osuudet ovat vaihdelleet. Tällä kerralla nitraattitypen osuus oli kohtuullisen suuri.

Metsä Wood Punkaharjun tehtaiden jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun neljännesvuosiyhteenveto heinä-syyskuu 2025

Savo-Karjalan ympäristötutkimus on toimittanut Metsä Wood Punkaharjun tehtaiden jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun neljännesvuosiyhteenvedon heinä-syyskuulta 2025. Päästötarkkailunäytteet (2 kpl) otettiin 8 h kokoomanäytteinä 27.8. ja 24.9.

Puhdistamolta vesistöön johdetun puhdistetun jäteveden määrä oli tammi-maaliskuussa yhteensä 8927 m3, josta tyhjennyksen osuus heinäkuussa 7162 m3. Kemiallisen hapenkulutuksen ja kokonaisfosforin vesistöpäästöt alittivat jaksolle asetetun enimmäismäärän.

Vesistöpäästöt (kg/d) ja käsittelytehot (%) heinä-syyskuu 2025:

Oravin vesiosuuskunnan panospuhdistamon kuormitustarkkailu

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy on toimittanut Oravin vesiosuuskunnan panospuhdistamon kuormitustarkkailun. Näytteet otettiin kolmena osanäytteenä 15.10.2025 ja 16.10.2025 tulevasta jätevedestä. Tuleva BOD-kuorma 8,9 kg O2/d oli 80 % laitoksen mitoituskuormasta (10 kg O2/d) ja virtaama 27 m3/d oli 33 % keskimitoitusarvosta (Qkesk 45 m3/d). BOD7-ATU:n, kokonaisfosforin sekä kiintoaineen pitoisuus olivat vuosikeskiarvoja koskevia lupaehtoja heikommat. Puhdistustulos oli muilta osin ympäristöluvan sekä valtioneuvoston asetuksen (VnA 888/2006) edellyttämällä tasolla.

Fosforin saostuminen oli tehokasta, liukoisen fosforin jäännös oli 0,046 mg/l. Kokonaisrautajäännös oli koholla, osa raudasta on mahdollisesti karannutta rautasakkaa (4,6 mg/l). Suurin osa Prosessin nitrifikaatio oli vajaata, pH laski prosessissa ja alkaliniteettia ei saatu määritettyä.

Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailun osavuosiraportti 3/2025, Savonlinnan Vesi

Ramboll Finland Oy on toimittanut käyttö- ja kuormitustarkkailuraportin Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolta. Kuormitustarkkailunäytteet on analysoinut Metropoli Lab Oy:n akkreditoidussa ympäristölaboratoriossa. Jätevedenpuhdistusprosessissa syntyvä käsitelty ja kuivattu liete kuljetetaan Kuopion Gasum Oy:n biokaasulaitokselle jatkokäsiteltäväksi. Jäteveden kuormitustarkkailunäytteet otetaan kaksi kertaa kuukaudessa 24 tunnin kokoomanäytteinä ja kertanäytteistä otetaan lähtevän veden bakteerinäyte ja lietenäytteet. Kuormitustarkkailusta laaditaan lyhyet yhteenvedot neljännesvuosittain ja laajempi yhteenveto kerran vuodessa. Tällä jaksolla näytteenottokertoja oli seitsemän.

Puhdistamon toiminta ei saavuttanut tällä tarkkailujaksolla kaikkia voimassa olevassa ympäristöluvan mukaisia pitoisuus- ja puhdistustehovaatimuksia. Puhdistamon toiminta saavutti Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset puhdistusvaatimukset.

Keskimääräinen virtaama oli edellisvuoden matalammalla tasolla, ollen kuitenkin vertailujakson vaihteluvälillä. Tällä jaksolla BOD:n tulokuormitus jatkoi laskuaan ja muilta osin tulokuormitus oli vertailuvuosien vaihteluvälillä. Tarkkailujakson hydraulinen kuormitus ja orgaaninen tulokuorma olivat alle mitoitusarvon. Jaksolla 3 maksimivuorokausivirtaamat ylittivät keskimääräisen mitoitusvirtaaman (11 000 m3/d) viikolla 28, jolloin suurin maksimivuorokausivirtaama oli 20 233 m3/d. Suurin jakson virtaama oli heinäkuun näytteenoton yhteydessä.

Jakson aikana tapahtui yksi verkosto-ohitus. Sillä ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta jakson kuormituslaskentaan. Puhdistamon vesistökuormitus oli edellisvuosia huomattavasti korkeampi. Kiintoaine ja typpikuormitus vesistökuormituksessa oli melkein vuoden 2021 tasoa. Muilta osin nousu oli maltillisempaa. Heinäkuun ensimmäinen tarkkailukerta, jolloin mitattiin jakson korkein virtaama, vaikuttaa koko jakson kuormituksen keskiarvoon merkittävästi.

 Viitamäen suljetun kaatopaikan vesien velvoitetarkkailu

 Ramboll Finland Oy on toimittanut Viitamäen sujetun kaatopaikan vesien velvoitetarkkailun mukaisten näytteiden tulokset. Näytteet otettiin lokakuussa HP1, HP2, HP3,HP4, Iso-Valkialammen pintavedestä ja Pikku-Viitan pintavedestä ja analysoitiin Metropolilabin akkreditoidussa tutkimuslaboratoriossa.

 Kaikissa tarkkailupisteissä vesi oli kirkasta, väritöntä ja hajutonta lukuunottamatta Pikku-Viitaa 110, jonka vesi oli ruskeaa, kirkasta ja hajutonta.

 Havaintoputkessa HP1 kokonaistypen pitoisuus oli aiempia vuosia korkeampi ja  ammoniumtypen määrä oli tarkkailuhistorian korkein, sen osuus kokonaistypestä oli 71 %. Kokonais- ja ammoniumtypen pitoisuudet ovat olleet viime vuosina nousussa, muutoin vedenlaadussa ei todettu merkittäviä muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna, joskin vedenlaatu on myös vaihdellut voimakkaasti tutkimushistorian aikana.

 Havaintoputkessa HP2 kokonaistypen pitoisuus oli laskenut. Ammoniumtypen määrä 128 µg/l oli korkea ja osuus 42 % oli tarkkailuhistorian korkein.

 Havaintoputkessa HP3 kokonais- ja ammoniumtypen pitoisuudet olivat alle laboratorion määritysrajan. Kiintoaineen määrä ja sameus olivat selvästi laskeneet. Muutoin pohjavesiputken HP3 veden laadussa ei todettu merkittäviä muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna.

 Havaintoputkessa HP4 kokonais- ja ammoniumtypen pitoisuudet olivat alle laboratorion määritysrajan. Kiintoaineen määrä 5,5 mg/l oli korkeampi kuin muilla havaintoputkilla, mutta kuitenkin selvästi matalammalla tasolla tarkkailuhistoriaan nähden. Kloridin pitoisuus 6,3 mg/l oli tarkkailuhistorian korkein. Muutoin pohjavesiputken HP4 veden laadussa ei todettu merkittäviä muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna.

 Pintaveden tarkkailupisteessä Iso Valkialampi 109 kokonais- ja ammoniumtypen pitoisuudet olivat selvästi aiempaa matalammat. Kloridipitoisuus ja sähkönjohtavuus on ollut laskussa. Yleisesti vedenlaadussa ei todettu typen pitoisuuksien laskun lisäksi merkittäviä muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna.

 Pintaveden tarkkailupisteessä Pikku-Viita 110 veden sameus oli laskenut edellisestä vuodesta tavanomaiselle tasolle. Happitilanne oli parantunut edellisvuodesta. Kokonaistypen- ja ammoniumtypen osuus oli tavanomaisella tasolla. Yleisesti vedenlaadussa ei todettu merkittäviä muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna.

 Kaakkolammen vanhan kaatopaikan vesistötarkkailu

Ramboll Finland Oy on toimittanut Kaakkolammen vanhan kaatopaikan vesien tarkkailutulokset lokakuulta 2025

 LUONNONSUOJELUASIAT

 Etelä-Savon ELY-keskuksen päätökset luonnonsuojelualueiden perustamisesta

 Hippola: Etelä-Savon ELY-keskus on tehnyt päätöksen noin 3,5 ha:n suuruisen Hippolan luonnonsuojelualueen perustamisesta kiinteistölle RN:o 740-535-17-31. Suojeltava kohde sijaitsee Pihlajaveden Natura 2000-verkoston suojelukohteella ja on lehtoa. Suojelualue koostuu uudesta 3 ha:n alasta ja aiemmasta 0,5 ha:n suojelualueesta, jossa suojelumääräyksiä tiukennetaan. Kiinteistön omistajalle maksetaan korvaus rauhoitusmääräyksistä johtuvista taloudellisista menetyksistä.

 ILMANLAATUASIAT

 Ilmanlaadun mittausten kuukausiraportti, lokakuu 2025

 Savonlinnan ilman laatua seurataan Olavinkadun varteen sijoitetulla mittausasemalla vuosina 2024 - 2025. Lokakuussa tehtyjen mittausten mukaan ilman laatu oli tunnuslukujen valossa hyvä. Pitoisuudet olivat alle ohjearvojen eikä raja-arvotason ylityksiä mitattu. Asemalla aloitettiin 10.1. pienhiukkasten (PM2.5) mittaus.

 Hengitettävien hiukkasten (PM10) huipputuntipitoisuus oli 25 µg/m3. Toiseksi suurin ohjearvoon verrattava vuorokausiarvo oli 14 µg/m3, joka on 20 % ohjearvosta (70 µg/m3).

 Pienhiukkasten (PM 2.5) huipputuntipitoisuus oli 14 µg/m3. Kuukauden suurin vuorokausiarvo oli 9.4 µg/m3 eli 60 % WHO:n ohjearvosta (15 µg/m3).

 Mittausten ajallinen kattavuus oli 100 %. PM10-mittauksen ja PM 2.5-mittauksen aineiston määrä oli 99.6 %.

 Ilmanlaadun uudet raja-arvot ja tavoitteet

 Ympäristöministeriö on tiedottanut kuntia ilmanlaadun uusista raja-arvoista ja tavoitteista sekä niiden merkityksestä kunnille. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 102 §:n mukaan kunnan on varauduttava toimiin, joilla estetään ilmanlaadun raja-arvojen mahdollinen ylittyminen kunnan alueella.  

 EU:n uudistettu ilmanlaatudirektiivi tuli voimaan 10.12.2024, ja se tulee

 toimeenpanna kansallisesti kahden vuoden kuluessa. Ilmanlaadulle raja-arvot tiukkenevat vuonna 2030, mutta jo vuodesta 2026 lähtien kuntien on verrattava oman alueensa ilmanlaatua uusiin raja-arvoihin. Ilmanlaadun mittausasemien mittaustuloksien vertailussa on havaittu, että riski raja-arvon ylittymiselle katupölyn vuoksi on merkittävä.

 Jos vuodesta 2026 lähtien uudet, tiukemmat ilmanlaadun normit ylitetään (sallitut ylityskerrat huomioiden), on kunnissa laadittava toimenpidesuunnitelma. Suunnitelmassa tulee kuvata, kuinka ilmanlaadun raja-arvot saavutetaan viimeistään vuonna 2030.

 Jos kunnan tarvitsee laatia ilmanlaatusuunnitelma ja toteuttaa sen mukaiset toimenpiteet, edellyttää se kunnalta resursseja kuten:

• kunnan asiantuntijoiden ja palkattujen konsulttien työaika
• päästöjen mallintaminen
• toimenpidevaihtoehtojen kartoittaminen
• suunniteltuihin toimenpiteisiin investoiminen ja toimenpiteiden toteuttaminen
• mahdolliset ilmanlaadun lisämittaustarpeet.

 Suunnitelman laatimisvelvollisuudelta vältyttäisiin, jos kunnassa voitaisiin ennaltaehkäistä ilmanlaatunormien ylittyminen esimerkiksi seuraavin keinoin:

• Katupölyn torjunnan tehokkaat keinot, kuten hiekoitusmateriaalin oikeaoppinen valinta, täsmähiekoitus, lumen (ja hiekan) poiskuljetus talven aikana, oikea-aikainen hiekan nosto ja katujen pesu sekä tarvittaessa pölynsidonta. 
• Pienpolton päästöjen vähentäminen tiedottamalla hyvistä puunpolttotavoista, pitämällä tulisijat hyvässä kunnossa ja tekemällä

yhteistyötä nuohoojien kanssa. 

• Liikenteen aiheuttamien ilmanlaatuhaittojen vähentäminen esimerkiksi

edistämällä vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöä, rengasvalinnoilla ja

parantamalla julkista liikennettä.

Lisätietoja:

Säädöshanke Hankeikkunassa

https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=YM073:00/2024

Ilmansuojelun parhaat käytännöt

https://www.ymparisto.fi/fi/saasteettomuus-ja-

ymparistoriskit/ilmansuojelu/ilmansuojelun-parhaat-kaytannot

Ilmanlaatu maankäytön suunnittelussa

https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-244-2

Ilmanlaatu Suomessa

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaatu

 Metsäliitto Osuuskunnan Punkaharjun voimalaitoksen päästömittaukset

 Metsäliitto Osuuskunnan Punkaharjun voimalaitoksen 35 MW kiinteän polttoaineen pääkattilan päästömittaukset toteutettiin 30.9.2025. Varakattiloiden K3 (öljyllä) ja K5 (öljyllä ja nestekaasulla) mittaukset toteutettiin 1.10.2025. Kaikki mittaustulokset alittivat päästöraja-arvot. Mittauspaikat ja mittausyhteet olivat standardin SFS-EN 15259 mukaiset.

 Mittaukset suoritettiin kpa-kattilan toimiessa 21,5 MW teholla. Varakattilan K3 teho oli mittausten aikana 6,5 MW. Varakattilan K5 teho oli öljyllä ja kaasulla 6,5 MW. Tehot vaihtelivat tuotannon mukaan.Mitatut komponentit olivat happipitoisuus (O2), hiilidioksidipitoisuus (CO2), hiilimonoksidipitoisuus (CO), hiukkaset (PM), typpioksidipitoisuus (NOx) ja rikkioksidipitoisuus (SO2). Myös savukaasun määrä, nopeus ja lämpötila mitattiin. Ennen jokaista mittausta tehtiin vuototesti. Kaikki isokineettisyysarvot ja vuototestit olivat hyväksyttäviä.

 Mittaukset teki ja tulokset tulkittiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa/Kymilabsissa akkreditoidussa testauslaboratoriossa.

 MUUT ASIAT

 Maaperän ympäristötekninen tutkimus, Kipparinkatu 21

 Kiinteistöllä 740-3-36-23 on suoritettu maaperän ympäristötekninen tutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö suunnitellun rakennusalueen maaperässä haitta-aineita tai jätteitä. Tutkimus suoritettiin koekuoppakaivuna/kairapistetutkimuksena, ja lisäksi tehtiin geotekninen pohjatutkimus.

 Maanäytteistä tutkittiin laboratorioanalyysein:

-          Raskasmetallit + Hg Vna 214/2007, 4 kpl

-          Öljyhiilivetyjakeet C10-C40, 8 kpl

-          PAH EPA 16 yhdisteet, 4 kpl

-          Bensiinihiilivedyt C5-C10, aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit Vna 214/2007, 4 kpl

Yhteen koekuopista kertyneestä vedestä otettiin myös vesinäyte, josta analysoitiin metallien liukoiset pitoisuudet, PAH-yhdisteet, öljyhiilivedyt C5-C40, aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit.

Tutkimuksessa todettiin pintamaassa VNa 214/2007 kynnysarvon ylittävinä haitta-ainepitoisuuksina ainoastaan arseenia; kynnysarvo 5 mg/kg ylittyi niukasti ollen 6,3-8,6 mg/kg. Arseenipitoisuudet arvioitiin luontaisiksi taustapitoisuuksiksi. Vaikka pitoisuudet alittavat selvästi alemman ohjearvon (50 mg/kg), aiheuttavat ne kuitenkin rajoitteita maarakentamisessa. Lisäksi myöhemmin tehdyssä pohjatutkimuksessa havaittiin tutkimuspisteessä P13 öljyn hajua noin 3-5 m syvyydellä.

Vesinäytteessä todettiin ympäristölaatunormin ylittävät pitoisuudet kobolttia (7,5 µg), bentro(a)pyreeniä 0,16 µg/l sekä PAH-yhdisteiden summa 0,51 µg/l: nämä pitoisuudet heijastavat alueen ja naapurikiinteistöjen maaperässä todettuja pitoisuuksia.

Todettujen epävarmuuksien vuoksi suositellaan että pohjatutkimuksen tutkimuspisteestä P13 otetaan maanäytteet ja rajataan mahdollinen pilaantuneisuus. Todetut kynnysarvon ylittävät arseenipitoisuudet tulee huomioida. Kaivettaessa maa-ainekset tulee sijoittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan, ja uudisrakentamisalueella ekä leikkipaikoilla suositellaan 0,5 m paksuista pilaantumatonta (kynnysarvotason alittavaa) maakerrosta. Maaperän laatua tulee kaivutöiden aikana tarkkailla, ja mikäli viitteitä haitta-aineista havaitaan, työt keskeytetään ja havainnoista ilmoitetaan työnjohdolle ja ympäristöviranomaiselle.

 Kaivannon ympäristötekninen tarkastus, Kuitulaboratorio

 Ramboll Finland Oy on toimittanut raportin kiinteistöllä 740-010-1-31 suoritetusta ympäristöteknisestä tarkastuksesta. Kuitulaboratorion laajennuksen rakennusalueen kaivannossa oli havaittu poikkeavaa kalvoa veden pinnassa, mistä johtuen tehtiin kaivannon ja kaivantoveden ympäristötekninen tarkastus. Kaivannosta otettiin neljä maanäytettä sekä vesinäyte. Kaivannosta otetuissa näytteissä ei todettu VNa 214/2007 kynnysarvoa ylittäviä koknaishiilivetypitoisuuksia, pohjoisseinämässä kuitenkin kynnysarvon tuntumassa oleva pitoisuus. Kaivantovedessä ei todettu laboratorion määritysrajoja ylittäviä pitoisuuksia öljyjakeita. Mikäli kaivua jatketaan syvemmissä maakerroksissa pohjoisen suuntaan, suositellaan, että se tehdään ympäristöasiantuntijan läsnäollessa ja maaperän pitoisuudet varmistetaan kenttämittauksin.

Esittelijä Rakennustarkastaja Karvinen Juha

Päätösehdotus Lautakunta päättää, etteivät edellä olevat asiat anna aihetta ottaa niitä erikseen käsiteltäviksi ja merkitä asiat tiedoksi.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.