Sivistyslautakunta
Pöytäkirja 18.03.2026/Pykälä 47

SL 18.03.2026 § 47 

2/12.06.00.02/2025

Valmistelija Kaupunginlakimies Roosa Aaltonen

 roosa.aaltonen@savonlinna.fi, p. 050 401 7788

 Vt. sivistystoimenjohtaja Tero Tuononen

 tero.tuononen@savonlinna.fi, p. 044 417 4303

Selostus *************** on tehnyt 6.2.2026 päivätyn ja kirjaamoon toimitetun oikaisuvaatimuksen päiväkodinjohtajan viranhaltijapäätöksestä 8.1.2026 nro 202600001: päätös varhaiskasvatuspalveluista. Oikaisuvaatimuksen tekijä on täydentänyt 6.2.2026 tekemäänsä oikaisuvaatimusta 17.3.2026 päivätyllä ja sivistysvirastoon toimitetulla asiakirjalla. Oikaisuvaatimus liitteineen, oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös sekä oikaisuvaatimuksen täydennys ovat liitteinä (salassa pidettävä JulkL 24.1 § 32 kohta).

 Varhaiskasvatuslain (540/2018) 62 §:n mukaan lapsen varhaiskasvatusta koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua 50 §:ssä tarkoitetulta kunnan monijäseniseltä toimielimeltä. Edellä 1 momentissa tarkoitettuun oikaisuvaatimukseen sovelletaan, mitä hallintolaissa säädetään. Hallintolain (434/2003) 49 b §:n 2 momentin mukaan oikaisua saa vaatia se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Lain 49 c §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

 Päätös on annettu oikaisuvaatimuksen tekijälle tiedoksi sähköisesti 8.1.2026 ja oikaisuvaatimus on toimitettu postitse Savonlinnan kaupungin kirjaamoon 6.2.2026. Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 19 §:n mukaan tavallista sähköistä tiedoksiantoa noudattaen asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Oikaisuvaatimuksen tekijä on asiassa asianosainen ja oikaisuvaatimus on tehty määräajassa, joten oikaisuvaatimus on käsiteltävä.

 Hallintolain 31 §:n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista. Asianosaisen on muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Kun oikaisuvaatimuksen täydennys on toimitettu oikaisuvaatimuksen käsittelevälle viranomaiselle ennen asian ratkaisemista, se voidaan ottaa huomioon.

 Kun oikaisuvaatimus on tehty, oikaisuvaatimuksen käsittelevä viranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytettäväksi. Otettuaan oikaisuvaatimuksen tutkittavakseen viranomainen voi muuttaa hallintopäätöstä, kumota päätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuspäätöksessä on annettava perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin.

 Oikaisuvaatimuksen sisältö ja perustelut

 Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan ensisijaisesti, että sivistyslautakunta toteaa 9.5.2025 tehdyn varhaiskasvatuspäätöksen nro 202500095, jolla oikaisuvaatimuksen tekijän lapselle on osoitettu varhaiskasvatuspaikka *************************, olevan edelleen voimassa ja oikeusvaikutuksiltaan viranomaista sitova. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että päätöksessä oleva alkamispäivää koskeva virhe korjataan hallintolain 51 §:n nojalla alkuperäisen varhaiskasvatuspaikkahakemuksen mukaiseksi.

 Toissijaisesti oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että muutoksenhaunalainen päiväkodinjohtajan viranhaltijapäätös 8.1.2026 nro 202600001 kumotaan kokonaisuudessaan lainvastaisena.

 Lisäksi oikaisuvaatimuksessa on esitetty useita oikaisuvaatimuksessa ”varavaatimuksiksi” nimettyjä vaatimuksia, jotka koskevat kirjallisen hallintopäätöksen antamista, asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ja järjestelmä- ja rekisterimerkintöjen oikaisua.

 Perusteina oikaisuvaatimuksen tekijä on vedonnut siihen, että muutoksenhaunalainen päätös on tehty taannehtivasti (päätös on päivätty 8.1.2026, mutta varhaiskasvatuspaikka on myönnetty 5.1.2026 alkaen), päätös on puutteellisesti perusteltu, sillä siinä ei ole yksilöity niitä tosiseikkoja ja oikeusohjeita, joilla alkuperäisen 9.5.2025 tehdyn päätöksen asema on katsottu muuttuneeksi, eikä asianosaista ole kuultu hallintolain edellyttämällä tavalla. Lisäksi oikaisuvaatimuksen perusteena on vedottu päätöksentekijän esteellisyyteen asiassa hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan (ns. yleislausekejäävi) perusteella, sillä päätöksen valmistelija on antanut ennakollisen kannanoton lopputulokseen ennen päätöksen tekemistä.

 Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii muutoksenhaunalaisen päätöksen täytäntöönpanon kieltoa.

 Oikaisuvaatimuksen tekijä on 17.3.2026 täydentänyt tekemäänsä oikaisuvaatimusta seuraavasti: Asiassa on 5.3.2026 tehty uusi sijoituspäätös, jolla lapsen sijoitus on muutettu ************************ 1.3.2026 alkaen. Totean selvyyden vuoksi, että tämä uusi päätös on poistanut riidan lapsen tulevasta sijoituspaikasta 1.3.2026 alkaen. En kuitenkaan peruuta 6.2.2026 tekemääni oikaisuvaatimusta. Vaadin, että sivistyslautakunta ottaa nimenomaisesti kantaa siihen, onko 5.3.2026 tehty uusi päätös poistanut oikeussuojan tarpeen kokonaan, osittain vai ei lainkaan. Vaadin todettavaksi, ettei oikeussuojan tarve ole poistunut siltä osin kuin kyse on 8.1.2026 tehdyn päätöksen lainmukaisuudesta ja sen oikeusvaikutuksista ajalla 5.1.2026–28.2.2026.

 Oikaisuvaatimuksen käsittely

 Muutoksenhaunalaisessa päiväkodinjohtajan viranhaltijapäätöksessä 8.1.2026 nro 202600001 oikaisuvaatimuksen tekijän lapselle on myönnetty varhaiskasvatuspaikka perhepäivähoidosta 5.1.2026 alkaen.

 Oikaisuvaatimuksessa esitettyjä näkemyksiä, jotka liittyvät 9.5.2025 tehtyyn varhaiskasvatuspäätökseen nro 202500095, on käsitelty sivistyslautakunnassa 10.12.2025 § 192, kun lautakunta on käsitellyt asianosaisen tekemää oikaisuvaatimusta päiväkodinjohtajan varhaiskasvatuspäätöksestä 30.9.2025 nro 202500119. Päätöksellään sivistyslautakunta hyväksyi oikaisuvaatimuksen, kumosi päiväkodinjohtajan 30.9.2025 päätöksen ja palautti asian päiväkodinjohtajalle uudelleen päätettäväksi. Asianosainen ei ole hakenut sivistyslautakunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen 10.12.2025 § 192 muutosta hallintovalituksella.

 Asian uudelleen käsittelyn johdosta päiväkodinjohtaja on tehnyt nyt muutoksenhaunalaisen päätöksen 8.1.2026 nro 202600001.

 Edellä mainitut seikat sekä asianosaisen 17.3.2026 toimittama oikaisuvaatimuksen täydennys huomioon ottaen, on lautakunnan annettava perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyyn toissijaiseen vaatimukseen muutoksenhaunalaisen päiväkodinjohtajan viranhaltijapäätöksen 8.1.2026 nro 202600001 kumoamisesta kokonaisuudessaan lainvastaisena sekä vaatimukseen sen täytäntöönpanon kieltämisestä. Oikaisuvaatimuksessa esitettyjä vaatimuksia ja perusteita, jotka liittyvät 9.5.2025 tehtyyn varhaiskasvatuspäätökseen nro 202500095, 30.9.2025 tehtyyn varhaiskasvatuspäätökseen nro 202500119 ja sivistyslautakunnan 10.12.2025 § 192 päätökseen, ei tutkita.

 Päätöksen perusteluista

 Oikaisuvaatimuksen mukaan muutoksenhaunalainen päätös ei ole perusteltu hallintolain 45 §:n edellyttämällä tavalla, koska siitä ei käy ilmi ratkaisuun johtaneet tosiseikat ja selvitykset sekä sovellettujen säännösten yksilöinti sekä miksi aiempi myönteinen päätös on sivuutettu tai millä oikeudellisella perusteella sen oikeusvaikutusten on katsottu lakanneen. Lisäksi on katsottu, että päätöksen perustelut ovat puutteelliset siltä osin kuin päätöksestä ei käy ilmi, miten asianosaisten kuuleminen on toteutettu ja miten kuuleminen on tosiasiassa vaikuttanut ratkaisuun.

 Hallintolain 45 §:n mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

 Päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä, jos:

 1) tärkeä yleinen tai yksityinen etu edellyttää päätöksen välitöntä antamista;

 2) päätös koskee hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän taikka kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia; (29.6.2021/637)

 3) päätös koskee vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista tai sellaisen edun myöntämistä, joka perustuu hakijan ominaisuuksien arviointiin;

 4) päätöksellä hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista eikä muilla ole oikeutta hakea päätökseen muutosta; taikka

 5) perusteleminen on muusta erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta.

 Perustelut on kuitenkin 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa esitettävä, jos päätös merkitsee olennaista muutosta vakiintuneeseen käytäntöön.

 Perustelujen riittävyyttä on arvioitava kokonaisuutena. Jos asianosainen saa riittävän tiedon päätöksen tosiasiaperusteista kuulemisen ja muun selvityksen yhteydessä, oikeuskäytännössä on katsottu, että päätöksen puutteellisuus ei näiltä osin välttämättä johda sen kumoamiseen. (Mäenpää 2023, s. 547). Perustelujen erillinen esittäminen päätöksessä voi olla erityisestä syystä tarpeetonta, kun ne käyvät ilmi esimerkiksi asian esittelylistasta tai kun perustelut on selvitetty yksityiskohtaisesti päätöksentekoon johtavassa menettelyssä (Mäenpää 2023, s. 550).

 Perusteluilla on ensisijainen merkitys asianosaisen oikeusturvan kannalta. Tämän vuoksi perusteluja ei välttämättä tarvitse esittää, kun asianosaisen hakemus tai muu vaatimus hyväksytään sellaisenaan, eikä päätös koske toista asianosaista ja muilla ole oikeutta hakea muutosta päätökseen. Jos päätös kuitenkin on osaksi kielteinen esimerkiksi siihen sisältyvän rajoittavan tai velvoittavan ehdon vuoksi, päätös on ainakin tältä osin perusteltava. Sama koskee päätöstä, joka joltain osin poikkeaa hakemuksesta. (Mäenpää 2023, s. 549-550).

 Tässä tapauksessa menettelyä päivähoitohakemuksen käsittelyssä ja aiemman myönteisen päätöksen (9.5.2025) osalta on selvitetty oikaisuvaatimuksen tekijälle kaupungin ja tekijän välisessä kirjeenvaihdossa sekä myös sivistyslautakunnan 10.12.2025 § 192 päätöksessä. On katsottava, että asianosainen on saanut riittävän tiedon näistä kuulemisen ja muun selvityksen yhteydessä, jolloin muutoksenhaunalainen päätös ei tältä osin ole puutteellisesti perusteltu. Myöskään se, että muutoksenhaunalaisessa päätöksessä ei ole erikseen selostettu sitä, miten asianosaisen kuuleminen on toteutettu tai miten kuuleminen on tosiasiassa vaikuttanut ratkaisuun, ei suoranaisesti tarkoita, että päätöksessä olisi menettelyvirhe puutteellisten perustelujen vuoksi.

 Muutoksenhaunalaisesta päätöksestä eivät kuitenkaan käy ilmi sovellettavat säännökset. Tältä osin muutoksenhaunalainen päätös on hallintolain 45 §:n vastaisena kumottava.

 Päätöksen takautuneisuudesta

 Oikaisuvaatimuksen mukaan päätös on myös lainvastainen siltä osin kuin se on määrätty alkamaan takautuvasti 5.1.2026 alkaen, vaikka itse päätös on tehty 8.1.2026, ilman yksilöityä toimivaltaperustetta ja riittäviä perusteluja.

 Luottamuksensuojaperiaate sisältää vaatimuksen, jonka mukaan viranomaisen on toiminnassaan otettava huomioon yksityisen oikeutetut odotukset ja turvattava ne. Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisten toimien "on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia". Luottamuksen suojaaminen edellyttää myös pidättäytymistä takautuvasta päätöksenteosta. Hallintopäätöksellä ei siten voi olla taannehtivia oikeusvaikutuksia. Yksityisen tulee voida luottaa siihen, että viranomaisen toiminta ei yllättäen tai ainakaan takautuvasti muutu siltä osin kuin se vaikuttaa yksityisen oikeuteen tai etuun rajoittavasti tai muuten negatiivisesti.

 Toisaalta taas on katsottu, että etuja suova hallintopäätös voidaan tehdä takautuvasti. Esimerkiksi juuri varhaiskasvatuspaikan myöntäminen katsotaan tällaiseksi etuja suovaksi hallintopäätökseksi, eikä päätös tältä osin lainvastainen. Tässä tapauksessa muutoksenhaunalainen päätös varhaiskasvatuspaikasta on ratkaistu huoltajien hakemuksen perusteella, jossa palveluntarve on ilmoitettu 1.1.2026 alkaen. Siten kun varhaiskasvatuspaikka on myönnetty 5.1.2026 alkaen, ei päätös ole lainvastainen tältä osin.

 Esteellisyydestä

 Oikaisuvaatimuksessa esteellisyyden aiheuttavaksi ennakkokannanotoksi on katsottu päiväkodinjohtajan 7.1.2026 asianosaiselle lähettämässä sähköpostissa ollut seuraava lause: ”Uusi varhaiskasvatuspäätös tammikuussa 2026 ei muutu, kun toive on edelleen ************ päiväkoti”.

 Hallintolain 28.1 §:n 7 kohdan mukaan virkamies on esteellinen silloin, kun luottamus hänen puolueettomuuteensa vaarantuu muusta erityisestä syystä. Yleislauseke ei yksilöi erityisiä jääviystilanteita vaan viittaa yleisluonteisesti ”muuhun erityiseen syyhyn”. Puolueettomuuden vaarantavan syyn erityisyys edellyttää olosuhteelta laadullista spesifisyyttä, eli lähinnä sitä, että olosuhteen puolueettomuutta vaarantava vaikutus rinnastuu asteeltaan erikseen mainittuihin jääviysperusteisiin (HE 72/2002, s. 82).

 Virkamiehen henkilökohtainen ennakkoasenne asiaan voi tulla esteellisyysperusteena punnittavaksi yleislausekkeen puitteissa. Kuitenkaan julkishallinnossa esteellisyyden perusteet henkilökohtaisen ennakkoasenteen osalta eivät ole niin tiukat kuin esimerkiksi lainkäytössä tuomareiden kohdalla. Tämä johtuu mm. siitä, että hallintovirkamies joutuu asian valmisteluvaiheessa usein ottamaan viran puolesta julkisesti kantaa seikkoihin, jotka ovat myöhemmän päätöksen perusteita jo hallintolain neuvontaperiaatteen vuoksi. Edelleen on otettava huomioon virkamiehen sananvapaus ja se, että viranomaisen pitää tiedottaa vireillä olevista asioista. Julkishallinnossa esteellisyys voi syntyä lähinnä silloin, kun virkamies etukäteen julkisesti ottaa sitovan tuntuisesti kantaa tietyn ratkaisuvaihtoehdon puolesta tilanteessa, jossa kannanotto ei liity asian viranomaisvalmisteluun.

 Oikaisuvaatimuksessa ennakkokannanotoksi katsottu päiväkodinjohtajan lausetta voidaan pitää lähinnä viranomaisen neuvontavelvollisuuteen kuuluvana päiväkodin paikkatilanteen avaamisena ja neuvontana, ei ennakollisena kannanottona siihen, minkälainen päätös varhaiskasvatuksen osalta tullaan tekemään. Siten on katsottava, ettei päätöksenteossa ole tapahtunut väitetyn mukaista menettelyvirhettä esteellisyyden vuoksi.

 Täytäntöönpanon keskeyttämisestä

 Oikaisuvaatimuksen tekijä on pyytänyt päätöksen täytäntöönpaon keskeytystä siihen saakka, kunnes oikaisuvaatimus on ratkaistu. Perusteena täytäntöönpanon keskeyttämiselle on esitetty oikaisuvaatimuksen kohteena olevan päätöksen merkitystä lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistapaan ja käytännön arkeen.

 Hallintolain 49 f §:n mukaan päätöstä, johon saa vaatia oikaisua, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa niin säädetään tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä. Kun oikaisuvaatimus on tehty, oikaisuvaatimuksen käsittelevä viranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytettäväksi. Täytäntöönpanon kieltämis- tai keskeytysasiassa annettuun ratkaisuun ei saa hakea erikseen muutosta.

 Tehty varhaiskasvatuspaikkapäätös 8.1.2026 nro 202600001 on pantu täytäntöön ja perheellä on ollut lapsen varhaiskasvatuspaikka 5.1.2026 lähtien.

Toimivalta Varhaiskasvatuslaki 62 §

Esittelijä Vt. sivistystoimenjohtaja Tuononen Tero

Päätösehdotus 

Käsittely Nuorisovaltuuston edustaja Melina Huttunen poistui kokouksesta pykälän käsittelyn ajaksi.

Päätös 

Tiedoksi Oikaisuvaatimuksen tekijä