Kaupunginhallitus
Esityslista 13.04.2026/Asianro 144

KH 13.04.2026   

198/00.01.03.03/2025

Valmistelija Hallintojohtaja Markus Hämäläinen

 markus.hamalainen@savonlinna.fi, p. 050 470 9394

Selostus Valtuutettu Merja Munck teki 10.11.2025 valtuustoaloitteen kaupunginvaltuuston kokouksessa.

 Valtuustoaloitteen tekijälle ei ole hallintosäännön 85 §:n tarkoittamalla tavalla ilmoitettu aloitteen arvioidusta käsittelyaajasta ja lisätietojen antajasta yhden kuukauden kuluessa. Kaupunginhallitus toteaa, että hallintosäännön 85 §:ssä tarkoitettu ilmoitus on viivästynyt ja saattaa asian tältä osin tiedoksi.

 Valtuustoaloite on liitteenä 1.

 Aloitteen perustelut: Savonlinnan sairaala on elintärkeä osa alueen terveydenhuollon saavutettavuutta, turvallisuutta ja työllisyyttä. Pitkät välimatkat muihin keskussairaaloihin vaarantavat potilasturvallisuutta. Sairaalan toiminnan turvaaminen vahvistaa alueen elinvoimaa, opiskelijamäärien kehitystä ja yritysten sijoittumisedellytyksiä. Esitämme, että kaupunginhallitus ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin tämän aloitteen mukaisesti ja raportoi valtuustolle toimenpiteiden etenemisestä.

Asian arviointi

Kaupunginhallitus toteaa, että aloitteen esille nostamat kysymykset ovat Savonlinnan kaupungin näkökulmasta merkittäviä ja kytkeytyvät kaupungin edunvalvontaan, elinvoimaan sekä asukkaiden palvelujen saavutettavuuteen. Sairaalan toimintaan liittyvät järjestämisvastuut kuuluvat hyvinvointialueelle ja valtakunnalliselle ohjaukselle, mutta kaupunki voi omalla toiminnallaan tukea vaikuttamistyötä ja alueellista yhteistyötä.

Aloitteessa esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää huolellista valmistelua, vaikutusten arviointia sekä yhteistyötä hyvinvointialueen, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa.

Aloitteen sisältämän edunvalvonnan kannalta näyttätyvät keskeisinä seikkoina yhteistyö, riittävät resurssit ja positiivinen yhteistyöhakuinen viestintä.

1. Ympärivuorokautisen päivystyksen kehittämissuunnitelma (esitys Eloisalle ja STM:lle)

Vastauksena esitykseen voidaan todeta yleisesti, että esityksen laatiminen tulee pohjautua erittäin laajaan analyysiin toimenpiteen vaikutuksista mm. potilasturvallisuuteen, palvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen, hyvinvointialueen talouteen ja koko Itä-Suomen aluen elinvoimaan. On osoitettava, että ympärivuorokautisen päivystyksen säilyminen parantaa turvallisuutta (lyhyemmät hoitoonpääsyajat hätätilanteissa, parempi pandemioihin/poikkeustilanteisiin varautuminen) ja ehkäisee pitkällä aikavälillä suurempia kustannuksia, kun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ketju katkeamattomana estää potilastilanteiden pahenemista. Samoin on perusteltava myönteiset vaikutukset aluekehitykseen: sairaalan toiminnan turvaaminen ylläpitää seudun vetovoimaa, tukee työllisyyttä terveyssektorilla ja välillisesti muualla, sekä hidastaa muuttotappiota vahvistamalla asukkaiden luottamusta alueen tulevaisuuteen.

Aloitteessa kuvatun kaltainen esitys tulisi kuitenkin osoittaa sosiaali- ja terveysministeriölle.

Valmistelu vastaavasti kannattaisi toteuttaa yhteistyössä Etelä-Savon hyvinvointialueen ja alueen kuntien yhteistyössä. Esityksen tekeminen edellyttää kohdan 3. mukaista tarkastelua riittävästä resursoinnista.

2. Sairaalan kehittäminen terveys- ja koulutuskeskukseksi (yhteistyö Xamkin ja Samiedun kanssa)

Kaupunginhallitus toteaa, että valtuustoaloitteen 2. kohdassa esitetty Savonlinnan sairaalan kehittäminen terveys- ja koulutuskeskukseksi edellyttää tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueen sekä Xamkin ja Samiedun ja alueen kuntien kanssa, toiminnan vaiheittaista toteuttamista sekä selkeää roolitusta.

Nykyinen yhteistyö luo hyvän perustan tavoitteen jatkokehittämiselle, mutta edellyttää strategista syventämistä. Esityksen tekeminen edellyttää kohdan 3. mukaista tarkastelua riittävästä resursoinnista.

3. Riittävien resurssien varaaminen vaikuttamistyöhön (sairaalan aseman turvaamiseksi)

Erityisesti edunvalvonnan organisointi ja resurssien kohdentaminen ovat kysymyksiä, joilla voi olla merkitystä kaupungin vaikuttamismahdollisuuksien kannalta.

Tällaisten vaativien edunvalvontatehtävien hoitamisessa kunnat ovat käyttäneet erilaisia resursointimalleja: toiset ovat perustaneet erityisiä edunvalvontapäällikön/-asiantuntijan virkoja, toiset taas turvautuneet konsultatiivisiin asiantuntijapalveluihin hankinta- tai sopimuspohjalta. Esimerkiksi monet suuremmat kaupungit ylläpitävät omia edunvalvontayksiköitään tai -henkilöitä, kun taas pienemmät kunnat voivat yhdistää voimansa seudullisesti tai ostaa palveluja yksityisiltä asiantuntijoilta tarpeen mukaan. Etelä-Savossa kunnat tekevät yhteistyötä mm. Maakuntaliiton ja Kuntaliiton kautta edunvalvontakysymyksissä.

 Tehtävä edellyttää:

• strategista osaamista,
• kykyä hahmottaa terveyden- ja sairaanhoidon kokonaisuutta sekä
• vahvaa vuorovaikutus- ja strategisen viestinnän osaamista.

 Nykyisessä organisaatiossa on pääosin tarvittavaa asiantuntemusta, mutta ei riittävästi käytettävissä olevaa työaikaa edunvalvontatyöhön muun työn ohella.

 Mikäli edunvalvontaa halutaan tehostaa aloitteessa esitetyllä tavalla, vaihtoehtoina ovat lisäresursointi joko rekrytoinnin tai asiantuntijapalvelun hankinnan kautta.

 Valtuuustoaloitteen sisältämä esitys resurssien lisäämisestä on tarkoituksenmukaisinta yhdistää suunnitteilla olevan oraganisaatiouudistukseen, koska vasta tuolloin tiedetään myös tarkoituksenmukaisin toteuttamistapa.

4. Laaditaan yhteinen vaikuttamisstrategia

Kaupunginhallitus pitää aloitteessa esitettyä yhteisen vaikuttamisstrategian laatimista perusteltuna, mutta toteaa, että sen valmistelu edellyttää selkeää koordinaatiota ja riittäviä resursseja. Strategisen vaikuttamistyön organisointia arvioidaan osana kaupungin edunvalvonnan kehittämistä.

5. Yhteistyöhakuinen viestintä

Kun kaupunki, hyvinvointialue, lähikunnat ja muut toimijat viestivät johdonmukaisesti samoista tavoitteista, Savonlinnan sairaalan merkitys näyttäytyy päättäjille selkeämpänä ja perustellumpana. Hajanaiset tai ristiriitaiset viestit heikentävät vaikuttavuutta.

Valtakunnallisessa sote‑ohjauksessa ratkaisuja haetaan yhteistyön, ei vastakkainasettelun kautta. Ratkaisukeskeinen, faktoihin perustuva ja rakentava viestintä parantaa kaupungin mahdollisuuksia tulla kuulluksi sekä STM:n että hyvinvointialueen suuntaan.

Viestintä tukee luottamusta ja alueen elinvoimaa. Selkeä ja avoin viestintä lisää asukkaiden, henkilöstön ja opiskelijoiden luottamusta alueen tulevaisuuteen. Tämä on tärkeää sekä potilasturvallisuuden kokemuksen että henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden kannalta.

Viestinnällä on keskeinen rooli edunvalvonnan onnistumisessa, sillä johdonmukainen, positiivinen ja yhteistyöhakuinen viestintä vahvistaa kaupungin viestin uskottavuutta, tukee luottamuksen rakentumista ja parantaa mahdollisuuksia vaikuttaa valtakunnalliseen päätöksentekoon.

Vaikutusten ennakkoarviointi

Kuntalaisvaikutukset:

Päätöksellä on merkittäviä välillisiä vaikutuksia terveyspalvelujen

saavutettavuuteen ja potilasturvallisuuteen.

Taloudelliset vaikutukset:

Rekrytointi tai asiantuntijapalvelun hankinta aiheuttaa lisäkustannuksia.

Toisaalta vaikuttamistyön onnistuminen voi pitkällä aikavälillä vahvistaa

alueen elinvoimaa.

Vaihtoehdon B. vuosittaiset kustannukset saattavat olla arviolta noin

130.000 euron sisältäen työnantajan sivukulut. Vaihtoehto C:n

kustannus on 40.000 – 150.000 euroa vuodessa.

Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset:

Lisäresursointi selkeyttää vastuita ja keventää nykyisen henkilöstön

työkuormaa.

Lapsivaikutukset:

Välilliset vaikutukset liittyvät perheiden palveluturvaan ja

turvallisuudentunteeseen.

Ympäristövaikutukset:

Ei merkittäviä välittömiä ympäristövaikutuksia.

Yritysvaikutukset:

Sairaalan aseman turvaaminen tukee alueen vetovoimaa ja yritysten

sijoittumisedellytyksiä.

Toimivalta Kuntalaki 39 §

Esittelijä Kaupunginjohtaja Ma Ding

Päätösehdotus 

Päätös 

Tiedoksi Valtuustoaloitteen tekijä

Toimenpiteet Hallintopäällikkö