Rakennus- ja ympäristölautakunta
Esityslista 15.04.2026/Asianro 56

RAKYL 15.04.2026    

Valmistelija Toimistosihteeri Tarja Säily, tarja.saily@savonlinna.fi, p. 044 417 4688

Selostus VESIASIAT

 Metsä Wood Punkaharjun tehtaan edustan vesistötarkkailu

 Savo-Karjalan ympäristötutkimus on toimittanut yhteenvedon vuoden 2025 Metsä Wood Punkaharjun tehtaan edustan vesistötarkkailusta. Näytteitä on otettu tehtaiden edustalta, Pihlajaveden Kauvonlahdelta, tarkkailuohjelman mukaisesti kaksi kertaa vuodessa kolmelta eri havaintopaikalta. Tarkkailuun lisättiin referenssihavaintopaikka vuonna 2024. Kokonaisuudessaan Kauvonlahden veden laatua voidaan pitää vuonna 2025 erittäin hyvänä. Havaintopaikkojen välillä ei ole havaittavissa merkittäviä eroavuuksia.                           

 Yrityskiinteistön hule- ja pohjavesien tarkkailu 2025, Punkaharjun kuljetus Muhonen Oy

 Ramboll Finland Oy on toimittanut raportin Punkaharjun kuljetus Muhonen Oy:n yrityskiinteistön (740-597-1-61) hule- ja pohjavesien tarkkailusta vuonna 2025. Pohjavesinäytteet otettiin lajitteluhallin kaivovedestä 13.5., 17.6. ja 29.10.2025 sekä vaaka-aseman kaivosta 29.10.2025. Vaaka-aseman kaivon ei kuitenkaan katsota edustavan pohjavettä, koska siihen pääsee todennäköisesti vuotamaan hule-/pesuvesiä lajitteluhallin lattialta. Hulevesistä näytteet otettiin 7.5. ja 29.10.2025. Hulevesien tarkkailupisteitä on kolme ((1. Tuleva vesi, pohjoinen (taustapiste), 2. Alapuolinen vesi (tarkkailupiste; oja johon yhtyy pohjoisesta ja lännestä tuleva vesi) sekä 3. Tuleva vesi, läntinen (taustapiste). Lokakuussa pisteestä 3. Tuleva vesi, läntinen ei saatu otettua näytettä, koska näytepiste oli kuiva. Näytteet analysoitiin Eurofins Environment Testing Finland Oy:n akkreditoidussa laboratoriossa.

 Laitokselle 8.11.2018 myönnetyn ympäristöluvan (ISAVI/3367/2016) mukaan hulevesistä on analysoitava vähintään pH, sähkönjohtavuus, kiintoaine, öljyhiilivedyt, CODMn sekä antimoni-, arseeni-, elohopea-, kadmium-, kupari-, kromi-, lyijy-, nikkeli-, rauta-, sinkki- ja vanadiinipitoisuudet. Metallit on määritettävä kokonaispitoisuuksina. Pohjavesinäytteestä on tutkittava vähintään pH, väri, haju, yleinen ulkonäkö, sameus, sähkönjohtavuus, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, CODMn, kloridi, sulfaatti, nitraattityppi, ammoniumtyppi, antimoni, elohopea, kadmium, kupari, kromi, lyijy, nikkeli, sinkki, vanadiini ja öljyhiilivedyt. Lisäksi on mitattava pohjaveden pinnankorkeus ja lämpötila. Metallit on määritettävä liukoisina pitoisuuksina. Sekä hule- että pohjavesinäytteistä öljyperäiset hiilivedyt on analysoitava bensiinijakeiden (C5 – C10) ja öljyjakeiden (C10 – C40) pitoisuuksina.

 Alueelta tulevan huleveden vaikutusta laitoksen alapuoliseen ojaveteen ei ollut selkeästi havaittavissa. Alapuolisen ojan tarkkailupisteessä 2. Alapuolinen vesi ainoastaan kemiallinen hapenkulutus CODMn, joka kertoo veden humuspitoisuudesta, oli selvemmin laitoksen yläpuolisia ojavesiä korkeammalla tasolla. Millään tarkkailupisteellä ei todettu öljyhiilivetyjä >C10-C40 tai bensiinijakeita >C5-C10 laboratorion määritysrajaa ylittävinä pitoisuuksina. Metalleista hulevesissä todettiin pieniä pitoisuuksia antimonia, arseenia, kadmiumia, kromia, kuparia, nikkeliä, sinkkiä, vanadiinia ja rautaa. Metallipitoisuuksissa ei ollut merkittävää eroa laitoksen ylä- ja alapuolisissa tarkkailupisteissä.

 Pohjavedessä todettiin touko- ja lokakuussa ympäristölaatunormin ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä >C10-C40. Toukokuun jälkeen lajitteluhallin kaivo pestiin ja kesäkuussa öljyjä ei juurikaan todettu. Lokakuussa pitoisuudet olivat kuitenkin taas kohonneet.             

 Hulevesien laadussa ei raportin mukaan tarkkailuhistorialla 2021-2025 ole ollut havaittavissa selkeää kehityssuuntaa. Pohjaveden osalta pH:n, sulfaatin, sähkönjohtokyvyn ja typen pitoisuudet ovat olleet nousussa, mikä viittaisi laitokselta tulevaan kuormitukseen. Myös CODMn on ollut lievästi nousussa, mutta se on edelleen yleisesti matalalla tasolla.

 Tarkkailua jatketaan ympäristölupapäätöksen (ISAVI/3367/2016) mukaisesti.

 Ruoppaus ja niitto

 Lupa- ja valvontavirasto on vastaanottanut ruoppaus- ja niittoilmoituksia seuraavilta kiinteistöiltä:

 740-565-96-6, Haapalehto

 740-547-3-18, Ahtiala

 740-565-4-200

 740-532-2-33, Koivikko

 740-595-5-37, Pärnänranta

 Lupa- ja valvontavirasto on antanut vastauksen seuraavaan ruoppaus- ja niittoilmoitukseen:

740-565-96-6, Haapalehto ja todennut, että ruoppaus tulee pääsääntöisesti toteuttaa 1.9.-30.4. välisenä aikana, ja vesialueen omistajalle tulee ilmoittaa vähintään 30 vrk ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.

 Putikon kalanviljelylaitoksen vesistötarkkailu

Savo-Karjalan ympäristötutkimus on toimittanut raportin Punkaharjun Myllyjoen vesien tarkkailusta helmikuulta 2026. Näytteitä otettiin 10.2. yhteensä viideltä havaintopaikalta: Putikon kalanviljelylaitoksen yläpuolelta Saarijärvestä, Myllyjoesta laitoksen alapuolelta sekä Niskalammesta ja Saunalahdesta. Myllyjokeen laskevasta Jokelan laskuojasta ei näytteitä saatu, koska oja oli jäätynyt umpeen.

Kalanviljelylaitokselle Saarijärvestä tuleva vesi:

-          happitilanne tyydyttävä

-          kokonaistyppipitoisuus lievästi rehevälle vedelle tyypillinen

-          kokonaisfosforipitoisuus erittäin rehevälle vedelle tyypillinen

-          humuspitoisuus melko alhainen

-          väri lievästi tummentunut

-          hygieeninen laatu tutkituilta osin erinomainen

 Myllyjoen vesi (laitoksen alapuolella)

-          happitilanne erinomainen

-          typpipitoisuus karulle vedelle tyypillinen

-          kokonaisfosforipitoisuus lievästi rehevälle vedelle tyypillinen

-          humuspitoisuus hieman alempi verrattuna Saarijärvestä tulevaan veteen

-          väriluku hieman suurempi verrattuna Saarijärvestä tulevaan veteen

-          hygieeninen laatu tutkituilta osin erinomainen

Myllyjoen Jokelan havaintopaikalla ravinne- ja humuspitoisuudet kasvoivat hieman, ja vesi oli ravinnepitoisuuksiltaan lievästi rehevää, väri lievästi tummunutta. Hygieeninen laatu lähes erinomainen, happitilanne erinomainen. Niskalammen havaintopaikalla vesi oli melko samankaltaista edeltävään verrattuna. Saunalahden havaintopaikalla humus- ja ravinnepitoisuudet laskivat hieman happitilanteen ollessa erinomainen.

Louhen kaivoksen vesien tarkkailu

Ramboll Finland Oy on toimittanut tutkimustodistuksen Louhen kaivoksen vesien tarkkailusta helmikuulta 2026. Tuloksissa ei ollut havaittavissa merkittäviä poikkeamia edellisiin vuosiin verrattuna ja pitoisuudet olivat tarkkailuhistorian yleisellä vaihteluvälillä.

Oravin jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailu

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus on toimittanut raportin Oravin jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailusta. Näytteet on otettu 1.3. ja 2.3.2026. Mitattu tuleva BOD-kuorma, 6,2 kg O2/d oli 62 %

laitoksen mitoituskuormasta ja virtaama, 14 m³/d oli 31 % keskimitoitusarvosta. Puhdistamolta lähtevän veden kokonaisfosforin pitoisuus oli vuosikeskiarvoa koskevaa lupaehtoa heikompi. Saavutettu puhdistustulos oli muilta osin ympäristöluvan sekä valtioneuvoston asetuksen (VNa 888/2006) edellyttämällä tasolla.

Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mukainen juoksutuksen vähentäminen

Elinvoimakeskus on toimittanut tiedoksi 16.3.2026 päätöksensä Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mukaisen juoksutuksen vähentämisestä (aloitus 23.3.2026). Ennusteen mukaan Saimaan vedenkorkeus on jäämässä alkukesällä selvästi keskimääräistä alemmas. Juoksutuksen vähentämisellä pyritään välttämään Saimaan vedenkorkeuden laskeminen normaalivyöhykkeen alapuolelle.

 LUONNONSUOJELUASIAT

 Luonnonsuojelualueen perustaminen

 Itä-Suomen Elinvoimakeskus on tehnyt päätöksen luonnonsuojelualueen perustamisesti kiinteistölle 740-582-1-31 (Harjula). Suojelualueen (0,8 ha) perustamisella toteutetaan Helmi-ympäristöohjelman luonnonsuojelutavoitteita. Kohde kuuluu soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteeseen Kulennoisharjun suot.

 LUPA-ASIAT

 Sulosaaren uusien siltojen ja työnaikaisen varasillan rakentaminen

 Lupa- ja valvontavirasto on toimittanut tiedoksi lausuntonsa vesilain mukaisen luvan tarpeesta Sulosaaren uusien siltojen perustusten vaatiman paalutustyön toteuttamisessa työsiltoja käyttäen. Lausuntoa oli pyytänyt Savonlinnan kaupunki/Destia Oy. Hankkeelle aiemmin myönnetyn luvan 40/2025 (Dnro ISAVI/12410/2024) hakemuksessa paalutus oli esitetty tehtäväksi lautalta, eikä siinä ollut esitetty vaihtoehtona työsiltaa. Työsiltojen tarve on noussut esille urakan kilpailutuksen yhteydessä.

 Lausuntopyynnön mukaan työsillat nopeuttaisivat varsinaisten siltojen rakentamista ja parantaisivat työturvallisuutta, mutta aiheuttaisivat enemmän ja pidempään melua lähiympäristölle lisääntyvän paalutustyön vuoksi.Myös kiintoaineksen vapautumista ja veden samentumista saattaisi tapahtua enemmän.

 LVV:n tuo esille lausunnossaan, että varasillan rakentaminen lisäisi merkittävästi kallioon asennettavien porapaalujen määrää sekä mahdollisesti myös louhinnan tarvetta. Melu- ja tärinähaitat lisääntyisivät huomattavasti. Myös samentumishaittaa aiheutuisi alkuperäistä suunnitelmaa enemmän. LVV katsookin, että hankkeelle on haettava vesilain mukainen lupa.

 ILMANLAATUASIAT

Vuonna 2025 ilmanlaadun mittauksia Savonlinnassa tehtiin keskustassa Olavinkatu 55-57:ssä. Asemalla mitattiin hengitettäviä hiukkasia ja pienhiukkasia. Seurantasopumuksen mukaisesti typen oksideja ei vuonna 2025 mitattu.

Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat vuonna 2025  huomattavasti korkeampia kuin vuonna 2024 vuosikeskiarvon ollessa 15 µg/m3, mikä on 3 µg/m3 korkeampi kuin 2024 ja korkein, mitä Savonlinnassa on 10 vuoteen mitattu. Vuoden 2025 katupölytilanne oli huono: hengitettävien hiukkasten kansallinen ohjearvo ylittyi maalis- ja huhtikuussa selvästi, huhtikuussa yli kaksinkertaisesti. Katupölytilannetta kuvaava hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso 50 µg/m3 ylittyi 21 kertaa (vuonna 2024 ylityksiä oli 7 kpl). Hengitettävien hiukkasten pitoisuus ylitti myös Maailman terveysjärjestön vuorokausiohjearvon ja EU:n uuden ilmanlaatudirektiivin mukaisen hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvon. Vuosikeskiarvo sivusi WHO:n vuosiohjearvoa.

Pienhiukkaspitoisuudet olivat ajoittain myös hyvin korkeita. Pienhiukkaspitoisuuksia kohotti keväällä katupöly, heinä- ja syyskuun lämpiminä jaksoina mitattiin myös korkeita pitoisuuksia, kuten myös pitkin vuotta esiintyneiden kaukokulkeumaepisodien aikana. Pienhiukkaspitoisuudet ylittivät WHO:n vuorokausi- ja vuosiohjearvon, mutta nykyiset ja EU:n uuden ilmanlaatudirektiivin raja-arvot alittuivat.

Savonlinnan keskustan ilmanlaatu vuonna 2025 oli 82 % ajasta hyvä. Selvästi huonointa ilmanlaatu oli maalis-huhtikuun katupölyjakson aikana sekä muutamina päivinä vuoden mittaan, kun pienhiukkasten kaukokulkeuma oli pahimmillaan. Ilmanlaatu luokittui mittausasemalla huonoksi tai erittäin huonoksi vuoden aikana yhteensä 176 tunnin ajan

Raportti kokonaisuudessaan on esityslistaliitteenä A.

 MUUT ASIAT

 LVV:n lausunto maaperän lisätutkimuksista kiinteistöllä 740-512-11-9 (LVV-U/44800/2026)

 Kiinteistöllä 740-512-11-9 osoitteessa Karkulahdentie 5 (entisellä pienvenetelakka- ja korjaamoalueella) on suoritettu Etelä-Savon ELY-keskuksen (lausunto 18.12.2023) velvoittamia lisätutkimuksia kohteen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia varten. Kiinteistön omistaa Savonlinnan kaupunki eikä se sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. LVV:n näkemyksen mukaan lisätutkimus ja puhdistustarpeen arviinti on toteutettu Suomessa yleisesti tunnetuin ja hyväksytyin työtavoin ja -menetelmin, ja puhdistus- ja/tai riskinhallintatoimet voidaan toteuttaa raportissa esitetyin menetelmin ja esitettyihin puhdistustasoihin.

 Maaperälle merkitään maaperän tietojärjestelmään laji ”Puhdistustarve” ja kohteen kiinteistölle ”Toimenpidetarve”. Rannan virkistyskäytön vuoksi mahdollinen sedimentin pilaantuneisuus/jätteisyys tulee tarkemmin selvittää ja tarvittaessa riskinarviota tältä osin päivittää. Alueella tehtävissä maarakennustöissä ja maankäytön muutoksissa on otettava ennalta yhteyttä valvontaviranomaiseen eli LVV:oon.

 LVV:n lausunto Iskola-Kulennoinen sähkölinjan toimenpideraportista

 Lausunto liittyy Iskola-Kulennoinen sähkölinjan maaperän puhdistustyöhön ja koskee 2024 tehtyä pinta- ja pohjavesiseurantaa. Näytteistä analysoitiin 16 yksittäisen PAH-yhdisteen pitoisuudet. Otetuissa näytteissä ei raportin mukaan todettu laboratorion määritysrajoja eikä siten myöskään viitearvoja ylittäviä PAH-pitoisuuksia.LVV tuo esille, että laboratorion tutkimustodistuksen mukaan pintavesinäytteessä 53-55 todetaan laboratorion määritysrajan ylittävä pitoisuus (0,008µg/l) asenafteenia, mutta todettu pitoisuus on pieni. LVV:n näkemyksen mukaan kyllästevalumista ei ole nyt tehtyjen tutkimusten perusteella aiheutunut haittaa alueen pinta- tai pohjavedelle. Tarkkailua jatketaan edelleen.

 Savonlinnan lentoaseman pintavesien tarkkailun vuosiraportti 2025

 Eurofins Ahma Oy on toimittanut raportin Savonlinnan lentoaseman pintavesien tarkkailusta vuodelta 2025. Tarkkailu suoritettiin tarkkailuohjelman mukaisesti kahdesta ojapisteestä (Oja Pt8 ja Oja Pt9) 1.4. ja 28.4. sekä järvitarkkailupaikoilta 1.4. ja 25.8. Pellosjärvi, Kuhajärvi 3 ja Kuhajärvi 4 (syvyydet 1 ja p-1 m).

 Tulokset ojapisteistä:

 Ojapiste 8:

-          Vesi hapanta ja lievästi sameaa, happitilanne välttävä

-          CODCr-arvo alitti laboratorion määritysrajan toisella tarkkailukerralla, melko alhainen myös ensimmäisellä

-          BOD7-arvot alittivat määritysrajat molemmilla tarkkailukerroilla

-          Sähkönjohtavuus pintavesille ominaisella tasolla

-          Kokonaistyppipitoisuudet ilmensivät rehevää tai erittäin rehevää vedenlaatua

-          Kokonaisfosforipitoisuus ilmaisi karua vedenlaatua

 Ojapiste 9:

-          Vesi lievästi hapanta, alkaliniteetti hyvällä tasolla, happitilanne välttävä

-          CODCr- ja BOD7-arvot alittivat laboratorion määritysrajat, vesi kirkasta

-          Sähkönjohtavuudet hieman koholla

-          Kokonaistyppipitoisuus ilmensi rehevää vedenlaatua

-          Kokonaisfosforipitoisuus ilmensi karua vedenlaatua

 Tulokset järvitarkkailupaikoilta:

 Pellosjärvi:

-          Vesi lievästi hapanta, lievästi sameaa, alkaliniteetti hieman koholla, happitilanne keväällä välttävä ja syksyllä erinomainen

-          Sähkönjohtavuus sisävesille tyypillisellä tasolla

-          Kemiallisen hapenkulutuksen arvot ilmensivät keskihumuksista vettä

-          Kokonaistypen pitoisuudet viittasivat rehevään ja kokonaisfosforin pitoisuus lievästi rehevään vedenlaatuun

-          Elokuussa a-klorofyllifitoisuus ilmensi rehevää vedenlaatua

 Kuhajärvi:

-          Vesi lievästi hapanta, keväällä kirkasta ja syksyllä lievästi sameaa

-          Sähkönjohtavuus sisävesille tyypillisellä tasolla

-          Päällysveden happitilanne hyvä tai erinomainen. Kuhajärvi 4:n alusveden hapitilanne keväällä huono, syksyllä hyvä

-          Ravinnepitoisuudet ilmensivät joko karua tai lievästi rehevää vedenlaatua

-          Klorofylli-a:n pitoisuudet pisteellä Kuhajärvi 3 ilmensivät lievästi rehevää ja pisteellä Kuhajärvi 4 rehevää vedenlaatua

Rautapitoisuudet olivat Kuhajärvessä muuten tasaiset, mutta keväällä pisteen Kuhajärvi 3 alusveden pitoisuus oli koholla.

Yhteenvetona raportissa todetaan ojapisteiden vedenlaadun olleen pääasiassa edellisvuosien kaltaista. Kevään kierroksella pisteen Kuhajärvi 4 alusvedessä kokonaistyppipitoisuus oli hieman koholla ja happitilanne huono. Muuten happitilanne oli hyvä tai erinomainen. Järvipisteillä ei ollut havaittavissa selviä kuormitusvaikutuksia.

Esittelijä Rakennustarkastaja Karvinen Juha

Päätösehdotus Lautakunta päättää, etteivät edellä olevat asiat anna aihetta ottaa niitä erikseen käsiteltäviksi ja merkitä asiat tiedoksi.

Päätös