Tekninen lautakunta
Pöytäkirja 12.09.2023/Pykälä 153

TL 12.09.2023 § 153  

973/14.05.00.04/2023

Valmistelija vesihuoltopäällikkö Esa Hinkkanen, p. 044 417 4800

Selostus Taustaa

 Savonlinnan kaupunginvaltuusto on 13.12.2022 § 111 päättänyt tehdä Savonlinnan Veden kustannustehokkuuden selvittämisen ja parantamisen sekä kustannusten vertailun tekemisen muihin kaupunkeihin nähden. Tavoitteena on, etteivät vesihuollon kokonaiskustannukset nouse vuoden 2022 tasosta.

 Vertailu

 Vesihuoltopäällikkö on tehnyt kustannusvertailun Itä-Suomen vesihuoltolaitoksien kesken vuosilta 2021 ja 2022. Alla esitetyt luvut ovat vuoden 2022 vertailusta. Vertailtavat vesihuoltolaitokset ovat:

Iisalmen Vesi -liikelaitos

Imatran Vesi -liikelaitos

Joensuun Vesi -liikelaitos

Kajaanin Vesi -liikelaitos

Keski-Savon Vesi Oy

Kouvolan Vesi Oy

Kuopion Vesi Oy

Kymen Vesi Oy

Mikkelin Vesi -liikelaitos

Pieksämäen Vesi Oy

Porvoon Vesi  -liikelaitos

Vertailtavat vesihuoltolaitokset on valittu laitoskoon perusteella. Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n jaottelun mukaan kaikki mainitut vesihuoltolaitokset lukeutuvat suuriin vesihuoltolaitoksiin. Vertailussa Savonlinnan Vesi on toiseksi pienin vesihuoltolaitos liikevaihdon perusteella.

Vertailun vesihuoltolaitoksissa ei ole muita kunnallisia taseyksiköitä kuin Savonlinnan Vesi. Muut laitokset ovat yhtiömuodoltaan osakeyhtiöitä tai liikelaitoksia. Muut mahdolliset vertailuun ottavat taseyksiköt olivat selkeästi pienempiä tai maantieteellisesti kaukana Itä-Suomesta. Sijainti vaikuttaa kustannustehokkuuteen ja vertailuun. Kallioperäinen ja vesistörikas Itä-Suomi nostaa infrastruktuurin kustannuksia.

Kustannusvertailu on haasteellista laitoksien koosta, yhtiömuodosta ja toimintatavoista johtuen. Joissakin vesihuoltolaitoksissa on esimerkisi toimintoja ulkoistettu, joten henkilöstökulut ovat liikevaihtoon nähden pienemmät, mutta palveluostot vastaavasti suuremmat.

Vertailun materiaali on nähtävillä Cloud Meetingissä. Tiedot eivät ole julkisia.

Päätelmät

Savonlinnan Vedellä on selkeästi eniten henkilöstöä liikevaihtoon nähden. Henkilöstökuluja liikevaihtoon nähden oli toiseksi eniten (26 %). Palveluostot ovat sen sijaan 15 % liikevaihdosta ja vertailun kolmanneksi pienimmät. Työtä tehdään siis omin voimin. Joka tapauksessa henkilöstökulut ja palveluostot yhteensä suhteessa liikevaihtoon, ovat vertailun kalleimmassa päässä.

Maantieteellinen sijainti vaikuttaa kustannuksiin. Savonlinnan Vedellä on suurin verkoston yhteispituus (talousvesijohdot, jätevesi- ja hulevesiviemärit) suhteessa liikevaihtoon. Asiakaskunta on siten harvasti sijoittunut. Vesistöt vaikuttavat myös kustannuksiin. Vesistöön sijoitettuja johtoja on runsaasti, ja jätevesipumppaamoita suhteessa jätevesiviemäripituuteen on tämän vuoksi vertailussa eniten (0,49 kpl / km).

Savonlinnan Vesi investoi toiseksi eniten liikevaihtoon nähden (89 %). Vertailuvuosina on rakennettu pohjavesilaitoksia sekä saneerattu vesihuoltoverkostoja ja vesihuollon laitoksia. Henkilöstökulut suhteessa investointeihin ovat 30 %. Tämä on alle vertailulaitoksien keskiarvon (39 %).

Liikevoittoprosentti (Ebit = liikeylijäämä / liikevaihto) on Savonlinnan Vedellä 15,5 %, ollen vertailun viidennellä sijalla, hiukan yli kokonaiskeskiarvon (14,0 %). Käyttökateprosentti (Ebitda = (liikeylijäämä + poistot) / liikevaihto ) on 52,2 %. Tässä sijoitus on vertailun neljäs. Käyttökateprosentti huomioi investoinneista tehtävät poistot positiivisena asiana verrattuna tuloslaskelmaan, jossa poistot sen sijaan heikentävät tulosta. Vesihuolto on pitkän tähtäimen toimintaa, jossa infrastruktuuriin sijoitus tulee nähdä positiivisena asiana. Siten käyttökateprosentin vertailu on tähdellisempää kuin vain liikevoittoprosentin vertailu.

Kokonaispääoman tuottoaste (ROA = (liikevoittoprosetti x liikevaihto) / tase) on Savonlinnan Vedellä 2,8 % ja vertailun neljänneksi paras. Luku kertoo, kuinka paljon toimintaan sitoutuneelle pääomalle on kertynyt tilikaudella tuottoa.

 Kustannustehokkuuden selvittäminen ja parantaminen

  Vertailulla muihin vesihuoltolaitoksiin, voidaan selvittää kustannustehokkuus. Kaikki kolme talouden mittaria: liikevoittoprosentti, käyttökateprosentti ja kokonaispääoman tuottoaste ovat Savonlinnan Veden osalta vertailussa keskiarvon yläpuolella. Siten kustannustehokkuutta voidaan pitää hyvänä.

 Kustannustehokkuuden parantamiseen on niukasti keinoja. Savonlinnan Veden tulosta kuormittaa viime vuosien mittavat investoinnit ja niistä tehtävät poistot. Investointien kokonaismäärä laskee vuodesta 2024 alkaen, koska Kuhasalmen ja Kulennoisharjun pohjavedenkäsittelylaitokset ovat valmistuneet. Uusien talousveden tuotannon ja jakelun varmistamiseen liittyvien investointien toteuttamista tulee jatkossa arvioida kriittisesti.

 Savonlinnan Vesi saneeraa vesihuoltoverkostoa vuosittain 2,73 miljoonalla eurolla. Vertailusta ei käy selville vesihuoltolaitoksien verkostoiden saneeraukseen käyttämä summa. Toimintakertomuksien ja haastatteluiden perusteella kaikki vesihuoltolaitokset eivät ole vielä ryhtyneet merkittäviin toimiin saneerausvelan hallitsemiseksi. Toisin sanoen osalla vertailulaitoksista saneerausinvestoinnit kasvavat tulevaisuudessa ja poistot tulevat heikentämään tulosta.

 Kustannustehokkuutta voidaan lisätä vähentämällä kuluja tai kasvattamalla tuloja. Infrastruktuurin välttämättömän ylläpidon kustannuksia on vaikea vähentää. Mikäli verkostojen saneeraamista vähennetään, vaikuttaa se väliaikaisesti postiivisesti tulokseen. Käyttötalouden kunnossapidon kustannukset kasvavat kuitenkin vääjämättä, ja säästö saneerauksessa ajaa verkoston huonompaan tilaan ja saneerausvelan kasvuun.

 Talousveden tuotanto on pintavesilaitoksen osalta kalliimpaa, kuin vertailulaitoksilla, joilla on ainostaan pohjavedenottamoita. Kustannustehokkuuden parantamisessa olisi parasta, jos tuloja voisi kasvattaa ja tärkeintä tässä olisi saada kasvatettua vesihuollon asiakasmäärää.

Esittelijä Tekninen johtaja Tikkanen Kari

Päätösehdotus Lautakunta merkitsee kustannusvertailun tiedoksi ja toteaa kaupunginvaltuuston antaman vertailun tehdyksi ja asian siltä osin loppuunkäsitellyksi.

Käsittely Vesihuoltopäällikkö Esa Hinkkanen selosti asiaa.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi Kaupunginvaltuusto