Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 18.10.2023/Pykälä 155

RAKYL 18.10.2023 § 155  

896/11.01.00.00/2023

Valmistelijat Ympäristösuunnittelija Heidi Käyhkö, puh. 044 417 4687, heidi.kayhko@savonlinna.fi ja ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen, puh. 044 417 4685, matti.rautiainen@savonlinna.fi

Selostus JTL-Murskaus Oy hakee kiinteistölle Myllypelto RN:o 740-585-10-38 maa-aineslain mukaista maa-aineslupaa 113 000 m3ktr kokonaisottamismäärälle sekä ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa kallion louhinnalle ja soran murskaukselle. Lupaa haetaan lisäksi toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta.

 Kyseessä on uusi toiminta-alue noin kahdeksan kilometriä Savonlinnan keskustaajamasta itään. Lupaa haetaan kymmenelle vuodelle, vuotuisen oton ollessa keskimäärin 11 300 m3ktr (30 000 tonnia). Ottamismäärä riippuu kuitenkin kiviaineksen kysynnästä. Suunnitelma-alueen pinta-ala on 3,4 ha, josta varsinaista ottamisaluetta on 1,5 ha. Suunnitelma- ja ottamisalue merkitään maastoon lippusiimoin ja alueelle sijoitetaan tarpeellinen määrä korkeusmerkkejä luvan myöntämisen jälkeen. Toiminnan edetessä jyrkänteen yläreunaan asetetaan suoja-aita tai kiviä siten, että ulkopuolisten tahaton joutuminen alueelle estyy. Työmaa-alueesta varoitetaan kyltein. Asiattomien pääsy alueelle estetään tarvittaessa sulkemalla alueelle johtava tulotie lukittavalla puomilla, kun alueella ei ole toimintaa. Tulotien varteen asetetaan kyltti, jossa kerrotaan mm. alueen ja toiminnan harjoittajan nimi sekä yhteystiedot. Alueelle ei sijoiteta pysyvästi rakennuksia tai laitteita, vaan tarvittava kalusto tuodaan toiminnan ajaksi. Alueella voidaan majoittua murskaustoiminnan aikana.

 Maanpinnan korkeus vaihtelee alueella +100,5.+130,0 mpy välillä. Alimmaksi louhintatasoksi esitetään +103,0 mpy. Pohjaveden pinnan ylimmäksi korkeustasoksi on mitattu 3.7.2023 pohjavesiputkesta P1 +99,61 ja pohjavesiputkesta P2 +100,88 (N2000). Pohjaveden ylimmän korkeuden arvioidaan olevan tasolla + 101 m (mpy), jolloin suojakerroksen paksuudeksi pohjavesipintaan jäisi kaksi (2) metriä. Mikäli havaitaan, että pohjaveden pinnan taso poikkeaa ennalta arvioidusta, ottamista ei kuitenkaan uloteta kahta metriä lähemmäksi pohjaveden pinnan tasoa.

 Suunnitelma-alueella ei ole varauksia Etelä-Savon maakuntakaavassa. Alueella ei ole detaljikaavaa. Suunnitelma-alueella ei arvioida olevan erityisiä maisema-arvoja eikä toiminnan arvioida muuttavan merkittävästi nykyistä kaukomaisemaa.

 Alueella 29.6.2023 tehdyn luontoselvityksen mukaan selvitysalueelta ei havaittu luonnonsuojelulain 64 §:n mukaisia suojeltuja luontotyyppejä, vesilain 2 luvun 11 §:n mukaisia suojeltuja vesiluontotyyppejä, metsälain 10 §:n erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai muita luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä kohteita. Ottamisalue ei sijoitu pohjavesialueelle eikä alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ole virtavesi- ja pintavesikohteita, kuten puroja tai lampia eikä tiedossa olevia tai maastokäynnin aikaan havaittuja lähteitä tai talousvesikaivoja.

 Lähimmän asuinrakennuksen pihapiiri sijaitsee noin 370 m etäisyydellä louhinta-alueen reunasta mitattuna. Lähin vesistö Suurijärvi sijaitsee noin 1,3 km etäisyydellä suunnitelma-alueen reunasta.

 Toiminta-aika

 Louhintaa ja murskausta on tarkoitus tehdä alueella 1 - 2 kertaa vuodessa 2 - 8 viikon kestävän yhtämittaisen jakson aikana arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 7:00 - 22:00 välisenä aikana. Louhintaa ja murskausta ei tehdä kesä-heinäkuun aikana eikä välttämättä joka vuosi, sillä yhdellä jaksolla voidaan tarvittaessa tuottaa useamman vuoden tarpeet. Toimintajakson aloittamisesta tehdään kaupungin viranomaiselle ilmoitus.

  Haetut toiminta-ajat ovat seuraavat:

 Raskasta liikennettä alueella voi olla aktiivisena aikana 5 - 20 käyntiä vuorokaudessa pääosin arkipäivinä klo 6:00 - 22:00 välisenä aikana sekä mahdollisesti vähäisessä määrin viikonloppuisin. Kuljetuksissa on tarkoitus käyttää olemassa olevaa tieyhteyttä Tynkkylänmäentien ja Metsäkettulantien kautta.

 Louhinta

 Alueella louhitaan kalliota keskimäärin 30 000 tn/vuosi (11 000 ktr m3/vuosi) ja maksimissaan 60 000 tn/vuosi (22 000 ktr-m3). Louhintaa tehdään luoteesta kaakkoon päin ns. pengerlouhintana, jossa kerralla räjäytettävän kentän paksuus on noin 9 m. Lähes pystysuoran (7:1) louhintarintauksen korkeus on toiminnan aikana 5 - 20 m. Louhintaan kuuluu kallion poraus, panostus, räjäytykset sekä ylisuurien lohkareiden rikotus. Kallion poraus tehdään hydraulisella porauskalustolla, tela-alustaisella poravaunulla, jonka tarvitsema energia tuotetaan dieselmoottorilla. Porauskalustona pyritään käyttämään nykyaikaisia laitteita, joissa on pölynkeräys. Louhintajakson aikana suoritetaan 1 - 6 räjäytystä ja kunkin räjäytyksen kesto on noin 1 - 2 sekuntia. Räjähdysaineita ei varastoida alueella, vaan ne tuodaan alueelle kulloinkin tarvittava määrä ja käytetään välittömästi. Käytettävä räjähdysainemäärä on noin 0,5 - 1 kg/m3ktr irrotettavaa kalliota kohti. Räjäytys- ja louhintatöissä noudatetaan niitä koskevaa erillistä lainsäädäntöä. Louhintatyön toteutuksen yhteydessä laaditaan aina räjäytys- ja turvallisuussuunnitelma ja lisäksi räjäytyskentistä tehdään erikseen räjäytyssuunnitelma. Panostus- ja räjäytystyön tekee siihen pätevöitynyt henkilö.

 Murskaus

 Murskausta tehdään siirrettävällä lokotrack -tyyppisellä tela-alustaisella tai muulla vastaavalla murskausasemalla, joka tuodaan alueelle murskausjakson alkaessa ja viedään pois toiminnan päätyttyä. Murskausasema koostuu murskaimista (2 - 3 kpl), seuloista ja kuljettimista. Asema on polttomoottorikäyttöinen tai sähkökäyttöinen, jolloin sähkö tuotetaan aggregaatilla. Murskausasema on osittain koteloitu ja varustettu vesikastelujärjestelmällä. Eri murskelajikkeita tuotetaan keskimäärin 30 000 tn vuodessa ja korkeintaan 60 000 tn/vuosi. Yksi murskauslaitos tuottaa vuorokaudessa 1500 - 3000 tn mursketta.

 Kiviaineslajikkeiden varastointikasat sijoitetaan murskaamon lähistölle vähentämään melun leviämistä. Tuotettujen murskelajikkeiden varastointiaika on 1 - 3 vuotta. Varastointikasat ovat 5 - 10 m korkuisia, jolloin ne toimivat tehokkaana melun ja pölyn leviämisen ehkäisijänä ympäristöön nähden. Varastointikasojen pölyämistä ehkäistään tarvittaessa vesikastelulla.

 Päästöt ilmaan

 Toiminnassa käytetään porauskaluston ja murskauslaitoksen lisäksi maansiirtoon tarkoitettuja kaivinkoneita, pyöräkuormaajia ja traktoreita. Jalostetut ainekset kuljetetaan ajoneuvoyhdistelmillä, kuorma-autoilla ja traktoreilla. Työkoneiden polttomoottorit toimivat kevyellä polttoöljyllä, jonka keskimääräinen kulutus on 21,7 tn/vuosi, max 43 tn/vuosi.

  Polttomoottoreista syntyvät päästöt ilmaan:

 Alueella voi olla lisäksi murskaustoiminnan aikana tiiviillä pohjalla varustettu aggregaatti, joka tuottaa sähköä mm. taukotuvalle. Aggregaatin sähkön kulutus on 0,002 GWh/a.

 Toiminnassa käytetään mahdollisimman tehokkaita, kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoisia koneita ja laitteita. Murskaus-, louhinta- ja kuljetustyössä käytettävät diesel- ja polttomoottorit täyttävät nykyaikaisille työkoneille asetetut päästönormit. Koneet huolletaan säännöllisesti, mikä pienentää polttoaineen kulutusta ja sitä kautta päästöjä ilmaan.

 Louhintatyössä suurin yksittäinen pölyn aiheuttaja on räjäytystyö, joka kuitenkin aiheuttaa vain hetkellisen pölyämisen. Pölyhaittaa voidaan vähentää pienentämällä irtonaisen kivipölyn määrää, esimerkiksi poravaunut varustetaan tarvittaessa pölynkeräyslaitteistolla. Murskauksessa pölyämistä voidaan vähentää kastelemalla käsiteltävä materiaali ja/tai koteloimalla laitokset sekä pitämällä putoamiskorkeudet mahdollisimman pieninä. Työskentely- ja kuljetusväylien pölyämistä ehkäistään säännöllisellä tienhuollolla ja kunnossapidolla sekä pitämällä ajonopeudet alhaisina ja tarvittaessa vesikastelun avulla. Suurin osa alueella syntyvistä pölyhiukkasista on halkaisijaltaan yli 10 ?m, jotka laskeutuvat päästölähteen läheisyyteen. Pienemmät partikkelit kulkeutuvat arviolta noin 100 m päähän päästölähteestä.

 Melu

 Toiminnasta aiheutuvaa melua on arvioitu vertaamalla hakemuksessa esiteltyihin tutkimustuloksiin, jotka perustuvat vastaavanlaisten viiden eri kohteen meluvaikutuksiin ja niiden vähentämiseen. Merkittävämpiä melunlähteitä toiminnassa ovat murskaus, louhinta, rikotus ja räjäytys. Impulssimaista melua syntyy mm. rikotuksesta ja kiviaineksen syötöstä. Impulssimaisuus vähenee etäisyyden kasvaessa. Porauksesta aiheutuvaa melua voidaan ehkäistä meluseinän avulla. Rikotuksesta aiheutuvan melun leviämistä voidaan rajoittaa sijoittelulla. Räjäytysmelua ei voida merkittävästi vähentää, mutta räjähdys kestää ainoastaan 1 - 2 sekuntia eikä sillä ole vaikutusta keskimääräisiin kokonaismelutasoihin. Räjäytysten häiritsevyyttä voidaan vähentää tiedottamalla räjäytyksestä ennakkoon, painottamalla räjäytykset tiettyihin ja mahdollisimman samoihin kellonaikoihin sekä soittamalla varoitussummeria.

 Murskauslaitos sijoitetaan alueen pohjatasolle mahdollisimman lähelle louhittavaa kallionreunaa siten, että se kaikissa tilanteissa sijoittuu ympäröivien kallioseinien ja/tai varastokasojen suojaan, aivan alkuvaihetta lukuun ottamatta. Kiviaineksen putoamiskorkeuden säätäminen mahdollisimman pieneksi vähentää melun syntyä. Melupäästöjä vähennetään käyttämällä huollettua nykyaikaista koteloitua murskauskalustoa. Louhoksen ja asutuksen välillä on noin 270 m leveä tiheä havupuuvaltainen puustovyöhyke, jolla on melua vaimentava vaikutus.

 Tärinä

 Tärinään voidaan merkittävästi vaikuttaa panostuksella ja vähentämällä kerralla räjäytettävän kalliomassan määrää. Räjäytyksestä aiheutuva tärinä on lyhytaikaista ja vaimenee tehokkaasti etäisyyden kasvaessa. Liikennöinnistä aiheutuvan tärinän vaikutusalue rajautuu teiden ympäristöön. Murskaukseen, kaivamiseen ja kuormaamiseen käytettävästä koneista aiheutuvan tärinän vaikutusalue jää ottamisalueen välittömään läheisyyteen. Tärinän vaikutusalue arvioidaan laskennallisesti ja voidaan tarvittaessa selvittää tärinämittauksin.

 Jätehuolto

 Toiminnassa muodostuvat jätteet lajitellaan, kerätään erillisiin keräysastioihin ja toimitetaan jätelain mukaisiin keräyspisteisiin. Hyötykäyttöön soveltuvat jätejakeet kierrätetään. Talousjätteet (ruoan tähteet, pakkauskääreet yms.) 300 kg/vuosi toimitetaan jäteasemalle. Mahdollisten konerikkojen huoltotöiden yhteydessä syntyvät vaaralliset jätteet (esim. öljynsuodattimet, öljyt yms.) sekä muut vaaralliset jätteet (paristot, polttimot) yhteensä 0 - 2 kg/vuosi varastoidaan tukitoiminta-alueella tiiviissä lukittavassa huoltokontissa ja toimitetaan vaarallisen jätteen vastaanottopisteeseen. Metalliromu 1000 kg/vuosi toimitetaan metalliromun keräykseen tai palautetaan varaosatoimittajille.

 Alueelle ei tule vesi- tai viemäriliittymää. Pölyämisen ehkäisemiseksi mahdollisesti tarvittava kasteluvesi (0 - 100 m3/vuosi) otetaan ympäristön vesistöistä ja tuodaan alueelle erillisessä säiliössä. Työntekijät tuovat juomaveden (noin 0,3 - 0,5 m3/vuosi) alueelle kanistereissa. Alueella voi olla toiminnan aikainen siirrettävä kuivakäymälä työntekijöitä varten. Kuivakäymäläjäte (50 kg/vuosi) kuljetetaan alueen ulkopuolelle kompostoitavaksi. Alueella ei synny jäte- tai prosessivesiä eikä tehdä koneiden tai laitteiden pesuja.

 Hulevedet ohjataan kallistusten avulla alueelle rakennettavaan laskeutusaltaaseen, josta vedet kulkeutuvat alueen luoteispuolen ojastoon ja edelleen Kokonjokea ja Mustajokea pitkin Suurijärveen. Allas mitoitetaan Kuntaliiton Hulevesioppaan mukaisesti. Laskeutusaltaan pohjalle kertynyt liete poistetaan, ojia perataan ja altaan rakennetta laajennetaan tai muutetaan tarvittaessa. Purkuojaan voidaan rakentaa suotopato. Purkuojaan suositellaan sulkuventtiiliä, jotta allas saadaan suljettua mahdollisen onnettomuuden sattuessa.

 Jätehuoltotoiminnot, henkilökunnan paikoitusalue ja mahdolliset sosiaalitilat sijoitetaan tukitoimintojen alueelle, jossa myös työkoneet pääsääntöisesti tankataan. Tarvittaessa tukitoimintojen alueelle perustetaan HPDE-kalvoitettu reunoilta korotettu suoja-alue, jonka tilavuus on vähintään yhtä suuri kuin sinne sijoitettavien polttoainesäiliöiden tilavuus. Suoja-alue perustetaan ympäröivää maastoa ylemmäksi, jolloin mahdollisten sulamis- tai pintavalumavesien pääsy suoja-alueelle estyy.

 Kemikaalit

 Poltto- ja voiteluaineita varastoidaan alueella vain silloin, kun alueella on ottamis-, louhinta- tai murskaustoimintaa ja siten, että päästöjä maaperään ei tapahdu. Polttoainesäiliöt ovat maanpäällisiä, IBC-hyväksyttyjä ja asianmukaisesta tarkistettuja kaksoisvaippasäiliöitä, jotka on varustettu laponestolla ja ylitäytön estävällä sulkuventtiilillä. Säiliöiden yhteistilavuus on korkeintaan 8 m3. Tankkauslaitteisto on lukittava. Alueella ei tehdä öljynvaihtoja tai isompia huoltoja. Pienemmissä huoltotöissä tarvittavat öljyt ja voiteluaineet (max. 100 kg) varastoidaan tiiviillä pohjalla omissa astioissaan murskauslaitoksen mukana kulkevassa lukittavassa huoltokontissa tai vastaavassa.

 Toiminnan riskit

 Toiminnasta mahdollisesti aiheutuva ympäristön pilaantuminen voisi johtua öljyvahingosta tai luvattomien kuormien tuonnista alueelle. Mahdolliseen polttoaine- tai öljyvahinkoon on varauduttu turpeella ja öljynimeytysmatoilla murskausasemalla sekä tukitoiminta-alueella. Murskausasemalla sekä muissa koneissa on tarkistetut alkusammutuskalustot. Alueella noudatetaan työturvallisuuslain mukaisia työskentelytapoja ja alueella työskentelevät henkilöt on perehdytetty toimimaan ympäristövahinkojen varalta. Henkilökunta tarkkailee toimintaa koko ajan ja pysäyttää toiminnan häiriötilanteessa. Mahdollisen ympäristövahingon sattuessa aloitetaan torjuntatoimet välittömästi ja ympäristövahingoista ilmoitetaan aina viipymättä pelastuslaitokselle ja ympäristöviranomaiselle. Mikäli havaitaan merkittävää haittaa ympäristölle, ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin päästöjen vähentämiseksi tai estämiseksi mahdollisimman pian. Alue pidetään siistinä koko toiminnan ajan eikä alueella säilytetä toimintaan kuulumattomia laitteita tai romuja.

 Seuranta ja tarkkailu

 Toiminnassa päivittäin seurattavia asioita ovat mm. tuotantoaika, tuotantomäärä, tehdyt tarkastukset, huollot, keskeytykset ja poikkeavat tilanteet. Louhintatyössä käytetty räjäytysaine, käytetty määrä ja räjäytyksien ajankohdat kirjataan päiväkirjaan. Melua ja pölyä arvioidaan tuotannon aikana jatkuvasti aistinvaraisesti useamman henkilön toimesta. Mikäli valituksia tulee, selvitetään melun / pölyn lähde. Melun leviämistä ympäristöön voidaan selvittää toiminnan aikana myös melumittauksin.

 Pohjaveden tarkkailua ei katsota tarpeelliseksi, koska louhintaa tehdään maaperässä esiintyvän pohjavedenpinnan yläpuolella, joten vaikutuksia pohjavedelle ei oletettavasti muodostu louhinnan seurauksena.

 Pintavesien laatua ja tasoa tarkkaillaan aistinvaraisesti säännöllisesti koko toiminnan ajan laskeutusaltaasta sekä painanteista ja lähialueen ojista. Laskeutusaltaan toimivuutta ja tilavuuden riittävyyttä seurataan silmämääräisesti ja tarvittaessa vesinäytteiden avulla.

 Ottamistoiminnasta mahdollisesti aiheutuvia haittoja tarkkaillaan eri viranomaisten esittämien vaatimusten mukaisesti ja raportoidaan lupapäätöksien edellyttämällä tavalla. Kalliokiviainesten otettu määrä ja laatu ilmoitetaan lupaviranomaisille vuosittain maa-aineslain edellyttämällä tavalla.

 Jälkihoito

 Alueen puusto poistetaan toiminnan etenemisen mukaan ja pinta-maat sekä hyötykäyttöön kelpaamattomat maa-ainekset läjitetään ottamisalueen reunoille tai muuhun tarkoituksen mukaiseen paikkaan. Reunoille kasatut ainekset toimivat melu-, pöly- ja näkösuojana. Ottamisalueella arvioidaan olevan välivarastoitavaa pintamaata noin 30 000 m3, joka hyödynnetään kokonaisuudessaan alueen maisemoinnissa. Toiminnan loputtua alue siistitään ja kaikki laitteet viedään pois. Jälkihoidon avulla ottamisalue pyritään liittämään mahdollisimman luontevasti ympäristöönsä ja palautetaan metsätalouskäyttöön. Kalliorintaukset luiskataan kaltevuuteen noin 1:3. Maisemointia tehdään sitä mukaa, kun lopullinen pohjataso saavutetaan ja toiminnasta vapautuva tila antaa siihen mahdollisuuksia. Mikäli alueelle jää ylisuuria kiviä tai muita hyötykäyttöön kelpaamattomia kiviä, niistä kasataan loivapiirteisiä kumpareita. Maisemointityöt toteutetaan niin, että pintavesistä ei muodostu kohteeseen lammikoita. Maaston muotoilun jälkeen metsitys toteutetaan keinollisesti kylvämällä tai istuttamalla männyntaimia. Toiminnan aikana tiivistyneet maakerrokset, kuten ajoreitit ja varastointialueiden pinnat, rikotaan ja muokataan tarvittaessa ilmavaksi paremman kasvualustan saamiseksi.

 Lupahakemus on CloudMeetingissä luottamushenkilöiden nähtävillä esityslistaliitteenä A. Muut asian käsittelyssä kertyneet asiakirjat ovat luottamushenkilöiden tutustuttavissa kokouksessa.

 Kuuleminen

 Hakemuksesta julkaistiin vireilletulokuulutus 15.8. - 3.10.2023 Sa-vonlinnan kaupungin verkkosivuilla ja 30.8.2023 paikallislehti Sa-vonmaassa. Kuulutus lähetettiin erikseen kirjallisesti tiedoksi naa-purikiinteistöille. Hakemusta koskeva avoin kuulemistilaisuus järjestettiin 21.9.2023 Savonlinnan kaupungintalolla.

 Lupahakemuksen kuulemisaikana jätettiin 13 hakemusta koskevaa muistutusta. Muistutuksissa on tuotu esille mm. seuraavaa:

 - aluetta on markkinoitu rauhallisena lapsiperheille soveltuvana asumispaikkana ja monet ovat muuttaneet alueelle juuri tästä syystä, kiinteistöjen arvon arvioidaan laskevan

 - alueen tiestö on nykyäänkin huonokuntoinen ja kapea, lisääntyvä raskasliikenne tuottaisi monia ongelmia ja heikentäisi lii-kenneturvallisuutta, teillä liikkuu paljon lapsia ja hevosia

 - toiminnasta aiheutuisi haittaa alueella jo olevalle ja suunnitteilla olevalle elinkeinotoiminnalle, kuten ratsastusterapia ja perhehoitokoti, joissa asiakkaina on aistiyliherkkiä henkilöitä

 - toiminta heikentäisi alueen luontoarvoja sekä viihtyvyyttä ja asukkaiden terveyttä melu- ja pölyhaittojen vuoksi

 - ainoastaan yhden päivän aikana tehtyä luontoselvitystä pidetään riittämättömänä eikä esim. lepakoita ja sammakoita ole inventoitu

 - toiminnassa muodostuvien hulevesien arvioidaan heikentävän vuosia kunnostetun Suurijärven veden laatua ja pilaavan lähialueen kaivot

 - maakuntakaavaa pidetään riittämättömänä ohjaamaan alueen maankäyttöä, asemakaava tulisi laatia

 - alue on kulttuurihistoriallisesti arvokasta, muinaisjäännöksiä voi olla vielä löytymättä

 - lähialueelle on haettu lupaa vastaavalle toiminnalle aiemmin, lupaa ei myönnetty

 - toiminnalle olisi lähialueella parempia sijoituspaikkoja

 - lupahakemuksessa esitetylle ottomäärälle riittäisi neljän vuoden lupa-aika, jolloin asukkaiden kärsimä haitta olisi vähäisempi.

 Muistutukset ovat kokonaisuudessaan CloudMeetingissä luottamushenkilöiden nähtävillä osana esityslistaliitettä B. Hakemuksesta annetut lausunnot ovat referoituna pöytäkirjaliitteessä C.

 Hakijalle varattiin mahdollisuus vastineen antamiseksi muistutuksista ja lausunnoista. Vastineessa 12.10.2023 on yksityiskohtaisesti pääosin kumottu muistutuksissa esitettyjä seikkoja. Vastineen mukaan hakemuksen tarkoittama toiminta ei ole risriidassa MAL 3 §:n tai 6 §:n kanssa ja lupa tulisi näin ollen myöntää. Vastine on kokonaisuudessaan CloudMeetingissä luottamushenkilöiden nähtävillä osana esityslistaliitettä B.

 JTL-Murskaus Oy on toimittanut vastineen liitteenä hakemusasiakirjoihin lisättäväksi ympäristömeluselvityksen. Selvityksen laskennallisen mallinnuksen tulosten perusteella kallion porauksesta aiheutuvan melun päiväajan keskiäänitaso ei normaaleissa sääolosuhteissa / kasvusto-olosuhteissa ylitä valoneuvoston asetuksen 800/2010 melutason raja-arvoja asuin- tai lomarakennuksilla.

 Ympäristöpäällikkö ja ympäristösuunnittelija ovat tehneet 8.11.2022 maastokäynnin yhdessä luvan hakijan kanssa suunnitellulle maa-ainesten ottamispaikalle, joka on pääosin kuusta kasvavaa kallioista talousmetsää, jossa hakkuita ei ole tehty vuosikymmeniin. Sen sijaan hakattua talousmetsää on ottamispaikan ulkopuolella asutuksen suuntaan. Maaperää peittää ohuehko kunttakerros. Kalliorintaus, jossa on paikoin kallion paljastumia, ei ole kovin jyrkkäpiirteinen kuin vähäiseltä osin. Yksityistieltä johtaa olemassa oleva metsäautotie ottamispaikalle.

Esittelijä Ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen puh. 044 417 4685, matti.rautiainen@savonlinna.fi

Päätösehdotus Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää myöntää JTL-Murskaus Oy:lle maa-aines- ja ympäristöluvan kiinteistölle Myllypelto RN:o 740-585-10-38 pöytäkirjaliitteen C mukaisesti ja hyväksyä siihen liittyvän kaivannaisjätesuunnitelman.

Hakemus toiminnan aloittamiseksi vakuutta vastaan ratkaistaan kokouksessa.

Lupahakemuksen tarkoittamia toimintoja on harjoitettava (myös mahdollisten aliurakoitsijoiden osalta) 14.8.2023 vireille tulleen lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja lausunnoista sekä muistutuksista annetun vastineen mukaisesti mukaisesti, ellei tästä päätöksestä ja lupamääräyksistä muuta johdu.

Toiminnan tulee täyttää louhinnan ja murskauksen osalta valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta, ns. MURAUS-asetuksen (800/2010) vaatimukset. Toiminnassa noudatettava valtioneuvoston asetuksessa kaivannaisjätteistä (190/2013) annettuja säädöksiä.

Jos ympäristönsuojelulain, maa-aineslain tai jätelain nojalla annetaan lupamääräyksiä ankarampia tai poikkeavia säännöksiä, on niitä tämän luvan estämättä noudatettava.

Luvan saajan on toimitettava lupaviranomaiselle maa-aineslain 12 §:n mukainen 20 000 euron vakuus lupamääräysten noudattamiseksi ennen tämän luvan mukaista maa-ainesten ottamisen aloittamista ja viimeistään kaksi (2) kuukautta tämän lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Vakuuden tulee olla voimassa 31.12.2033 saakka.

Lupaviranomainen palauttaa vakuuden, kun ottamisalue on loppu-tarkastuksessa katsottu hyväksyttävästi jälkihoidetuksi. Mikäli jälkihoitoa ei hyväksytä ja luvan haltija ei määräyksestä huolimatta hoida jälkihoitovelvoitetta, tarpeelliseksi katsotut työt voidaan teettää käyttämällä hakijan asettamaa vakuutta. Lupaviranomainen voi erityisestä syystä määrätä lisävakuuden asettamisesta, mikäli vakuuden ei voida katsoa olevan riittävä lupamääräyksessä 52 tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamiseksi.

Lupa on voimassa 31.8.2033 saakka. Kaikki luvassa määrätyt toimenpiteet tulee suorittaa loppuun luvan voimassaoloaikana. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista.

Lautakunta perii ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 3 §:n maksutaulukon mukaisesti lupamaksuna 5 410 euroa, johon sisältyy ympäristöluvan lupamaksu 2 700 euroa, haettavaan ottamismäärään perustuva 2 260 euron maksu (0,02 euroa/m³) sekä lupahakemuksen käsittelymaksu 450 euroa. Lisäksi vakuuden käsittelystä peritään taksan mukainen maksu 250 euroa.

Lupa- ja vakuudenhyväksymismaksut ovat yhteensä 5 660 euroa.

Lisäksi hakijalta peritään vireilletulokuulutuksen ja lupapäätöksen julkipanokuulutuksen julkaisemisesta sanomalehdessä aiheutuvat maksut toteutuvien kustannusten mukaisesti.

Päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Lupapäätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin määrää.

Käsittely

1)      Ympäristöpäällikkö on täydentänyt lautakunnan jäsenille sähköpostitse 16.10.2023 toiminnan aloittamisluvan ehtoja seuraavasti (vaihtoehtoon, että lupa myönnetään):

d)      Ottamispaikka on luvan hakijan kustannuksellaan ennallistettava alkuperäisiin maaston muotoihin kiviaineksella, kasvukerroksella ja metsän istutuksilla yhden (1) vuoden kuluessa luvan tultua lopullisesti hylätyksi.

2)      Ympäristöpäällikkö on täydentänyt lautakunnan jäsenille sähköpostitse 16.10.2023 toiminnan aloittamisluvan perusteluja seuraavasti (vaihtoehtoon, että lupa myönnetään):

  Toiminnan aloittamislupa myönnetään ehdoilla, joilla voidaan turvata ottamispaikan asianmukainen ennallistaminen, mikäli lupa hylätään lopullisesti valituksen johdosta hallinto-oikeudessa tai lupaviranomaisen mahdollisessa uudestaan käsittelyssä hallinto-oikeuden asian palauttamispäätöksen seurauksena.

  Ottamispaikka on asiakirjojen ja maastotarkastelun perusteella keskellä talousmetsää, eikä alue ole kaavoitettu esim. virkistyskäyttöön. Ottamisalueella ei ole osoittavissa sellaisia luontoarvoja, jotka olisivat toiminnan aloittamisen esteenä, eikä häiriintyviä kohteita sijaitse säädöksiä lähempänä ottamisaluetta. Toiminnan aloittaminen keskimääräisellä, vähäisellä 11 300 m3 vuoden ottamismäärällä ei muuta kaukomaisemaa eikä pilaa vesistöjä paikassa, joka sijaitsee kaukana vesistöistä ja johon vaaditaan rakennettavaksi hulevesien laskeutumisallas (vesistöihin vaikuttaa moninkertaisesti enemmän lähempänä sijaitsevat maa- ja metsätalouden ojitukset).

  Kyseessä on poikkeuksellinen maa-aineisten ottamisasia ottaen huomioon, että luvan hakijalla on noin 10 km päässä Louhen kalkkitehtaan alueella käytettävissään miljoonia kuutioita kalkkipitoista sivukivimursketta, jolla ottamispaikan ennallistaminen voidaan tehdä; tämä mahdollistaa ottamispaikan ennallistamisen ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lisäksi ennallistamisessa voidaan käyttää vaadittua 20.000 euron vakuutta. Lupaviranomaisen toimivalta ei ulotu murskeen kuljettamiseen yleisillä teillä.

  Kalkkikivimurske ei kuitenkaan sovellu pehmeytensä ja graniittia / gneissiä huonomman kulutuskestävyytensä takia kaikkiin käyttötarkoituksiin, kuten pohjarakentamisiin, valtion tien rakentamisiin tai liukkauden torjuntaan (kalkkikivimurske jää hienojakoisuutensa takia herkemmin kiinni levittimiin ja jauhautuessaan pölyää enemmän). Näin ollen toiminnan aloittamislupa edistää kilpailua kalliokiviainesmarkkinoilla lähitulevaisuudessa.

  On huomattava, että toiminnan aloittamislupia on myönnetty joskus kunnan ympäristölupaviranomaisessa maa-ainesten ottamis- ja murskauslupien yhteydessä, Savonlinnassa viimeksi 30.8.2023 kokouksessa, ja että Itä-Suomen hallinto-oikeus voi kumota toiminnan aloittamisluvan välittömästi ennen mahdollisten valitusten ratkaisemista, ts. ennen kuin louhinta ehditään edes aloittamaan.

3)      Ympäristöpäällikkö on täydentänyt lautakunnan jäsenille sähköpostitse 16.10.2023 lupamääräysten perusteluja seuraavasti:

  . Muistutukset on huomioitu soveltuvin osin lupamääräyksissä 1 - 4, 9, 12 - 19, 21 - 28, 30 - 33 ja 39 - 46.

4)      Ympäristöpäällikkö täydensi lautakunnan kokouksessa 18.10.2023 maa-aines- ja ympäristöluvan luparatkaisun yleisiä perusteluja seuraavasti:

Muistutuksessa esitetty mahdollinen lepakkojen elinalue ottamisalueella ei ole relevantti, koska keskellä kuusimetsää olevat kalliopaljastumien vähäiset raot eivät ole tyypillisiä lepakkojen pesimisluoliin rinnastettavia paikkoja. On huomattava, ettei Etelä-Savon ELY-keskus ole lausunnossaan nostanut lepakoita eikä muitakaan luontoarvoja maa-aines- ja ympäristöluvan myöntämisen esteeksi.

 ------------

  Varapuheenjohtaja Seppo Kosonen teki muutosehdotuksen jäsenten Liisa Hirvosen ja Pekka Laitisen kannattamana, ettei haettua maa-aines- ja ympäristölupaa myönnetä pöytäkirjaliitteen D mukaisin perustein.

  Ympäristöpäällikkö täydensi päätösehdotustaan seuraavasti:

Lautakunta päättää hylätä hakemuksen toiminnan aloittamiseksi ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa.

  Keskustelun päätteeksi puheenjohtaja Markku Valjakan äänestysesityksen tultua hyväksytyksi suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin ympäristöpäällikön täydennetyn päätösehdotuksen puolesta seitsemän (7) JAA-ääntä (Asikainen, Cederström, Jääskeläinen, Löppönen, Pöyhönen, Seppänen ja Valjakka) ja Kososen muutosehdotuksen puolesta kolme (3) EI-ääntä (Hirvonen, Kosonen ja Laitinen).

  Puheenjohtaja totesi äänestyksen jälkeen ympäristöpäällikön täydennetyn päätösehdotuksen tulleen hyväksytyksi.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin täydennetyssä muodossaan. Toiminnan aloittamislupaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa ei myönnetä.

Perustelut Hakemuksessa esitetty toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain edellytykset luvan myöntämiselle. Lupamääräysten tarkemmat perustelut ja sovelletut oikeusohjeet on esitetty pöytäkirjaliitteessä C.

 Toiminnan aloittamislupaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa ei myönnetä, koska haettu toiminta on luonteeltaan sellaista, että ympäristön tilaa ei voida palauttaa ennalleen, mikäli valitusviranomainen kumoaa lupapäätöksen.

Toimenpiteet JTL-Murskaus Oy

 Teknisen toimialan hallintopalvelut / laskutus

Tiedoksi Savonlinnan kaupungin terveydensuojeluviranomainen

 Savonlinnan kaupungin rakennusvalvontaviranomainen

 Savonlinnan kaupungin kaavoitusviranomainen

 Etelä-Savon ELY-keskus

 Ympäristötarkastaja

 Muistutuksen esittäjät