Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 21.02.2024/Pykälä 36

RAKYL 21.02.2024 § 36  

1236/11.01.00.00/2023

Valmistelija Ympäristösuunnittelija Heidi Käyhkö, puh. 044 417 4687, heidi.kayhko@savonlinna.fi

Selostus Destia Oy hakee kiinteistölle Jokela II RN:o 740–560–8–25 maa-aineslain mukaista lupaa kiviainesten ottamiseen 200 000 m3ktr:n (190 000 m3ktr kalliota ja 10 000 m3ktr moreenia) kokonaisottamismäärälle ja ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa kallionlouhinnalle sekä kiviaineksen murskaustoiminnalle. Lupaa haetaan kymmeneksi (10) vuodeksi lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Laskennallinen vuosittainen ottamismäärä on näin ollen 20 000 m3ktr, määrä kuitenkin vaihtelee markkina- ja työtilanteen mukaan. Kiviainesta käytetään tie- ja muuhun rakentamiseen joko sellaisenaan tai jalostamalla erikokoisiksi murskelajikkeiksi.

 Kyseessä on uusi maa-ainestenottoalue lähellä Parikkalan rajaa osoitteessa Kirjavalatie 712, Putikko, jota koskien Destia Oy on tehnyt yksityisen maanomistajan kanssa maa-aineksen ostosopimuksen. Kiinteistön pinta-ala on 15,78 ha, suunnitelma-alueen pinta-ala 3,7 ha ja varsinaisen ottoalueen pinta-ala 2,0 ha.

 Suunnitelma-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on noin 1,5 km etäisyydellä. Suunnitelma-alueella ei ole kaavamerkintöjä Etelä-Savon maakuntakaavassa. Alueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 550 m etäisyydellä. Ottamistoimintaa ei uloteta 30 m lähemmäksi naapurikiinteistön rajaa. Lähimmät vesistöt ovat noin 0,5 km etäisyydellä oleva Jouhenlampi (+94,5 m) ja noin 1 km etäisyydellä oleva Suuri-Matko -järvi(+88,1).

 Suunnitelma-alueelta ei löytynyt kesällä 2023 tehdyn luontoselvityksen perusteella sellaisia merkittäviä luontoarvoja, joilla olisi rajoittavaa vaikutusta maa-ainesten ottoon. Lähin luonnonsuojelualue on noin 1 km etäisyydellä oleva Jouhisuo. Aluetta ei ole luokiteltu luonnon- tai maisemansuojelun kannalta arvokkaaksi kallioalueeksi. Alueella ei ole ollut aikaisempaa maa-ainesten ottoa, joten ottamistoiminta tulee muuttamaan lähimaisemaa. Suunnitelma-alue on valtaosin nuorta metsää, eteläisessä osassa on varttuneempi kuusivaltainen metsikkö. Lähiympäristössä on ojitettuja soita. Maa-ainesten ottamisen myötä alueelta häviää tilapäisesti metsäkasvillisuus ja sen tarjoamat elinympäristöt. Toisaalta ottamisalueen on havaittu tarjoavan elinympäristöjä esimerkiksi kuivia paahdeympäristöjä suosiville lajeille, esim. kasveille ja perhosille.

 Ennen toiminnan aloittamista suunnitelma-alueen ja ottamisalueen rajat merkitään maastoon lippusiimoilla. Alin ottotaso merkitään korkokolmioilla tai -merkeillä. Jyrkät rintaukset suojataan aidalla tai vastaavalla. Asiaton kulku alueelle estetään lukitulla puomilla ja kiinteällä aidalla. Työmaa-alueesta varoitetaan kyltein. Alueelle sijoitetaan toimintajakson ajaksi konttivaunu jätteiden varastointia varten sekä tarvittavat toimisto- ja taukotilat.

 Maanpinnan korkeus vaihtelee alueella +121…+95 m välillä. Ottamistaso on alueen länsiosassa +99,5 m, laskien itäosaan tasolle +99,0 m, joka on noin 4,5 m pohjoispuolella olevan suon pinnan tasoa ylempänä. Ottaminen etenee alueen pohjois- ja itäosista keskiosaan päin. Ottamistaso on suunniteltu viettäväksi lännestä itään.

Toiminta-aika Toiminta on yleensä kausittaista kiviaineksen kysynnän mukaan, mutta toimintaa voi olla myös ympäri vuoden. Murskaus tehdään urakoina, yhden murskausjakson kesto on yleensä 3 – 8 viikkoa. Murskauskertoja on yleensä 1 – 3 vuodessa.

 Haetut toiminta-ajat ovat seuraavat:

 Kuormausta ja kuljetuksia voi olla poikkeustapauksessa satunnaisesti myös viikonloppuisin. Liikennöinti alueelle tapahtuu Kirjavalatieltä erkanevaa metsäautotietä pitkin. Liikenteen määrä vaihtelee kiviainestarpeiden mukaan. Rakennushankkeet painottuvat yleensä kesäaikaan. Aktiivisena aikana liikennettä on 10 – 30 ajoneuvoa vuorokaudessa. On myös kausia, jolloin alueella ei ole lainkaan toiminnasta johtuvaa liikennettä.

 Ottamisessa käytetään siirrettävää murskauslaitosta, kaivinkoneita ja pyöräkuormaajia. Materiaalin jalostamiseen voidaan käyttää siirrettävää seulaa. Kuljetukset tehdään kuorma-autoilla. Murskauslaitos viedään pois kunkin urakkajakson päätyttyä. Toiminnassa käytetään aliurakoitsijoita. Urakoitsijoiden yhteystiedot ilmoitetaan urakkakohtaisesti.

Louhinta Louhintatyöt tilataan aliurakkana alan ammattilaisilta, jotka tuovat räjähdysaineet päivittäisen tarpeen mukaan työmaalle ja vievät käyttämättömät aineet vastaavasti välittömästi pois alueelta. Lou-hintatyöhön sisältyy poraus, panostus, räjäytys sekä ylisuurten lohkareiden rikotus.

 Porauksessa käytetään hydraulisia, tela-alustaisia poravaunuja, joissa on pölynkeräyslaitteisto. Poravaunu koostuu hydraulisesta porauslaitteistosta ja kompressorista, joiden tarvitsema energia tuotetaan dieselmoottorilla. Yhdellä räjäytyksellä irrotetaan keskimäärin 10 000… 14 000 k-m3 kalliota. Suhteutettuna keskimääräiseen vuotuiseen ottamismäärään alueella on räjäytyksiä arviolta 2 – 3 kertaa vuodessa. Käytettävä räjähdysainemäärä on noin 0,5…1 kg / m3ktr irrotettavaa kalliota.

 Mikäli räjäytyksissä syntyy esimurskaimen kitaa suurempia, tilavuudeltaan yli 1 m3:n lohkareita, ne rikotetaan ennen murskausta hydraulisella, kaivinkoneeseen tai esimurskaimeen liitetyllä iskuvasaralla.

Murskaus Murskauslaitos on yleensä kaksi- tai kolmivaiheinen, ja koostuu esi-, väli-, ja jälkimurskaimista, hihnakuljettimista ja seuloista. Esimurskaimena käytetään yleensä leukamurskainta ja väli- ja jälkimurskaimina kara- tai kartiomurskaimia. Murskauslaitos toimii polttomoottorilla tai aggregaatilla. Murskauslaitoksella vuorokaudessa murskattava määrä on tuotettavasta lajikkeesta riippuen 1 500 – 4 000 t. Eri murskelajikkeita tuotetaan keskimäärin 50 000 t ja maksimissaan 300 000 t/v. Valmiit tuotteet varastoidaan kasoihin suunnitelma-alueella. Osa murskeista voidaan kuljettaa suoraan käyttökohteeseen. Pesimärauha törmäpääskyille varastokasoissa turvataan.

Päästöt ilmaan Toiminnassa käytetään kiviaineksen siirtoihin kaivinkonetta ja pyö-räkuormaajia. Valmiit tuotteet kuljetetaan alueelta kuorma-autoilla. Työkoneissa käytetään kevyttä polttoöljyä, jota kuluu toiminnassa keskimäärin 32 t ja korkeintaan 189 t vuodessa. Toiminnassa käytettävien koneiden polttomoottoreista syntyy päästöjä ilmaan. Ilmapäästöjen määrää minimoidaan koneiden ja laitteiden säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla.

 Polttomoottoreista syntyvät päästöt ilmaan:

 Pölypäästöjä syntyy murskausprosessin eri vaiheissa ja jonkin verran murskeen siirrossa (kuormaus ja kuljetukset) sekä seulonnassa. Syntyvän pölyn määrään ja leviämiseen vaikuttavat useat tekijät, kuten murskauksessa ja seulonnassa valmistettavan tuotteen raekoko, raaka-aineen ominaisuudet, ilman suhteellinen kosteus ja tuuliolosuhteet. Pölyn leviämistä estetään olosuhteiden ja mahdollisuuksien mukaan kastelemalla käsiteltävä materiaali (murskauksessa) ja koteloimalla laitoksen kuljettimet ja seulat. Pölyämistä vähennetään myös pitämällä putoamiskorkeudet mahdollisimmat pieninä. Alueen maapohjan pölyäminen estetään tarvittaessa kastelemalla.

Melu Melua toiminnassa syntyy murskauksessa, kuljetuksissa ja kuor-mauksessa sekä seulonnassa. Merkittävin yksittäinen melunlähde on murskauslaitos. Kuormaus ja työkoneet, esim. peruutushälyttimien ääni voivat ajoittain nostaa melutasoa. Äänen kuuluvuus ympäristöön vaihtelee mm. sääolosuhteista ja vuorokaudenajasta riippuen.

 Melun syntyä ja sen leviämistä voidaan ehkäistä toimintojen sijoittelulla. Murskauslaitos sijoitetaan alueen pohjatasolle ja mahdollisimman lähelle rintausta. Melun leviämisesteinä toimivat luontaiset maastonmuodot ja louhinnassa syntyneet kallioseinämät sekä varastokasat. Meluhaittaa vähentävät osaltaan myös kaluston säännöllinen kunnossapito ja huolto ja muut laitetekniset ratkaisut. Toimintajaksoista ja esim. louhintaräjäytyksistä voidaan tiedottaa lähimpiä asukkaita etukäteen.

Tärinä Räjäytysten aiheuttama tärinä leviää hetkellisesti alueen lähiympäristöön. Tärinän vaikutusalue ja rakennuskohtainen tärinän ohjearvo voidaan laskennallisesti arvioida louhinnan suunnitteluvaiheessa. Räjähdysaineen määrää vähentämällä voidaan vähentää tärinähaittoja.

Jätehuolto Jätteitä syntyy ainoastaan murskauslaitoksen toiminnan aikana. Tavanomaisessa toiminnassa syntyy lähinnä sekajätettä ja vähäisiä määriä vaarallista jätettä. Öljynvaihdot tms. jätettä synnyttävä kaluston huolto tehdään muualla. Kaikki jätteet lajitellaan ja kerätään niitä varten varattuun keräysastiaan. Keräysastiat säilytetään murskauslaitoksen mukana kulkevassa tiivispohjaisessa, lukitussa varastokontissa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätejakeet kierrätetään. Muut jätteet toimitetaan paikkaan, jolla on lupa ko. jätteen käsittelyyn.

   Toiminnassa syntyvät jätteet:

 Vettä käytetään tarvittaessa murskaus- ja tiepölyn torjuntaan. Vesi otetaan maaston painanteista tai tuodaan paikalle säiliöautolla. Murskauslaitoksen vedenkulutus on noin 10 m3/d. Talousvettä käytetään urakan aikana pieniä määriä, arviolta 100–200 l/d. Murskausprosessissa ei synny jätevesiä. Murskauslaitoksen sosiaalitilan käymälän jätevedet johdetaan umpisäiliöön ja viedään jätevedenpuhdistamolle. Vaihtoehtoisesti käytetään kuivakäymälää.

 Hulevedet johdetaan alueen itäosaan rakennettavan selkeytysaltaan kautta pohjoispuoliseen metsäojaan. Taustapitoisuuksien selvittämiseksi ojan veden laatu tutkitaan ennen ottamistoiminnan aloittamista. Ojan veden laatua tutkitaan jatkossa niinä vuosina, kun alueella on ottamistoimintaa. Vedestä analysoidaan lämpötila, väriluku, pH, kokonaistyppi, nitraatti- ja nitriittityppi, CODMn, sähkönjohtokyky, sameus, happi, kloridi, sulfaatti, kiintoaine ja öljyhiilivedyt (C10-C20, C21-C40 ja C10-C40).

Kemikaalit Alueella ei varastoida polttoaineita tai öljyjä. Murskauslaitos ja työkoneet tankataan valvotusti suoraan säiliöautosta, joka on alueella vain tankkauksen ajan. Polttonestettä kuljettavat säiliöautot ovat ADR-/VAK-hyväksyttyjä. Työkoneita ei pestä eikä huolleta alueella. Työkoneiden työjakson aikaista säilytystä varten alueelle rakennetaan varsinaisen louhinta-alueen ulkopuolelle tukitoimintojen alue. Voiteluaineita, hydrauliikkaöljyjä ja jäteöljyjä varastoidaan kerrallaan maksimissaan 200 kg omissa astioissaan murskauslaitoksen mukana kulkevassa varastokontissa. Varastokontin pohja on tiivis ja reunoiltaan korotettu.

Toiminnan riskit Ympäristön pilaantumisen riskin voi aiheuttaa öljyvahinko tai luvattomien kuormien tuonti alueelle. Polttonesteitä käsitellään huolellisesti. Alueella on aina riittävä määrä imeytysmattoja tms. imeytysmateriaalia. Alueella ei sallita öljyä vuotavien työkoneiden ja autojen käyttöä. Toiminnassa noudatetaan Destia Oy:n työ- ja ympäristönsuojeluohjeita. Suojausten kunto varmistetaan normaalien työmaatarkastusten yhteydessä.

 Mahdollisen vuodon sattuessa ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin, joilla vuoto torjutaan ja maaperä puhdistetaan. Kaikista ympäristövahingoista ilmoitetaan välittömästi Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Etelä-Savon pelastuslaitokselle sekä Etelä-Savon ELY-keskukselle ja ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin vahingon torjumiseksi. Alue pidetään siistinä koko toiminnan ajan.

 Toiminnassa noudatetaan Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa Kiviainestuotannon parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT) esitettyjä toimintaperiaatteita. Murskausalan parhaana käyttökelpoisena tekniikkana voidaan pitää raaka-aineiden kulutuksen ja ympäristövaikutusten minimointiin tähtääviä toimia ja laitteita, kuten tuotantoprosessin optimointi, pöly-, melu- ja maaperäsuojaukset, säännölliset huollot, ympäristöjärjestelmät ja ammattitaitoisen henkilökunnan käyttö.

Seuranta ja tarkkailu Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan mm. päivittäinen tuotantoaika, tuotantomäärä, tehdyt tarkastukset, huollot, keskeytykset ja poikkeavat tilanteet. Syntyvää melua ja pölyä arvioidaan tuotannon aikana jatkuvasti aistinvaraisesti. Laitteita tarkkaillaan ja huolletaan päivittäin. Käyttöpäiväkirjat ovat pyydettäessä valvontaviranomaisen nähtävissä. Merkittävät poikkeamatilanteet alueella ilmoitetaan valvontaviranomaiselle välittömästi. Alueelta otettavien maa-ainesten määrä ja laatu ilmoitetaan maa-aineslupaviranomaisille vuosittain. Ympäristöluvan mukainen raportti toimitetaan vuosittain valvontaviranomaiselle.

Jälkihoito Pintamaa ja moreenikerros poistetaan ottamisen edistymisen mukaan ja varastoidaan suunnitelma-alueen reunoille. Pintamaat ja moreeni käytetään toiminta- ja varastoalueen rakentamiseen sekä alueen maisemointiin. Poistettavaa pintamaata on noin 10 000 m3. Kaikki käyttökelpoinen kiviaines hyödynnetään eikä toiminnassa synny ylijäämämateriaalia tai sivukiveä.

 Toiminnan loputtua rakennelmat ja laitteet puretaan, viedään alueelta pois ja alue siistitään. Pintamailla tehdään kasvualusta niille osille aluetta, joita ei jätetä kivikko- ja paahdealueiksi. Maisemointia tehdään mahdollisuuksien mukaan jo ottamisen aikana. Ottamisalue jälkihoidetaan ja alueen annetaan metsittyä luontaisesti, jolloin se vähitellen mukautuu ympäröivään metsämaisemaan. Metsittymistä edistetään tarvittaessa lisäistutuksilla. Jälkihoidon tavoitteena on tehdä alueesta turvallinen ihmisille, eläimille ja ympäristölle. Louhitun alueen reunat muotoillaan ympäröivän maaston muotoja mukaillen kaltevuuteen noin 1:2. Mikäli alueella olevat maat eivät riitä suunniteltuihin jälkihoitotöihin, tuodaan maisemointia varten muualta pilaantumattomia maa-aineksia. Tuotavan materiaalin puhtaus varmistetaan ennen sen vastaanottoa. Luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi alueelle on mahdollista tehdä jälkihoitotöiden yhteydessä luonnonmukaisen kaltaisia kivikoita ja paahdealueita. Jälkihoitotöiden yhdessä on myös mahdollista tehdä törmäpääskyjen pesintään sopiva hienoainespitoinen luiskaamaton penkka. Jälkihoitosuunnitelmaa päivitetään, mikäli alueen kaavoitukseen tai muuhun maankäytön suunnitteluun tulee oleellisia muutoksia.

 Hakemus on esityslistaliitteenä A ja kokonaisuudessaan luottamushenkilöille nähtävinä CloudMeetingissä.

Esittelijä Ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen puh. 044 417 4685, matti.rautiainen@savonlinna.fi

Päätösehdotus Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää myöntää Destia Oy:lle maa-aines- ja ympäristöluvan kiinteistölle Jokela II RN:o 740–560–8–25 pöytäkirjaliitteen B mukaisesti.

 Lupahakemuksen tarkoittamia toimintoja on harjoitettava (myös mahdollisten aliurakoitsijoiden osalta) 21.12.2023 vireille tulleen lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaisesti, ellei tästä päätöksestä ja lupamääräyksistä muuta ilmene.

 Toiminnan tulee täyttää louhinnan ja murskauksen osalta valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta, ns. MURAUS-asetuksen (800/2010) vaatimukset. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetuksessa kaivannaisjätteistä (190/2013) annettuja säädöksiä.

 Jos ympäristönsuojelulain, maa-aineslain tai jätelain nojalla annetaan lupamääräyksiä ankarampia tai poikkeavia säännöksiä, on niitä tämän luvan estämättä noudatettava.

 Luvan saajan on toimitettava lupaviranomaiselle maa-aineslain 12 §:n mukainen 20 000 euron vakuus lupamääräysten noudattamiseksi ennen tämän luvan mukaista maa-ainesten ottamistoiminnan aloittamista ja viimeistään kaksi (2) kuukautta tämän lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Vakuuden tulee olla voimassa 31.12.2034 saakka.

 Lupaviranomainen palauttaa vakuuden, kun ottamisalue on loppu-tarkastuksessa katsottu hyväksyttävästi jälkihoidetuksi. Mikäli jälkihoitoa ei hyväksytä ja luvan haltija ei määräyksestä huolimatta hoida jälkihoitovelvoitetta, tarpeelliseksi katsotut työt voidaan teettää käyttämällä hakijan asettamaa vakuutta. Lupaviranomainen voi erityisestä syystä määrätä lisävakuuden asettamisesta, mikäli vakuuden ei voida katsoa olevan riittävä lupamääräyksessä 52 tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamiseksi.

 Lupa on voimassa 31.8.2034 saakka. Kaikki luvassa määrätyt toimenpiteet tulee tehdä loppuun luvan voimassaoloaikana. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista.

 Lautakunta perii ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 3 §:n maksutaulukon mukaisesti lupamaksuina yhteensä 7 150 euroa, johon sisältyvät:

-          ympäristöluvan lupamaksu 2 700 euroa

-          haettavaan ottamismäärään perustuva 4 000 euron maksu (0,02 euroa/m³)

-          maa-aineshakemuksen käsittelymaksu 450 euroa.

 Lisäksi vakuuden käsittelystä peritään taksan mukainen maksu 250 euroa.

 Lupa- ja vakuudenhyväksymismaksut ovat yhteensä 7 400 euroa.

 Lisäksi hakijalta peritään vireilletulokuulutuksen ja lupapäätöksen julkipanokuulutuksen julkaisemisesta sanomalehdessä aiheutuvat maksut toteutuvien kustannusten mukaisesti.

 Päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Lupapäätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin määrää.

Perustelut Hakemuksessa esitetty toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain edellytykset luvan myöntämiselle. Lupamääräysten tarkemmat perustelut ja sovelletut oikeusohjeet ovat esitetty pöytäkirjaliitteessä B.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

Toimenpiteet Destia Oy

 Teknisen toimialan hallintopalvelut / laskutus

Tiedoksi Savonlinnan kaupungin terveydensuojeluviranomainen

 Savonlinnan kaupungin rakennusvalvontaviranomainen

 Savonlinnan kaupungin kaavoitusviranomainen

 Etelä-Savon ELY-keskus

 Ympäristötarkastaja