Sivistyslautakunta
Pöytäkirja 16.06.2026/Pykälä 98

SL 16.06.2026 § 98 

606/03.06.02.02/2026

Valmistelija Kaupunginlakimies Roosa Aaltonen

 roosa.aaltonen@savonlinna.fi, p. 050 401 7788

Selostus *************** on korvaushakemuksellaan vaatinut Savonlinnan kaupunkia korvaamaan työtapaturmasta aiheutuneita kuluja. Korvaushakemuksen mukaan vahinko on sattunut **********. Kyseisessä tilanteessa oppilas oli raivostunut ja heitellyt huonekaluja luokkatilassa niin, että ********** on osunut huonekalu aiheuttaen hänelle hoidettavaa vammaa.

 Työtapaturmasta on tehty tapaturmailmoitus kaupungin vakuutusyhtiöön työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) sekä kaupungin ohjeistuksen mukaisesti. Lakisääteinen tapaturmavakuutus on ensisijainen vahinkojen korvaaja. Työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetyistä korvauksista ei voi sopia vakuutusyhtiön ja työntekijän tai työnantajan välillä, vaan vakuutusyhtiön tehtävänä on selvittää, mihin korvauksiin vahingoittunut on oikeutettu ilmoitetusta työtapaturmasta. Työtapaturma-asioissa vahingonkärsinyt (työntekijä) on asianosaisena, ei kaupunki työnantajana. Vakuutusyhtiö tekee itsenäisesti korvauspäätökset lakiin perustuen, eikä työnantajalla ole roolia korvauspäätösten tekemisessä. Työtapaturma ja ammattitaudista maksettavat korvaukset ovat ensisijaisia muuhun lakisääteiseen turvaan nähden. 

 Mikäli vakuutusyhtiön antama päätös on kielteinen, on työntekijän velvollisuus hakea vakuutusyhtiön antamaan päätökseen muutosta. Kaupunki ei voi sitä työntekijän puolesta tehdä, sillä työnantajalla ei ole muutoksenhakuoikeutta tapaturma-asioissa kuin poikkeus tapauksissa. Vakuutusyhtiön kielteisestä päätöksestä on mahdollisuus valittaa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan (Tamla). Muutoksenhaku on maksutonta. Tamlan päätöksestä on mahdollista valittaa eteenpäin vielä vakuutusoikeuteen, ja tietyissä tapauksissa vakuutusoikeuden päätöksestä voi hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.

 Korvaushakemuksen mukaan vahingonkärsinyt on saanut tekemäänsä tapaturmailmoitukseen kielteisen päätöksen, mutta ei ole hakenut siihen muutosta. Lisäksi korvaushakemuksen mukaan vahingonkärsinyt on vaatinut vahingonkorvausta vahingon aiheuttaneelta ja hänen huoltajiltaan. Koska asia ei ole ainakaan vapaaehtoisesti edennyt vastapuolen osalta, vaatii vahingonkärsinyt vahingonkorvausta kaupungilta.

 Vahingonkorvauslain (VahL, 412/1974) 2:1 säädetään siitä, että tahallisesti tai tuottamuksellisesti vahingon aiheuttanut joutuu sen korvaamaan. Edelleen VahL 3:1.2 mukaan kunta on korvausvelvollinen, jos vahinko on aiheutunut julkisyhteisön työntekijän taikka viranhaltijan virheestä tai laiminlyönnistä.

 VahL 5:1 mukaan vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilövahingosta. Henkilövahingon kärsineellä on VahL 5:2 mukaan oikeus korvaukseen 1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista, 2) ansionmenetyksestä, 3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta ja 4) pysyvästä haitasta.

 Vahingonkorvausvastuun kannalta on tahallisuuden ja tuottamuksen lisäksi arvioitava lisäksi syy-yhteyttä, eli onko seuraamus syntynyt vastuuvelvollisen virheesta tai laiminlyönnistä riippumatta. Jos arvioidaan, että kaupunki on korvausvelvollinen, tulee lopuksi arvioida korvauksen määrää. Vahingonkorvausoikeudessa noudatetun rikastusmiskiellon periaatteen mukaan vahingonkärsijä ei voi vahingon johdosta päästä parempaan asemaan kuin ilman vahinkoa. 

 Työtapahtumatilanteissa väkivaltaa kärsinyt voi vaatia vahingonkorvausta:

 - Väkivaltaan syyllistyneeltä henkilöltä, esim. virallisen syyttäjän ajaman rikosasian yhteydessä tai siviilikanteena.

 - Työnantajalta työturvallisuusrikosprosessin yhteydessä.

 Vahingonkorvauksia on siis mahdollista vaatia väkivallan tekijän lisäksi työnantajalta, mutta vain silloin, jos työnantajana on toiminut asiassa työturvallisuusmääräysten vastaisesti. Tässä tapauksessa kaupunki työnantajana ei ole toiminut työturvallisuusmääräysten vastaisesti. Kaupungin toiminnassa ei ole todettavissa myöskään mitään muuta tahallisuutta tai tuottamuksellisuutta, jonka perusteella kaupunki olisi korvausvastuussa aiheutuneesta vahingosta. Kaupunki ei voi maksaa sellaisia kuluja, joista se ei ole korvausvastuussa.

 Vahingon korvaamisessa on kyse yksityisoikeudellisesta asiasta, jonka käsittely kuuluu yleiselle tuomioistuimelle. Oikaisuvaatimuksena voidaan tutkia, onko päätöksen tehnyt toimivaltainen viranomainen, onko tapahtunut menettelyvirhe tai jokin muu laillisuusvirhe.

Vaikutusten ennakkoarviointi

Ei tarvetta tehdä vaikutustenarviointia (KH 19.5.2025 § 188).

Toimivalta Hallintosääntö 4 luku 5 § k 4

Esittelijä Sivistystoimenjohtaja Valoaho Matias

Päätösehdotus 

Päätös 

Tiedoksi ***************