Dynasty tietopalvelu Haku RSS Savonlinnan kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://savonlinna.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://savonlinna.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 23.03.2022/Pykälä 56


 

Ympäristönsuojelun asioita tiedoksi

 

RAKYL 23.03.2022 § 56  

51/11.03.04/2022  

 

Valmistelu Ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen, puh. 044 417 4685, matti.rautiainen@savonlinna.fi ja toimistosihteeri Pasi Turtiainen, puh. 044 417 4688, pasi.turtiainen@savonlinna.fi

 

 

Selostus JÄTEASIAT

 

 Etelä-Savon ELY-keskuksen lausunto pilaantuneen maaperän puhdistamisesta, Jylhinsalontie, Kerimäki.

 

 Jylhinsalontiellä tapahtui 10.12.2021 tukkirekan ulosajo, jonka seurauksena maaperään valui hydrauliikkaöljyä arviolta 100 - 200 l.

 

 Pelastuslaitos poisti onnettomuuspäivänä vahinkoalueelta öljyntorjuntatyönä noin 0,14 t öljyistä lunta ja toimitti sen Nousialan jäteasemalle.

 

 Pilaantuneen maaperän kunnostus tehtiin massanvaihtona 11.12.2021. Hydrauliikkaöljyllä pilaantunutta maata poistettiin noin 15 m2 laajuiselta alueelta noin 0 - 0,1 m syvyydeltä. Arviolta pitoisuudeltaan noin 16 600 mg/kg olevaa öljyistä maata toimitettiin 11,72 t Nousialan jäteasemalle.

 

 ELY-keskuksen näkemyksen mukaan pilaantuneen maaperän kunnostus ja haitta-ainetutkimus on toteutettu yleisesti käytettyjen työtapojen ja -menetelmien mukaisesti eikä vahinko käytettävissä olevan tiedon perusteella aiheuttanut haittaa tai riskiä yhdyskuntien vedenhankinnalle tai pintavesille.

 

 ELY-keskus merkitsee kiinteistön RN:o 740-576-1-11 valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään lajiin Ei puhdistustarvetta.

 

 

 VESIASIAT

 

 Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon purkuvesistön tarkkailutulokset vuodelta 2021

 

 Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan noin 80 m pituisella purkuputkella Pihlajaveteen, Pihlajaniemen ja Uuraansaaren väliseen salmeen. Puhdistamon vesistötarkkailu perustuu Itä-Suomen vesioikeuden Savonlinnan kaupungille 1.6.1992 myöntämään lupaan. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan vuonna 2003. Ympäristöluvan lupamääräykset on tarkistettu vuonna 2013. Tarkkailuohjelma on päivitetty vuonna 2014.

 

 Vuonna 2021 Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon purkuvesistön tarkkailun toteutti Ramboll Finland Oy. Puhdistamon vaikutuksia purkuvesistöön tarkkailtiin voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti viidestä tarkkailupisteestä touko- ja syyskuussa.

 

 Puhdistamon toiminta ei täyttänyt biologisen hapenkulutuksen (BOD) ja kokonaisfosforin ympäristölupalupavaatimuksia kolmannella vuosineljänneksellä. Muilta osin ympäristöluvan vaatimukset täyttyivät. Puhdistamon toiminta ei täyttänyt yhdyskuntajätevesistä annetun VNa 888/2006:n mukaista kokonaistypen raja-arvoa kahdella eri tarkkailukerralla. Muilta osin VNa 888/2006:n mukaiset vaatimukset täytettiin.

 

 Tarkkailuraportin 4.2.2022 mukaan laitokselle tulleet teollisuuslaitoksen prosessivedet heikensivät laitoksen puhdistustehoa ja nostivat vesistökuormitusta BOD:n, COD:n ja fosforin osalta. Muutoin vesistökuormitus on ollut viime vuosien tasolla.

 

 Kokonaisuutena tarkastellen tarkkailupisteiden veden laatu oli erinomaista tai hyvää eikä merkittäviä eroavaisuuksia todettu taustapisteen ja jätevedenpuhdistamon alapuolisien tarkkailupisteiden välillä. Ainoastaan hygieniabakteerien määrissä oli todettavissa pieniä eroavaisuuksia taustapisteeseen (Haapavesi 1) nähden. Bakteerien määrät olivat kuitenkin hyvin pieniä. Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon puhdistettujen jätevesien vaikutus purkuvesistöön ei ollut merkittävä. Veden laadussa ei todettu merkittäviä muutoksia aikaisempaan.

 

 Etelä-Savon ELY-keskus on ympäristöluvan valvontaviranomaisena pyytänyt toiminnanharjoittajaa selvittämään 15.3.2022 mennessä, miksi puhdistustehovaatimuksiin ei ole päästy ja miksi ympäristöluvan raja-arvot ovat ylittyneet vuonna 2021 sekä mitä toimia toiminnanharjoittaja tekee tai on tehnyt, jotta jatkossa samanlainen tilanne voidaan estää.

 

 

 Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun tulokset, tammi-maaliskuu 2022

 

 Ramboll Finland Oy on toimittanut kuormitustarkkailun tulokset Pihlajanie­men jätevedenpuhdistamon toiminnasta näytteenottopäivänä 14.1.2022:

 

Määritykset

Tuleva

Lähtevä

Yksikkö

Puhd.teho%

Lämpökestoiset, koli­muotoiset bakteerit, kertanäyte

 

2400

pmy/100ml

 

Ammoniumtyppi

  53

    20

mg/l

62

Nitraattityppi

 

      8,3

mg/l

 

Kokonaistyppi

  81

    33

mg/l

59

Kokonaisfosfori

  13

      0,13

mg/l

99

Kokonaisfosfori, liu­koi­nen

 

      0,082

mg/l

 

Kiintoaine

370

      2,2

mg/l

99

Alkaliteetti

    8,1

      2,4

mmol/l

 

BHK7ATU

240

      2,6

mg/l

99

CODCr

510

    30

mg/l

94

Alumiini, kokonais

 

    13

µg/l

 

Rauta, kokonais

 

  190

µg/l

 

 

 Ramboll Finland Oy on toimittanut kuormitustarkkailun tulokset Pihlajanie­men jätevedenpuhdistamon toiminnasta näytteenottopäivänä 27.1.2022:

 

Määritykset

Tuleva

Lähtevä

Yksikkö

Puhd.teho%

Lämpökestoiset, koli­muotoiset bakteerit, kertanäyte

 

4800

pmy/100ml

 

Ammoniumtyppi

  51

  19

mg/l

63

Nitraattityppi

 

    8,6

mg/l

 

Kokonaistyppi

  81

  33

mg/l

59

Kokonaisfosfori

  12

    0,11

mg/l

99

Kokonaisfosfori, liu­koi­nen

 

    0,073

mg/l

 

Kiintoaine

320

  <2

mg/l

99

Alkaliteetti

    5,7

    2,5

mmol/l

 

BHK7ATU

250

    2,4

mg/l

99

CODCr

590

  31

mg/l

95

Alumiini, kokonais

 

    7

µg/l

 

Rauta, kokonais

 

180

µg/l

 

 

 Ramboll Finland Oy on toimittanut kuormitustarkkailun tulokset Pihlajanie­men jätevedenpuhdistamon toiminnasta näytteenottopäivänä 22.2.2022:

 

Määritykset

Tuleva

Lähtevä

Yksikkö

Puhd.teho%

Lämpökestoiset, koli­muotoiset bakteerit, kertanäyte

 

11000

pmy/100ml

 

Ammoniumtyppi

  46

      22

mg/l

52

Nitraattityppi

 

        6,1

mg/l

 

Kokonaistyppi

  74

      34

mg/l

54

Kokonaisfosfori

    8,9

        0,17

mg/l

98

Kokonaisfosfori, liu­koi­nen

 

        0,097

mg/l

 

Kiintoaine

230

        3

mg/l

99

Alkaliteetti

    5,3

        2,9

mmol/l

 

BHK7ATU

190

        4,2

mg/l

98

CODCr

470

      38

mg/l

92

Alumiini, kokonais

 

      10

µg/l

 

Rauta, kokonais

 

    210

µg/l

 

 

 Ramboll Finland Oy on toimittanut kuormitustarkkailun tulokset Pihlajanie­men jätevedenpuhdistamon toiminnasta näytteenottopäivänä 1.3.2022:

 

Määritykset

Tuleva

Lähtevä

Yksikkö

Puhd.teho%

Lämpökestoiset, koli­muotoiset bakteerit, kertanäyte

 

14000

pmy/100ml

 

Ammoniumtyppi

  45

  26

mg/l

42

Nitraattityppi

 

    5,1

mg/l

 

Kokonaistyppi

  72

  36

mg/l

50

Kokonaisfosfori

    9,6

    0,17

mg/l

98

Kokonaisfosfori, liu­koi­nen

 

    0,086

mg/l

 

Kiintoaine

250

    3,4

mg/l

99

Alkaliteetti

    5,3

    3,2

mmol/l

 

BHK7ATU

210

    3,7

mg/l

99

CODCr

590

  37

mg/l

94

Alumiini, kokonais

 

    9

µg/l

 

Rauta, kokonais

 

180

µg/l

 

 

 

 Nordkalk Oy Louhen kaivoksen kuivanapitoveden tutkimustulokset 22.2.2022

 

Kenttätestit ja tiedot näytteestä

 

Yksikkö

Ulkonäkö

        K

 

Lämpötila

        6,0

 

Haju

        H

 

Yleiset vedestä tehtävä tutkimukset

 

 

pH

        9,0

 

Sähkönjohtavuus

      23

mS/m

Sameus

        5,3

NTU

Kiintoaine

        1,5

mg/l

Kloridi

        4,6

mg/l

Sulfaatti

      17

mg/l

Typpi, kokonais

    230

µg/l

Nitraattityppi

      <0,25

mg/l

Fosfori, kokonaispitoisuus

        8,5

µg/l

Alkuaineet, suoramääritys

 

 

Kalsium

31000

µg/l

Mangaani

      37

µg/l

Rauta

    540

µg/l

Kokonaiskovuus

        0,93

mmol/l

>C10-C40 Öljyhiilivetyjakeet

 

 

Öljyhiilivedyt (summa C10-C40

      <0,02

mg/l

Öljyhiilivedyt >C10-C21

      <0,02

mg/l

Öljyhiilivedyt >C21-C40

      <0,02

mg/l

K=kirkas

 

 

H=Hajuton

 

 

 

 

 Punkaharjun Myllyjoen (Putikon kalanviljeylaitoksen) vesistötarkkailun tulokset, helmikuu 2022

 

 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy otti vesinäytteet 7.2.2022 kuudesta näytepistees, Saarijärvestä johdatettavasta vedestä laitoksen yläpuolelta, Myllyjoesta kahdesta näytepisteestä laitoksen alapuolelta sekä Niskalammesta ja Saunalahdesta. Lisäksi Myllyjokeen laskevasta ojasta otettiin näyte.

 

 Helmikuun 2022 tarkkailukerralla veden laatu oli hyvin samankaltaista kaikilla havaintopaikoilla lukuun ottamatta Myllyjokeen laskevan ojan näytepistettä, jossa vedenlaatu oli heikompi.

 

 Saarijärvestä kalanviljelylaitokselle johdettavan veden näyte otettiin laitokselle tulevasta putkesta. Näytteessä veden happitilanne oli välttävä. Kokonaisfosforipitoisuus oli lievästi rehevälle vedelle ominainen. Vesi oli lievästi humuksen tummentamaa ja veden hygieeninen laatu oli tutkituilta osin erinomainen.

 

 Laitoksen alapuolella Myllyjoessa veden happitilanne oli hyvä. Parempaa happipitoisuutta lukuun ottamatta veden laatu ei juurikaan poikennut Saarijärvestä laitokselle johdettavasta vedestä ainoastaan veden CODMn -pitoisuuden ja kokonaisfosforipitoisuuden ollessa hieman korkeampia. Vesi oli neutraalia (pH 6,9) ja sen hygieeninen laatu oli tutkituilta osin erinomainen.

 

 Myllyjoen Jokelan havaintopaikalla veden laatu oli lähes samanlaista kuin ylemmällä Myllyjoen havaintopaikalla, ainoastaan veden CODMn -pitoisuuden ollessa hieman matalampi. Vesi oli kokonaisfosforipitoisuuden perusteella lähes karua. Hygieeniseltä laadultaan vesi oli tutkituilta osin erinomaista.

 

 Niskalammen havaintopaikalle siirryttäessä veden laatu oli käytännössä muuttumatonta Myllyjoen havaintopaikkoihin verrattuna. Saunalahden havaintopaikalla veden laatu pysyi edelleen lähes samanlaisena. Vesi oli lievästi humuksen tummentamaa sekä kokonaisfosforipitoisuuden perusteella lievästi rehevää. Hygieeninen laatu oli tutkituilta osin erinomainen.

 

 Myllyjokeen laskevan Jokelan laskuojan näytepisteellä vesi oli hapanta, erittäin humuspitoista ja erittäin rehevää.

 

 

 Metsä Wood Oy:n Punkaharjun tehtaiden jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun tulosten neljännesvuosiyhteenveto loka-joulukuulta 2021 ja vuosiyhteenveto vuodelta 2021

 

 Itä-Suomen aluehallintoviraston 1.11.2018 myöntämän ympäristöluvan mukaan hautomoaltaiden jätevedet on johdettava tehtaan omalle jätevedenpuhdistamolle ja käsiteltävä ennen vesistöön johtamista. Pihlajaveteen johdettaville vesistöpäästöille on annettu lupaehdot kemialliselle hapenkulutukselle (CODCr) 250 kg/d ja kokonaisfosforille (kok.P) 0,2 kg/d. Päästöt lasketaan kolmen kuukauden keskiarvoina. Hautomoiden vuotuisen tyhjennyksen aiheuttama vesistökuormitus jaetaan kolmannen ja neljännen vuosineljänneksen kesken.

 

 Vuonna 2021 puhdistamolle johdettiin vettä 376 909 m3 eli 1 033 m3/d. Vesimäärä oli hieman pienempi kuin vuonna 2020 (385 359 m3). Vuonna 2021 puhdistamolta vesistöön johdetun veden määrä oli yhteensä 44 652 m3 (122 m3/d) eli 12 prosenttia käsitellyn veden määrästä. Loput käsitellystä vedestä käytettiin uudelleen. Kesän kertopuu- ja vaneritehtaiden altaiden tyhjennysvaiheessa vesistöön johdetun veden määrä oli yhteensä 4 678 m3.

 

 Puhdistamolle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä otettiin velvoitetarkkailunäytteet vuonna 2021 kahdeksan (8) kertaa. Vuonna 2021 puhdistamolle tuleva kuormitus oli kemiallista hapenkulutusta (CODCr) ja kokonaistyppeä (kok.N) lukuun ottamatta suurempi kuin vuosina 2012 - 2021 keskimäärin. Puhdistamolta lähtevän veden päästöt olivat kaikkien tutkittujen vedenlaatutekijöiden osalta korkeampia kuin vuosina 2012 - 2021 keskimäärin.

 

 Puhdistamon vuoden 2021 tarkkailutulosten perusteella laskettuna vuosineljännesten suhteellinen käsittelyteho oli kokonaisfosforin (kok.P) osalta keskimäärin kohtalainen ja kemiallisen hapenkulutuksen (CODCr) osalta melko huono. Biologisen hapenkulutuksen (BOD7ATU) puhdistustehon vuosikeskiarvo oli negatiivinen.

 

 Koivu- ja kuusitukkihautomoiden pohjalietteen ja puhdistamon ylijäämälietteen pitoisuudet alittivat maa- ja metsätalousministeriön lannoiteasetuksen 24/2011 enimmäispitoisuudet arseenin, elohopean, kromin, kuparin, kadmiumin, lyijyn ja sinkin osalta. Lentotuhkan sinkkipitoisuus ylitti asetuksen 24/2011:n raja-arvon, mutta muilta osin arina- ja lentotuhkan metallipitoisuudet alittivat asetuksen raja-arvot.

 

 Lentotuhkan ja koivutukkihautomon pohjalietteen sinkkipitoisuudet ylittivät valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista 214/2007 ylemmät ohjearvot. Muilta osin tuhkien ja lietteiden pitoisuudet alittivat ohjearvot.

 

 

 Kerimäen Viitamäen suljetun kaatopaikan ympäristövesien velvoitetarkkailun tulokset vuosilta 2019 - 2021

 

 Viitamäen kaatopaikan käyttö lopetettiin vuonna 2001. Kaatopaikan päästötarkkailua tehdään Etelä-Savon ympäristökeskuksen Kerimäen kunnan Viitamäen kaatopaikan tarkkailuohjelman muuttamispäätöksen 17.11.2009 mukaisesti. Vuosina 2019 - 2021 tarkkailun ja raportoinnin teki Ramboll Finland Oy Savonlinnan kaupungin toimeksiannosta.

 

 Raportin 8.2.2022 mukaan pintavesien laadussa ei tarkkailukaudella 2019 - 2021 tapahtunut merkittäviä muutoksia. Sähkönjohtavuudessa ja kloridipitoisuudessa on ollut kaatopaikan sulkemisen jälkeen havaittavissa laskeva trendi. Iso Valkialammessa on havaittu ammoniumtypen pitoisuuden nousua vuodesta 2014 lähtien.

 

 Myös pohjavesien laatu vastasi tarkkailukaudella 2019 - 2021 aiempia tarkkailutuloksia. Ainoastaan rautapitoisuuksissa todettiin aiempaa suurempia pitoisuuksia, erityisesti havaintoputkessa HP2 havaittiin poikkeuksellisen suuri rautapitoisuus 6600 µg/l. Pitoisuus saattaa kuitenkin johtua uuden pohjavesiputken asentamisen aiheuttamasta hetkellisestä vaikutuksesta.

 

 Kaatopaikkavaikutus näkyi pohjavedessä aiempaan tapaan havaintoputkessa HP1 kaatopaikan luoteispuolella kohonneena sähkönjohtavuutena ja kloridipitoisuuksina sekä kohonneina kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuuksina. Kloridipitoisuudessa on ollut kuitenkin havaittavissa selkeästi laskeva trendi.

 

 Seuraava yhteenvetoraportti laaditaan vuosien 2022 - 2024 tarkkailun tuloksista.

 

 

 LUPA-ASIAT

 

 Luhtislammen ampumaradan toiminta vuonna 2021

 

 Luhtislammen ampumaradan käyttö painottui radalla pidetyn laukaus- ja kävijämäärä kirjanpidon mukaan touko-lokakuun väliselle ajalle, jolloin radan kävijämäärä ja näin ollen myös laukausmäärät olivat suurimmat. Kirjanpidon mukaan vuoden 2021 aikana radalla oli 1109 käyntikertaa (1168 vuonna 2020) ja radoilla ammuttiin yhteensä 59 057 laukausta (62 099 vuonna 2020). Eniten kävijöitä oli hirviradalla ja eniten laukauksia siluettiradalla. Haulikkoradalla ei ollut toimintaa meluvallin rakentamisen vuoksi.

 

Vuoden 2021 aikana Savonlinnan Metsästys- ja ampumaseura ry:n siluettijaosto järjesti kaksi kansallista kilpailua sekä jäsenten välisen kilpailun. Savonlinnan rhy järjesti seitsemän ampumakoetta. Riista-Enso ry järjesti jäsenten väliset kilpailut haulikossa, hirviammunnassa, pienoishirvessä sekä metsästysluodikolla. Savonlinnan reserviläiset ry järjesti yhden pistooliammuntakilpailun.

 

Ampumaradan jätehuollosta huolehti MPT Kuljetus Oy. Ampumaradan käytöstä syntynyt pahvinen pakkaus- ja muovijäte toimitettiin energiajätteeksi.

 

Keskisytytteiset metallihylsyt hyödynnettiin pääsääntöisesti jälleen latauksessa, muut hylsyt toimitettiin kierrätykseen Kuusakoski Oy:n kautta.

 

Ratavastaavien - yhdistysten nimeämien ratakohtaisten ja ampumaratalain mukaisten - tietoon ei tullut vuonna 2021 häiriö- tai poikkeustilanteita, jotka olisivat aiheuttaneet toimenpiteitä.

 

 

 LUONNONSUOJELUASIAT

 

 Etelä-Savon ELY-keskuksen päätös Tuomalan ranta -nimisen luonnonsuojelualueen perustamisesta

 

 Etelä-Savon ELY-keskus on päätöksellään ESAELY/1409/2020 perustanut Savonlinnaan Tuomalan ranta -nimisen luonnonsuojelualueen, joka käsittää noin 6,0 ha määräalan kiinteistöstä Tuomala RN:o 740-546-10-21.

 

 Luonnonsuojelualue sijaitsee Piojärven itärannalla Punkaharjulla. Rantaan rajautuva alue on suurelta osin vanhaa laidun- ja peltomaata sekä metsälaidunta. Viljelykäyttö on loppunut 1960-luvulla jonka jälkeen alue on metsittynyt luontaisesti. Puusto on tiheää ja lähes puhdasta koivikkoa. Maapohja on kosteaa ja tuoretta lehtoa, osin lehtomaista kangasta.

 

 

 Metsänkäyttöilmoitus uhanalaisen kasvilajin esiintymispaikalla

 

 Savonlinnan kaupunki on tehnyt Metsäkeskukselle metsänkäyttöilmoituksen kiinteistölle Varparanta RNo 740-551-23-15.

 

 Metsäkeskus on tehnyt asiasta ilmoituksen Etelä-Savon ELY-keskukselle, koska metsänkäyttöilmoituksen mukainen metsänhakkuu kohdistuu luonnosuojelulaissa tarkoitetun erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikkaan tai sellaisen läheisyyteen. Suunnitellun metsänhakkuun läheisyydessä on kangasvuokon esiintymiä.

 

 Metsäkeskuksen ilmoituksen perusteella ELY-keskus selvittää, onko metsänkäsittelyilmoituksessa ilmoitettu toimenpide mahdollinen.

 

 

 MUUT ASIAT

 

Ilmanlaadun kuukausiraportti, helmikuu 2022

 

Savonlinnan ilmanlaatua seurataan Olavinkadulla, Sokoksen luona sijaitsevalla mittausasemalla, joka siirrettiin Savonlinnaan Mikkelistä ja mittaukset aloitettiin 5.1.2022. Edellisen kerran ilmanlaatua mitattiin Savonlinnassa vuonna 2016 - 2017.

 

Helmikuussa mittausasemalla tehtyjen hengitettävän pölyn mittaustulosten mukaan ilmanlaatu oli hyvää.

 

Huonoimmillaan ilmanlaatuindeksi kävi luvussa 38. Tehdyissä mittauksissa ei esiintynyt ohjearvon eikä raja-arvon ylityksiä helmikuun aikana.

 

Hengitettävän pölyn mittausten ajallinen kattavuus oli helmikuun aikana 99,4 %. Huipputuntipitoisuus oli 16 µg/m3 (4.2.2022). Toiseksi suurin ohjearvoon verrattava vuorokausiarvo oli 8 µg/m3, joka on 11 % ohjearvosta (70 µg/m3).

 

Vuorokausiarvo ei ylittänyt EU:n raja-arvon lukuarvoa helmikuun aikana. Lukuarvon ylityksiä oli edellisellä mittauskerralla Savonlinnassa Haapasalmen mittausasemalla 22 kertaa vuonna 2017 ja 13 kertaa vuonna 2016. Lukuarvon ylityksiä sallitaan vuodessa 35 kertaa ennen kuin varsinainen raja-arvo ylittyy.

 

 

 Ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto hakemuksesta kaavamääräyksestä poikkeamiseksi, Osuuskauppa Suur-Savo / Luotsiniemen ABC -veneasema

 

 Hakemuksen mukaan jakeluasemalle on suunniteltu rakennettavaksi maanpäällinen 2-vaippainen 60 m3 säiliö betonilaatan päällä. Säiliön täyttöalue 5 x 5,5 m betonia, jonka alla 2 mm HDPE-muovikalvo. Jakelumittari sijoitetaan uudelle laiturille palamattomalle alustalle.

 

 Alueen toimintaa halutaan kehittää palvelemaan vesiliikenteen tarpeita. Alueella on akuutti tarve vesikulkuneuvojen polttonesteiden jakeluratkaisulle. Jakeluasemalle tarvitaan keskeinen sijainti lähellä veneväylää. Tämä sijainti on todettu toiminnallisesti ja kustannustaloudellisesti ainoaksi vaihtoehdoksi Savonlinnan keskustan läheisyydessä. Jakeluaseman alue tukeutuu lisäksi viereiseen telakka- / satama-alueeseen.

 

 Ympäristöpäällikkö toteaa hakemuksesta Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntona seuraavaa:

 

 Alueella on kaavamerkintä K-1 (liike- ja toimistorakennusten alue), johon haetaan poikkeamista polttonesteiden jakelupisteen ja laitureiden rakentamiseksi vesistön välittömään läheisyyteen. Kaavamääräyksen sisältö on syytä selvittää, mahdollistaisiko se liikerakennusten alueena myös polttonesteiden jakelupisteen ja laitureiden rakentamisen, kun kyseessä kuitenkin on liiketoiminnan harjoittaminen myymällä polttonesteitä veneisiin. Mikäli ei mahdollista, niin ympäristönsuojeluviranomainen puoltaa poikkeamisluvan myöntämistä siksi ajaksi, kunnes alueen kaavamuutos on lainvoimainen.

 

 Jakeluaseman rakenteiden KTM:n päätöksen vaatimusten täyttyminen ratkaistaan ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksellä vireille pannussa rekisteröintimenettelyssä (tai mikäli viranomaislausunnoista niin ilmenee, ympäristölupamenettelyssä). Lisäksi hankkeen vaatimat rakennus- ja / tai toimenpideluvat myöntää Savonlinnan kaupungin rakennusvalvontaviranomainen.

 

 

Esittelijä Ympäristöpäällikkö Rautiainen Matti

 

 

Päätösehdotus Lautakunta päättää, etteivät edellä olevat asiat anna aihetta ottaa niitä erikseen käsiteltäviksi, ja merkitä asiat tiedoksi.

 

 

Päätös Esitys hyväksyttiin.